Ramppeja, kaiteita ja hissejä − talo esteettömäksi korjauksilla

Kirjoittanut Mari Schildt 4.11.2021
Lastenvaunuja työntävä nainen ja pyörätuolilla kulkeva mies kohtaavat sisäänpääsyn rampilla Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Taloyhtiön esteettömyyskorjauksiin on tarjolla avokätisesti avustuksia. Kannattaa kuitenkin ensin selvittää, mitä korjauksia voi ja pitäisi tehdä.

Vaikka taloyhtiössä esteettömyyttä ajatellaan usein liikkumisen kannalta, käsite on kuitenkin laajempi. Esteettömyyteen liittyy näkemistä, kuulemista, ymmärtämistä ja kommunikaatiota helpottavia asioita. Esimerkiksi kontrastiraidat porrasaskelmissa helpottavat havaitsemista.

Yrittämisen ja erehtymisen sijaan Vaasan kaupungin esteettömyyskoordinaattori Elisabeth Hästbacka neuvoo kääntymään esteettömyysasiantuntijan puoleen. Asiantuntijalla on käytössään tutkittua tietoa, ja hänen palkkaamiseensa on mahdollista saada ARAn tukea.

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE pitää yllä rekisteriä rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajista. Asiantuntija-apua voi kysyä myös Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojalta ja alan yksityisiltä toimijoilta.

− Esimerkiksi luiskan jyrkkyysasteella on ratkaiseva merkitys sen käytettävyyteen, vaikka jalankulkijalle jyrkkyydellä ei olisikaan suurta merkitystä, Hästbacka sanoo.

Rahaa tarjolla esteettömyyskorjauksiin

Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén kertoo, että esteettömyyskorjausten kustannukset vaihtelevat paljon. Kyse voi olla muutaman tuhannen euron toimenpiteestä, mutta eräs äskettäin tehty, mittava sisäänkäynnin esteettömyysmuutos maksoi 14 000 euroa.

Jälkiasennushissi maksaa yleensä 200 000–300 000 euroa. Sitä varten ARA myöntää erillistä hissiavustusta. Sekä ARAn hissi- että esteettömyysavustus kattavat jopa 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Joissain kunnissa on mahdollista saada lisäksi kunnan tukea. Usein kunta-avustus koskee jälkiasennushissejä, mutta esimerkiksi Vaasan kaupunki avustaa hissien lisäksi myös esteettömyyskorjauksia.

Hissin uusimisen tai peruskorjaamisen yhteydessä tehtävillä esteettömyyskorjauksilla varmistetaan, että hissi on käyttökelpoinen myös liikuntarajoitteisille. 

Toimenpidelupa riittää moneen korjaukseen

Esteettömyyskorjaukset saattavat vaatia rakennus- tai toimenpideluvan, joka haetaan kunnan rakennusvalvonnalta ennen töiden aloittamista.

Hissiremontti edellyttää usein rakennuslupaa, mutta suuri osa esteettömyyskorjauksista tarvitsee lähinnä toimenpideluvan. Osa esteettömyyskorjauksista, kuten valaistuksen parantaminen, ei vaadi lupaa lainkaan. 

Rakennustarkastaja Paula Frank Vaasan kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, että esimerkiksi seinää vasten asennettu porras- tai tuolihissi, joka ei kavenna poistumistietä, ei välttämättä tarvitse lupaa. Samoin silloin, jos ovi vaihdetaan automaattiseksi, mutta se ei vaikuta rakennuksen julkisivuun, se ei ole lupa-asia. 

− Rampit ja kaiteet saattavat tarvita toimenpideluvan lähinnä turvallisuusmääräysten vuoksi, hän sanoo.

Ramppi vaatii pihatilaa, ulkohissi on kalliimpi ratkaisu

Esteettömyyskorjaukset eivät ole aina yksinkertaisia toteuttaa.

Lähihoitaja Janne Leppiniemi EP:n Apuvälinekeskus Oy:stä on asentanut satoja standardoituja pyörätuoliramppeja, joita nimitetään usein myös invaluiskiksi. Hän toteaa, että tenkkapoo saattaa tulla eteen silloin, kun korkeuseroa maahan on paljon mutta pihatilaa vähän – ramppi kun vaatii useamman metrin tilaa.

Pyörätuolia käyttävä nainen siirtymässä invaluiskan korvaavaan hissiin sisäänkäynnillä, piirroskuva
Ulkohissi on yksi vaihtoehto, jos rampille ei ole riittävästi tilaa. Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Rivitaloissa taas saattaa tulla eteen tilanne, jossa ramppi pitäisi asentaa naapureiden ikkunoiden alle.

Mietinnän paikka on myös silloin, jos talo on rakennettu mäen päälle tai rinteeseen. Silloin rampista tulisi helposti yhtä jyrkkä kuin rinnekin.

− Ongelmia on ratkottu erilaisilla ulkohissiratkaisuilla. Silloin käytettävissä oleva tila on saatu tehokkaampaan käyttöön, mutta hinta voi olla moninkertainen ramppiin verrattuna, Leppiniemi sanoo. 

Hänen mukaansa rampin hinta koostuu asennetuista metreistä ja rahdista. Yleisin mitta on noin 5−6 metriä, kun korkeusero on 30−40 senttimetriä. Viiden metrin rampin hinta on noin 2 500 euroa sisältäen arvonlisäveron, rahdin ja asennuksen.

Usein hinta asettuu 2 000−5 000 euron haarukkaan. Hintaa voi itse hahmotella EP:n Apuvälinekeskuksen ramppilaskurilla.

Joskus järkevää ratkaisua ei ole löydettävissä. Erilaisten kääntöpaikkaratkaisujen avulla rampin asennus kuitenkin yleensä onnistuu. Ramppia voidaan myös jälkikäteen päivittää, esimerkiksi loiventamalla tai kääntämällä kulkusuuntaa.

Yleisimmät esteettömyyskorjaukset vuonna 2020:

  • Oven automatisointi
  • Sisäänkäynnin esteettömyysmuutokset
  • Hissin kääntöoven ja korin oven uusiminen automaattisiksi liukuoviksi
  • Luiskan rakentaminen rakennuksen sisäänkäynnille
  • Valaistuksen parantaminen
  • Kynnysten poistaminen kulkureitiltä
  • Pysähdystasojen lisääminen hissikuiluun
  • Kaiteen lisääminen
  • Porras- tai tuolihissi

Lähde: ARA, Korjaus- ja energia-avustukset 2020 

Lue lisää: Mitä esteettömyysmääräyksiin kuuluu?

Lue myös: Esteetön taloyhtiö syntyi muiden remonttien rinnalla

Aiheesta lisää muualla:

Yleistietoa esteettömyydestä Invalidiliiton sivulta

Hissi- ja esteettömyysavustuksesta tietoa ARAn sivuilta

Ramppilaskuri-sivu

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat alueittain -sivu

Mari Schildt

Kirjoittaja: Mari Schildt

Asunto-osakeyhtiö on ihmiselle koti, mutta kansantaloudelle se on varallisuuden ja vaurauden perusta. Harva tulee ajatelleeksi, että hyvin hoidetut taloyhtiöt takaavat esimerkiksi sen, että maan pankit saavat maailmalta varoja lainattaviksi edelleen suomalaisille. Kun me luotamme taloyhtiöihimme, meihinkin luotetaan maailmalla.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Mari Schildt →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 7/2021

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Korjaushanke Varautuminen