Katso kerrostalosi tyyppiviat − ne määräytyvät rakennusvuosikymmenen mukaan

Kirjoittanut Anna Karismo, Maria Rautio 15.1.2016 ja päivitetty 7.5.2019
Kuvat: Juuso Noronkoski

Rakennustavat ja arkkitehtuuri ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä, ja vuodet ovat paljastaneet aikakausien tyypilliset ongelmat kerrostaloissa. Mihin eri vuosikymmeninä rakennetuissa kiinteistöissä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Mitä on jo remontoitu tähän mennessä?

1920–1930-lukujen talot

Alkuperäinen energiamuoto

  • Asuntoja lämmitettiin puulla. Takkoja ja kakluuneja korvattiin vesikiertoisella keskuslämmityksellä 1910-luvulta lähtien.

Rakenne

  • Aikakauden talot ovat massiivisia, paksuseinäisiä ja muurattuja. Varsinaista eristettä ei ole ollut yleensä lainkaan. Alun perin märkätilat ja ilmanvaihto tehtiin paljon nykystandardeja vaatimattomammiksi.

Muutoksia vuosien varrella

  • Lämmitys on muutettu vesikiertoiseksi patterilämmitykseksi, jota on aluksi lämmitetty keskuskattilalla, ja myöhemmin on liitytty kaukolämpöön.

Korjattavia asioita

  • Lisäeristäminen: Pitkän pakkasjakson aikana seinät hohkaavat kylmää. Kylmä pinta saa ilman liikkeelle, mikä tuntuu iholla vetona. Patterit eivät riitä lämmitykseen, tarvitaan lisäeristystä. Usein talot lämpörapataan eli talon ulkopuolelle pannaan 5–10 sentin lisäeriste.
  • Ilmanvaihto: Alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten talvella suurissa lämpötilaeroissa, kesällä ei välttämättä lainkaan. Hormi tiivistetään ennen koneellisen ilmanvaihdon asennusta.
  • Myös välipohjiin, ikkunoihin ja sähkönousuihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Yleisin energialuokka perusremonttien jälkeen

  • F–C, remonteista riippuen

1940-luvun talot

Alkuperäinen energiamuoto

  • Kokonaisia kiinteistöjä alettiin lämmittää öljykattiloilla. Osa asunnoista lämpeni yhä puulla, osassa oli jo vesikiertoinen keskuslämmitys.
Rakennusten tyyppiviat riippuvat rakentamisvuodesta

Rakenne

  • Huoneistokohtaisia parvekkeita aiempaa enemmän erityisesti suuremmissa asunnoissa.
  • Ruokapöydät siirtyvät keittiöihin: keittiöt suurempia, olohuoneet pienempiä kuin 1930-luvulla.
  • Talosaunat yleistyvät.
  • Käsin tehdystä rakentamisesta siirryttiin elementteihin. Lamellitalot yleistyivät (lamelli = samanlaisena toistuva rakennusyksikkö)
  • Rakennustarvikkeista pulaa sodan jälkeen. Ikkunat pieniä energia- ja lasipulan takia. Paksuja rakenteita ohennetaan ns. puolentoista kiven umpimuureiksi (45 cm:n paksuisiksi).
  • Ulkoseinät useimmiten rapatut tai joskus puhtaaksimuuratut. Taloissa koristeellisia yksityiskohtia, tyylisuuntana romantiikka.
  • Ulkoseinissä käytetyt umpitiilet vaihtuvat hieman paremmin eristäviksi reikätiiliksi.

Muutoksia vuosien varrella

  • Ikkunat uusittu ja seinät lisäeristetty myöhempinä vuosikymmeninä.
  • Öljy on korvattu esimerkiksi kaukolämmöllä.

Korjattavia asioita

  • Lisäeristäminen
  • Painovoimaisesta ilmanvaihdosta koneelliseen
  • Mahdollisesti ikkuna- ja sähköremontit

Yleisin energialuokka perusremonttien jälkeen

  • Luokasta G tai F luokkaan D TAI C

1950-luvun talot

Yleistä

  • “Yksinkertainen on kaunista.”
  • Taloyhtiöitä rakennetaan niin kutsuttuihin puutarhakaupunginosiin, joissa sekä palvelut että luonto ovat lähellä.
  • Vuosikymmenen lopulla rakennetaan suuria rakennusryhmiä ja lähiöitä. Rakennusosia standardoidaan, ja elementtirakentaminen ja työmaiden koneistaminen käynnistyvät.

Rakenne

Kerrostalojen tyyppiviat määräytyvät rakennusvuosikymmenen perusteella
  • Julkisivu joko rapattu, osittain tiiliverhottu tai levyillä pinnoitettu.
  • Tiiliä korvataan jo betonilla, harkoilla ja siporexilla.
  • Ensimmäisiä elementtitaloja tehdään, aiempaa laajempi rivitalotuotanto alkaa.
  • Asunnot pieniä, sisätilat käytetty tehokkaasti. Ensimmäisiä baarikeittiöitä tehdään.
  • Puiset keittiönkaapit, leveät ikkunapenkit, usein mosaiikkibetonia. Lakattuja vaneriovia.
  • Isot olohuoneet, pienet makuuhuoneet, huoneista näkymä toisiinsa.

Muutoksia vuosien varrella

  • Kylpyhuoneista on usein poistettu ammeet ja tilalle on tuotu suihkut.
  • Seinäremontit yleisiä. 1950-luvun talojen ulkoseiniä jouduttiin korjaamaan jo saman vuosikymmenen aikana.

Korjattavia asioita

  • Vesivuodot, puutteelliset tuuletusraot, kylmäsillat sekä kannakkeiden ja saumaterästen ruostumisen aiheuttamat vauriot ongelmia.
  • Ohuiden seinien takia lämmöneristys on huono.

Energialuokka perusremonttien jälkeen

  • Parhaissa tapauksissa luokka C

1960-luvun talot

Yleistä

  • Elävä rappauspinta julkisivussa ja vähäeleinen koristelu.
  • Lakatut ulko-ovet ja portaikon kaiteet.
  • Rakennusosia standardoidaan. Elementtirakentaminen ja teollinen massatuotanto käynnistyvät.
  • Betoniseinärungosta siirrytään “kirjahyllyrunkoihin”. Niissä vain poikittaiset väliseinät ja porrashuoneen seinät ovat kantavia.

Rakenne

  • Päätyseinät rapatut tai muuratut.
  • Loiva pulpettikatto tai tasakatto.
  • Parvekkeet sisäänvedettyjä.
  • Huoneet valoisia ja tilavia, ikkunat suuria.
  • Paikalla tehdyt ikkunoiden poikittaiset ”nauhat”, joissa on käytetty erilaisia materiaaleja.

Muutoksia vuosien varrella

  • Ovet, ikkunat ja putket on luultavasti jo vaihdettu uusiin.
  • Alkuperäinen sokkeli oli usein uritettu. Lämmöneristystä parannettaessa sokkelista on saatettu hävittää urat ja silottaa seinäpinnan rappaukset.
  • Talon alkuperäinen ilme on joskus kadotettu, kun lakattujen ovien tilalle on vaihdettu kartanomaiset ovet.

Korjattavia asioita

  • Ulkoverhous ja parvekkeet
  • Lämmöneristys

Energialuokka perusremonttien jälkeen

  • Parhaissa tapauksissa luokkaan C

1960-luvun kerrostalo näkyy jutun pääkuvassa.

1970-luvun talot

Yleistä

  • Ajan kerrostalot ovat tyypillisesti harmaita betoni- tai pesubetonipintaisia teräsbetonielementtitaloja. Rivitalot ovat ruskeita tai keltaisia, tasakattoisia tiilitaloja.
  • Talot rakennetaan erityisesti suuren maaltamuuton aikaan suurten kaupunkien laitamille lähiöiksi.
  • Tyylisuunta on modernismi.
  • Tyypillistä: elävä rappauspinta julkisivussa ja vähäeleinen koristelu ruutuelementtejä, tasakattoja, betonia.
  • Laadultaan kirjavaa tuotantoa niin teknisesti kuin arkkitehtonisestikin.
kerrostalojen tyyppiviat määräytyvät rakentamisvuosikymmenen perusteella

Rakenne

  • Moduulirakentamista, johon vaikea tuoda ulokkeita.
  • Betoniseinärungoista siirrytään ”kirjahyllyrunkoihin”. Niissä on vain poikittaiset väliseinät ja porrashuoneen seinät ovat kantavia.
  • Lakatut ulko-ovet ja portaikon kaiteet.
  • Huoneet valoisia ja tilavia, apukeittiöt yleistyvät. Kylpyhuoneissa mitoitus pyykkikoneelle.

Muutoksia vuosien varrella

  • Puutteellista ilmanvaihtoa on paranneltu.
  • Jos rakennuksessa ei ole vielä tehty putkiremonttia, se on pian ajankohtainen.
  • Osa 1970-luvun elementtikerrostaloista on jouduttu purkamaan.

Korjattavia asioita

  • Julkisivu, saumaukset, ilmanvaihto, lämmöneristys, putket.

Energialuokka perusremonttien jälkeen

  • Parhaissa tapauksissa luokkaan C

1980-luvun talot

Yleistä

  • Tyylisuunta postmodernismi.
  • Kerrostalojen ympäristöön ja istutuksiin aletaan panostaa.
  • Puhutaan ”inhimillisestä rakentamisesta”, jossa huomioidaan alueen kulttuuri ja ihmisten toiveet.
  • Talotyyppien kirjo kasvaa: pienkerrostaloja, luhtikäytävätaloja.
kerrostalojen tyyppiviat ja ominaisuudet määräytyvät rakentamisvuosikymmenen perusteella

Rakenne

  • Sandwich-elementtirakentamista.
  • Harmaiden betonipintojen tilalle myös tiililaattoja tai klinkkereitä.
  • Parvekkeista tulee tilavampia. ”Terassitalomaisuutta” luodaan erikokoisilla parvekkeilla.
  • Uudenlaisia muotoja ja värileikittelyä: esimerkiksi pastellinsävyjä, koristeellisuutta ja erkkereitä, geometrisia kuvioita. Lasitiilien käyttö yleistyy.
  • Laatu vaihtelee. Paljon puhutaan 1980-luvun huolimattomasta rakentamisesta.

Muutoksia vuosien varrella

  • Julkisivujen pinnoitteiden korroosiovaurioita ja lämmöneristeitä korjattu.
  • Huopakattoja ja ikkunoita uusittu.

Korjattavia asioita

  • Talot alkavat pian olla putkiremontin tarpeessa. Ajankohtaista ovat myös ilmanvaihdon, eristysten, parvekkeiden ja julkisivujen remontit.
  • Julkisivu, saumaukset, ilmanvaihto, lämmöneristys, putket

Energialuokka perusremonttien jälkeen

  • Parhaissa tapauksissa luokkaan C.

Kirjoittaja: Anna Karismo

Anna Karismo työskenteli Kotitalo-lehden päätoimittajana vuoden 2016 alkuun asti.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Anna Karismo →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Rakentaminen