Putkiremontti sukittamalla: hyödyt ja riskit

Kirjoittanut Sami Takala 7.12.2021
Kuvitus: Outi Kainiemi

Suomessa on sukitettu putkia muutaman vuosikymmenen ajan, mutta taloyhtiöissä sukitus on yhä perinteistä putkiremonttia harvinaisempi menetelmä. Mitä sukituksesta tiedetään nyt?

Onko putket järkevämpää uusia vai sukittaa? Tämän kysymyksen kuulee moni osakas, kun putkiremontista tulee puheenaihe yhtiökokouksessa. Useat taloyhtiöt kallistuvat perinteisen linjasaneerauksen puoleen. Se on ollut kautta aikain sukitusta suositumpi putkiremonttimenetelmä Suomessa. Miksi?

Rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari Tampereen yliopistosta arvelee syyksi sen, että perinteisessä putkiremontissa on pienemmät riskit.

– Sukitetut putket ovat herkempiä virheille, hän sanoo.

Suomen Sukittajien osakas Patrik Åkerstedt puolestaan veikkaa, etteivät kaikki vielä tunne sukitusta kunnolla ja on helppoa tehdä niin kuin on aina ennenkin tehty.

Miten menetelmät sitten käytännössä eroavat toisistaan?

Perinteisessä menetelmässä vanhat putket poistuvat käytöstä ja tilalle tulevat uudet. Sukituksessa vanhojen putkien sisään työnnetään paineilman avulla sukkaa muistuttava materiaali, joka on kyllästetty epoksilla. Sukka kovettuu vanhan putken sisälle suojakuoreksi eli uudeksi muoviputkeksi.

Urakoitsijat toteuttavat putkiremontteja paljon myös hybridimallilla, joka yhdistelee perinteistä menetelmää ja sukitusta. Esimerkiksi pohjaviemäreitä on hankala kaivaa esiin, minkä vuoksi niitä sukitetaan, vaikka muuten putket vaihdettaisiin uusiin.

Samoin vesijohdot tuodaan usein uusina esimerkiksi porraskäytävien kautta koteloissa, vaikka muuten käytettäisiin sukitusta.

Laajoja tutkimuksia sukituksista ei Suomessa vielä ole

Putkia on saneerattu sukittamalla Suomessa noin 30 vuotta, mutta asuinkiinteistöissä sukitus on yleistynyt vasta 2000-luvulla.

Koska sukitusmenetelmästä on vielä verrattain vähän käyttökokemuksia, asiantuntijat eivät pysty varmuudella sanomaan, kauanko sukitetut putket kestävät käytössä.

Sukitettujen putkien tekninen käyttöikä on siis osittain arvailujen varassa.

Sukittajat itse arvioivat, että sukitetut putket kestävät jopa 50 vuotta eli käytännössä yhtä kauan kuin uudet putket.

Sukituksia tekevän Linercomin toimitusjohtaja Arto Mäkinen sanoo, että sukitettujen putkien kestävyyttä on testattu esimerkiksi kuuman ja kylmän veden rasituskokeilla eurooppalaisissa testilaitoksissa.

Laajoja tutkimuksia sukituksista ei silti Suomessa ole. Jotakin kertoo sekin, että tätä artikkelia varten oli tavallista vaikeampaa löytää akateemista asiantuntijaa haastateltavaksi.

Sukitus on perinteistä nopeampi ja halvempi vaihtoehto

Putkien sukittamista on markkinoitu perinteistä putkiremonttia nopeampana vaihtoehtona, ja sitä se monesti myös on: kerrostaloasunnossa sukitus on ohi nopeimmillaan noin viikossa.

– On tietenkin asukkaalle miellyttävämpää, ettei remontti kestä montaa kuukautta. Perinteiset remontit ovat kestäneet yksittäisessä asunnossa tyypillisesti nelisen kuukautta, professori Arto Saari sanoo.

Perinteiset putkiremontit ovat kuitenkin kirineet sukituksia remonttiajoissa.

Tampereen yliopistossa on tutkittu esimerkiksi tahdistettua putkiremonttia. Siinä eri remonttivaiheiden työryhmät etenevät kohteessa peräkkäin tarkan aikataulun mukaan.

– Koko ajan on joku tekemässä asunnossa jotain. Ei niin, että ensin puretaan laajasti vanhoja nousuja, ja sitten kylpyhuoneet ovat tyhjillään eikä mitään tapahdu, Saari sanoo.

Tahdistamalla remontin läpimenoaikoja on saatu lyhennettyä merkittävästi. Saaren mukaan realistinen asuntokohtainen remonttiaika on 5–6 viikkoa.

– Mutta se edellyttää, että remontti on suunniteltu huolella ja aliurakoitsijat ovat tahdissa mukana. Se tuo omat haasteensa.

Viemärit voidaan sukittaa nyt ja käyttövesijohdot vaikka viiden vuoden päästä.

Sukitus on usein myös perinteistä putkiremonttia halvempi vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että remonttien sisältö on hyvin erilainen: sukitus on eräänlainen kevytkorjauksen muoto, minkä vuoksi remonttipölyäkään ei synny yhtä paljon kuin perinteisessä putkiremontissa.

Sukitukseen liittyy toisaalta riskejä. Jos huonokuntoinen putki sukitetaan, putkivuodot ovat mahdollisia ja ne voivat aiheuttaa laajoja vahinkoja kerrostaloissa, Saari sanoo.

Jos taas sähköt menevät poikki ja paineilma katoaa putkea sukittaessa, sukka lyyhistyy ja sukitus on tehtävä uudelleen.

Sopii niin arvotaloihin kuin betonilähiöönkin

Millaisissa kohteissa sukitus on hyvä vaihtoehto ja millaisissa ei?

Saaren mielestä putkien sukitus ei ole taloudellisesti järkevää tilanteessa, jossa putkien lisäksi kylpyhuoneet ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja kaipaavat niin ikään remonttia.

Kun putket sukitetaan, rakenteita ei revitä auki eikä kylpyhuoneita yleensä uusita. Perinteisessä putkiremontissa uusiksi menevät putkien lisäksi kylpyhuoneiden vedeneristykset, pinnoitteet ja kalusteet.

Sukitus on toisaalta pelastus esimerkiksi taantuvilla alueilla, joissa pankit eivät välttämättä myönnä taloyhtiöille lainarahaa laajoihin remontteihin kiinteistön alhaisen arvon takia.

– Remontit voidaan lisäksi jaksottaa eli viemärit sukittaa nyt ja käyttövesijohdot tehdä vaikka viiden vuoden päästä, sanoo Suomen Sukittajien Patrik Åkerstedt.

Rakennuksen iällä tai rakennusmateriaaleilla ei sinänsä ole merkitystä menetelmän valinnassa: sukitus käy ratkaisuna niin Helsingin keskustan arvotaloihin kuin 1960–70-luvun betonilähiöihin.

Sertifikaatti ei takaa laatua

Osalla putkien sukituksia tekevistä yrityksistä on Eurofins Expert Servicesin myöntämä sertifikaatti, joista puhutaan myös VTT-sertifikaatteina.

Eurofins Expert Services oli aiemmin osa valtion omistamaa VTT:tä. Sen asiantuntijat ottavat sukitetuista putkista laaduntavalvontanäytteitä ja tekevät auditointeja sukituksia tekevissä yrityksissä, joilla on sertifikaatti.

Sertifikaatti ei kuitenkaan takaa laatua tai sitä, että sukitettu kohde olisi muita parempi.

– Mutta sertifikaatti on tae siitä, että yrityksellä on edellytykset toimia siten, että lopputuloksesta tulee hyvä, sanoo Eurofins Expert Servicesin päällikkö Tiina Ala-Outinen.

– Sertifikaatin etu on siinä, että jokin kolmas osapuoli on arvioinut yrityksen edellytyksiä toimia vaatimusten mukaisesti ja auditoi säännöllisesti sen toimintaa. Voi olla, että sertifioimaton yritys on ihan ok, mutta sitä ei ole kukaan ulkopuolinen arvioinut.

Vakuutuskorvausten kannalta sertifikaatilla on väliä.

Vaikutusta voi olla vakuutukseen

Vakuutusmeklari Finibin erikoisasiantuntija Mika Laukkanen tarkastelee työkseen putkiremontteja vakuutusyhtiöiden linjausten ja vahinkotapausten näkökulmasta.

Hänen mukaansa osa vakuutusyhtiöistä katsoo sukitetut putket saneeraushetkellä uusiksi putkiksi, kun taas osa vakuutusyhtiöistä katsoo ne tietyn ikäisiksi.

Putken iän määrittelyyn vaikuttaa se, onko saneerausmenetelmällä sertifikaattia.

Tällä on vaikutusta paitsi taloyhtiön vakuutusmaksuun myös vahinkotilanteessa vakuutuskorvauksesta tehtävään mahdolliseen ikävähennykseen. Putken iän määrittelyyn vaikuttaa se, onko saneerausmenetelmällä sertifikaattia.

– Jos putken saneerausmenetelmällä on sertifikaatti, jotkin vakuutusyhtiöt katsovat sukitetun putken uudeksi putkeksi. Monen vakuutusyhtiön tulkinta kuitenkin on, että putken iäksi katsotaan 10 tai 15 vuotta saneeraushetkellä. Toinen katsantokanta on, että sertifioidun putken todellisesta iästä vähennetään 25 vuotta, Laukkanen sanoo.

Jos sertifikaattia ei ole, sukitetun putken iäksi katsotaan joko 30 vuotta, putken todellinen ikä puolitetaan tai putken ikä on sama kuin alkuperäisellä putkella.

Laukkasen mukaan jokainen vakuutusyhtiö pääsääntöisesti korvaa sukitetun putken mahdolliset vahingot jollakin tavalla tällä hetkellä.

Hänen tiedossaan on myös tapauksia, joissa korvauksia sukitetun putken aiheuttamista vahingoista ei ole aina maksettu, jos taloyhtiöllä on ollut suppea kiinteistövakuutusturva ja vuodon syy on tulkittu asennusvirheeksi.

Tyypillisiä sukittamalla saneerattujen putkien ongelmatapauksia ovat esimerkiksi putken liikahtamisesta johtuvat sukan repeytymiset, huonokuntoisen putken halkeamat ja ryttyyn jääneen sukan aiheuttamat viemärin tukkeumat.

Putkien kunto selville:

  • Putkien kunto kannattaa tutkia kuvaamalla tai koejyrsinnällä. Näin selviää, onko putkissa esimerkiksi halkeamia, syöpymiä tai painumia ja voiko putkia sukittaa.
  • Ennen sukitusta putket tulee puhdistaa. Kun sukitus on tehty, sukittaja kuvaa putken ja valvoja tarkastaa työn.
  • Hallitus voi halutessaan kuvauttaa putket vielä takuuaikana eli kahden vuoden sisällä, jotta mahdolliset virheet löytyvät ajoissa.

Lue myös: Voiko putkiremontti säästää rahaa? Kyllä, ja usein arkikin helpottuu

Sami Takala

Kirjoittaja: Sami Takala

Koti on valtaosalle elämän suurin sijoitus ja asunto taloyhtiössä enemmän kuin paikka asua. Osakkaana oleminen on omaisuuden hoitoa, kiinteistön kehittämistä, yhteisöllisyyden ja erilaisuuden ymmärtämistä sekä vastuun kantamista. Mutta aina ei tarvitse omistaa. Myös vuokralaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Nyt kun vietämme aikaa kotona yhä enemmän, tarve asumisen monipuoliselle hyötytiedolle on suuri. Tätä tietoa haluan vapaana kiinteistötoimittajana tarjota.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Sami Takala →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 7/2021

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Korjaushanke Putkiremontti Rahoitus