Punajäkälä näyttäytyy syvän punaisina, epäsäännöllisinä ja laajenevina laikkuina seinäpinnalla. Sen väri voi vaihdella punaisesta oranssiin ja ruskehtavaan, jopa mustanpuhuviksi juoviksi. Se kasvaa niin betonipinnoissa kuin tiili-, metalli- ja puurakenteissa. Punajäkälä julkisivussa ei ole kaunis, ja taloa katseleva voi ajatella, että talo on huonosti hoidettu.
Siellä missä on punajäkälää, lähettyvillä on aina myös puustoa tai metsää, jonka kautta se pääsee leviämään julkisivujen ja rakenteiden pintoihin. Kasvaakseen punajäkälä tarvitsee myös kosteat olosuhteet. Sellaiset tarjoaa erityisesti rannikkoseutu, mutta punajäkälää näkyy myös sisä-Suomessa.
Ilmastonmuutosennusteita läpikahlanneena uskallan sanoa, että punajäkälä leviää
koko Suomeen.
Kymmenisen vuotta sitten Suomessa ei vielä ollut näkyvissä punajäkälää vastaavalla laajuudella, kertoo Tampereen yliopiston korjausrakentamisen yliopistolehtori Toni Pakkala. Ilmiön tulo Suomeen kertoo ilmaston lämpenemisestä. Pakkasesta punajäkälä ei pidä.
– Poikkeuksellisen lämmin talvi on punajäkälän kasvun kannalta otollinen, koska sille riittää lämpöä ja kosteutta. Ilmastonmuutosennusteita läpikahlanneena uskallan sanoa, että punajäkälä leviää koko Suomeen, Pakkala kertoo.
Punajäkälä on vain esteettinen haitta
Myös aurinko on punajäkälän vihollinen, sillä se kuivattaa pintoja tehokkaasti. Punajäkälä voi levitä erityisesti varjoisiin ja kosteisiin kohtiin, kuten pohjoisseinille tai suojaisiin nurkkiin, joihin auringonsäteet eivät osu.
Moni taloyhtiö on ollut huolissaan siitä, että punajäkälä rapauttaa tai syövyttää julkisivun pintaa ja altistaa mahdollisesti myös homeelle.
Punajäkälä on itsessään vain esteettinen haitta.
Pakkala kuitenkin toppuuttelee:
– Punajäkälä on itsessään vain esteettinen haitta. Se ei vaurioita julkisivun tai rakenteen pintaa eikä kerro sen alla olevista huonoista olosuhteista, ainoastaan lähellä olevasta puukasvustosta ja siitä, että punajäkälä saa riittävästi kosteutta ja lämpöä.
Valitettavasti punajäkäläkasvustoa ei oikein voi estää. Pakkala kuitenkin vinkkaa, että vuotavat rännit, räystäät ja ikkunapellit sekä vesikatot kannattaa korjata niin, ettei kosteus houkuttele leväkasvustoa entisestään.
– On myös olemassa joitain leväkasvustoa estäviä aineita, mutta niistä ei ole vielä kovin paljon kokemuksia.
Vaikka ensimmäiset tutkimukset julkisivujen leväkasvuista tehtiin jo 1990-luvulla Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, Pakkalan mielestä sekä leväkasvustoja että punajäkälää olisi syytä tutkia laajemmin.
Auttaako huoltopesu?
Punajäkälän yleistyttyä Suomessa monet yritykset ovat alkaneet tarjota julkisivujen pesua ja huoltoa.
– Kun markkinoilla ilmenee jokin uusi haitta, kuten tämä leväongelma, syntyy mielikuva, että kyse on vakavasta ongelmasta. Samalla ilmaantuu uusia toimijoita, jotka tarjoavat ratkaisun ongelmaan, Pakkala pohtii.
Hän toteaa, että toisin kuin markkinoilla väitetään, tutkimuksilla ei ole osoitettu, että punajäkälä lyhentäisi rakenteen, esimerkiksi julkisivun käyttöikää.
Punajäkälän puhdistuksessa on riskinä, että julkisivusta kulutetaan samalla pois kosteudelta suojaava pinnoite.
Pakkala kehottaakin taloyhtiöitä pyytämään julkisivun pesua tarjoavilta referenssejä: miten ja millaisista kohteista yritys on saanut puhdistettua punajäkälää.
– Haitta voi olla hyötyä isompi. Punajäkälän puhdistuksessa on riskinä, että julkisivusta kulutetaan samalla pois kosteudelta suojaava pinnoite, erityisesti eristerappauspinnoissa. Myös puupinnan maalin on tärkeä pysyä ehjänä. Sen sijaan betoni ja tiili ovat kestäviä materiaaleja, joita voi käsitellä voimakkaastikin.
Pakkalan mukaan erityisesti betonipinnoille suunnattu hiilihappojääpuhallus auttaa tuhoamaan punajäkäläkasvustoa.
Keski-Euroopassa on tyypillistä, että julkisivut pestään vuosittain. Kuinka usein tällaiseen huoltotoimenpiteeseen olisi syytä tarttua meillä Suomessa?
– Jos kasvu on hyvin voimakasta, viisi vuotta voi olla hyvä pesuväli. Puhdistuksen jälkeen punajäkälä tulee luultavasti muutaman vuoden aikana takaisin.
Pesu kannattaa tehdä myös silloin, kun taloyhtiö haluaa varmistaa kiinteistönsä arvon. Punajäkälä voi vaikuttaa myyntiarvoon, ostajalla kun ei välttämättä ole tietoa, että kyse on vain esteettisestä haitasta.
Fakta: Punajäkälä eli ”betoniruoste”
- Punajäkälä on tyypillistä Keski-Euroopassa, ja ilmaston lämpenemisen vuoksi sitä esiintyy nyt myös Pohjoismaissa.
- Punajäkälä viihtyy erityisesti kosteissa olosuhteissa. Lähistöllä on aina myös puustoa, luontoa tai joku levää tai jäkälää ruokkiva lian lähde, kuten runsas liikenne.
- Punajäkälä on esteettinen haitta. Missään tutkimuksissa ei ole ilmennyt, että se aiheuttaisi pintoihin rakenteellisia vaurioita.
- Taloyhtiöiden, jotka harkitsevat julkisivupesua ja punajäkälän poistoa, kannattaa pyytää tekijöiltä referenssejä. On mahdollista, että väärällä pesumenetelmällä vaurioitetaan julkisivun pintaa.
