Tiedätkö, miten oma rahankäyttömallisi on syntynyt? Erikoispsykologi kannustaa pohtimaan lapsuuden perheen rahankäyttöä

Kirjoittanut Aino Tiirikkala 25.3.2022
Tunnetko oman rahankäyttömallisi? Aleksi Poutanen

Talouden ja hyvinvoinnin yhteyttä tutkinut Maarit Lassander uskoo, että monet aikuisena tehdyt päätökset perustuvat siihen, millaisia uskomuksia ja asenteita lapsuudessa ja nuoruudessa on kerätty. Lassanderin mukaan olisikin hyvä osata kyseenalaistaa omia päätöksiään.

”Tapani toimia johtajana on kuunteleva ja avoin. Pyrin saamaan ihmiset itse miettimään ratkaisuja ja tulemaan itsenäisesti lopputuloksiin. Kun ihmiset saavat tukea, he voivat saada mahdollisuuksiaan käyttöön ja löytää parhaita ratkaisuja.

Me kaikki teemme päätöksiä omista lähtökohdistamme. Uskon, että monet aikuisena tehdyt päätökset perustuvat siihen, millaisia uskomuksia ja asenteita olemme lapsuudessamme ja nuoruudessamme keränneet. Ammatillisen kokemuksemme ja talousosaamisemme lisäksi meillä on aina henkilökohtainen tapamme toimia.

Uteliaisuus on tie ihmisen ymmärtämiseen.

Maarit Lassanderin motto

Oma rahankäyttömalli heijastuu myös taloyhtiön taloudelliseen päätöksentekoon

Taloudellisessa päätöksenteossa otetaan harvemmin huomioon kaikki henkilökohtaiset tilanne- ja tunnetekijät, jotka saattavat vaikuttaa taustalla. Olisikin hyvä osata kyseenalaistaa omia päätöksiään.

Jokaisen kannattaa pohtia, miten oma rahankäyttömalli on syntynyt. Voi muistella, miten lapsuudenperheessä on käsitelty rahaa, ja miltä se on tuntunut. Toistaako itse joitain malleja vai onko tietoisesti valinnut toisin?

Taloyhtiöissä ihmisillä on hyvin erilaisia taloudellisia lähtökohtia ja tavoitteita. Yksilöt voivat reagoida esimerkiksi velanottoon kovin eri tavoin.

Taloyhtiöissä ihmisillä on hyvin erilaisia taloudellisia lähtökohtia ja tavoitteita. Yksilöt voivat reagoida esimerkiksi velanottoon kovin eri tavoin. Viestintään kannattaa kiinnittää huomiota, kun tehdään isoja taloudellisia päätöksiä. On hyvä pyrkiä avoimuuteen: perustella päätöksiä ja tuoda selkeästi esille, millaiset arvot ja tavoitteet ohjaavat toimintaa. Pyritäänkö taloyhtiössä lisäämään taloudellista turvallisuutta ja tuloja? Vai onko tavoitteena pikemminkin parantaa piha-alueiden viihtyisyyttä tai perheiden toimintamahdollisuuksia?”

Kuka Maarit Lassander?

  • erityisasiantuntija valtioneuvoston kansliassa, psykologi
  • koulutukseltaan psykologian lisensiaatti ja VTM
  • aiemmin toiminut asiantuntijapsykologina Suomen Mielenterveys MIELI ry:ssä ja perustulokokeilussa. Kirjoittanut kirjan Rahaviisaus (2020)
  • asuu kerrostalossa Helsingin Kalasatamassa
  • harrastaa tennistä ja lukemista.

Lue myös: Opi hallitsemaan stressiä

Lue myös: Tiimiäly käyttöön taloyhtiössäkin: 5+1 vinkkiä tiimiälyn kehittämiseen

Aino Tiirikkala

Kirjoittaja: Aino Tiirikkala

Taloyhtiöt ovat monenlaisten ihmisten ja perheiden koteja. Minua innostavat asukkaiden yhteisöllisyyttä ja hyvää vuorovaikutusta edistävät teot. Kun kohtaan viihtyisiä asuinympäristöjä tai resurssiviisaita asumisen ratkaisuja, havahdun kysymään, mikä mahdollisti ne.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Aino Tiirikkala →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 2/2022

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Rahoitus