Osuuskunta-asuminen on näkynyt viime vuosina jälleen mediassa. Osuuskunta-asuminen sijoittuu vuokra-asumisen ja omistusasumisen väliin, ja sitä on joskus verrattu myös asumisoikeusasumiseen. Asiaa selventää johtaja Aija Tasa RAKLI ry:stä:
– Hallintaoikeuden osalta osuuskunta-asuminen on vuokralaisuutta pysyvämpää, ja asukkaalla voi olla enemmän vaikutusvaltaa. Asukkaat eivät kuitenkaan omista osuuskunnassa asuntojaan, joten niitä ei voi vuokrata tai myydä ja siten saada niistä taloudellista hyötyä, Tasa sanoo.
RAKLI on kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö, jossa Tasa vastaa muun muassa asumisen kehittämisestä. Hän on ollut mukana selvittämässä, voisiko asunto-osuuskunnista löytyä ratkaisu joihinkin asumisen haasteisiin.
– Optimitilanteessa osuuskunnat voisivat lisätä asumisen yhteisöllisyyttä ja kohtuuhintaisuutta. Parhaimmillaan asukas pääsisi niissä vaikuttamaan asumiseensa jo rakennuttamisvaiheessa. Lisäksi osuuskunnat voisivat tarjota asukkailleen erilaisia palveluja arkea helpottamaan.
Pienetkin taloyhtiöt voivat hyötyä asunto-osuuskunnan perustamisesta
Osuuskunnan perusajatuksena on usein se, että kun kuluttaa osuuskunnan palveluja, saa itselleen bonuksia. Myös asunto-osuuskunnan asukas voisi saada hyötyjä siitä, että käyttää osuuskuntansa palveluja.
– Asunto-osuuskunta toimisi silloin eräänlaisena palvelualustana, joka tarjoaisi asukkailleen asumispalveluja – kodinhoitopalveluista yhteiskäyttöautoihin. Myös pienet alle kymmenen asunnon taloyhtiöt saattaisivat hyötyä asunto-osuuskunnan perustamisesta, Tasa sanoo.
Osuuskunta voisi auttaa yhtiöitään myös vaikkapa isojen korjaushankkeiden läpiviennissä.
Jokaisella osuuskunnalla on omat sääntönsä
Toisin kuin asunto-osakeyhtiöille, asunto-osuuskunnille ei ole Suomessa olemassa lakia. Asioista on sovittava sisäisesti, ja jokaisella osuuskunnalla on omat sääntönsä.
Lopputulemana asukkaiden oikeusturva voi olla heikompi ja esimerkiksi rahoituksen saaminen hankkeisiin hankalampaa, Tasa kertoo.
– Haasteena on myös asunto-osuuskuntien hallintomallien moninaisuus. Joissakin asunto-osuuskunnissa asukkaat ovat vuokralaisen asemassa, kun taas toisissa asunnon voi tietyn asumisajan jälkeen lunastaa itselleen.
Kuluttajan kannalta on hankalaa, kun jokaisella osuuskunnalla on omanlaisensa malli.
Asunto-osuuskuntia on luokiteltu hallintaoikeus- ja vuokrausmalliin, ja lisäksi mahdollistaja-, tuottaja-, yhteisö- ja hyödyntäjävetoisiin malleihin.
Tulevaisuudessa näihin mietittäneen ratkaisuja, sillä osuuskunta-asumisen kehittäminen on yksi hallituksen asuntopoliittisista hankkeista.
Lue myös: Sukupolvien talossa on palveluja kuin hotellissa (vain tilaajille)
Aiheesta muualla:
ARA: Asunto-osuuskunnat ovat uusi vaihtoehto asumiseen
