Sukupolvien talossa on palveluja kuin hotellissa

Kirjoittanut Janne Laitinen 20.11.2020
Yhteisöllisen asumisen alueella Lipporannassa asuvat Kari Karp ja Leena Hautala viihtyvät uudessa kodissaan. Kuva: Antti Leinonen

Kari Karp ja Leena Hautala olivat ensimmäiset asukkaat Oulun Lipporannan yhteisöllisen asumisen asuinalueella. Heidän taloyhtiössään on muun muassa lehtisali, kuntosali ja yhteiskäyttöauto.

Muutama vuosi sitten uutta asuntoa etsineiden Leena Hautalan ja Kari Karpin toive oli monelle eläkeiässä olevalle pariskunnalle tyypillinen: piti saada uusi kaupunkiasunto läheltä palveluja. Kohde, josta he löysivät etsimänsä asunnon, ei kuitenkaan ollut tavallinen.

Hautala ja Karp muuttivat Oulun Lipporantaan, jonne oli nousemassa Kotikatu365-konseptin mukainen uusi asuinalue. Konsepti perustuu eri sukupolvien tiiviiseen yhteiseloon.

Hautala sanoo olevansa pariskunnasta se sosiaalisempi osapuoli. Karpilla sen sijaan oli uuden asuinympäristön suhteen omat ennakkoluulonsa.

– Suhtauduin hieman skeptisesti yhteisöllisyyteen. Että miten yhteistilojen käyttö toimii ja pysyvätkö paikat kunnossa, kun käyttäjinä on kaiken ikäisiä ihmisiä.

Yhteisöllinen asuminen näkyy arjessa monin tavoin

Hautala ja Karp ehtivät asua rivitalossa Haukiputaalla kuutisen vuotta ennen kuin muutto kaupunkiin tuli ajankohtaiseksi. Hautala on kotoisin Oulusta ja Karp Haukiputaalta, joka on nykyään kuntaliitoksen myötä myös osa Oulua.

Hautalan ja Karpin talo, asunto-osakeyhtiö Lipporannan Virta, valmistui joulukuussa 2017. Se oli alueen ensimmäinen ja Hautala ja Karp talon ensimmäiset asukkaat.

Yhteisöllisyyttä uudessa osoitteessa on riittänyt. Leena Hautala vetää ”porinakerhoa”, jossa tavataan naapureita, tehdään käsitöitä ja pelataan lautapelejä. Kokoontumisia on kerran kuussa.

– Mukana on ollut 10–12 aktiivista osallistujaa. Enimmäkseen eläkeläisiä,
kun kokoontumiset ovat päiväsaikaan, mutta myös kotiäitejä vauvoineen,
Hautala kertoo.

Lipporannan Virrassa on muun muassa yhteinen lehtisali, jossa asukkaat tapaavat toisiaan.
Lipporannan Virrassa on muun muassa yhteinen lehtisali, jossa asukkaat tapaavat toisiaan.

Hautala ja Karp tapaavat naapureitaan lähes päivittäin esimerkiksi asukkaiden yhteisellä kuntosalilla ja ala-aulan lehtisalissa. Asukkaat järjestävät myös yhteisiä juhlia ja retkiä. Esimerkiksi joulujuhlaan osallistui viime vuonna 70 asukasta. Joulupukkikin kävi paikalla.

Karp käy kolmesti viikossa talon kuntosalilla ja kertoo, että tiloilla on käyttäjiä melkein vauvasta vaariin. Hautalan mielestä yhteisöllisen asumiskonseptin suurin hyöty on se, että se on auttanut tutustumaan naapureihin.

– Kenenkään ei ole tietenkään pakko osallistua yhteiseen ohjelmaan. Mutta yhteisöllisyyttä on täällä tarjolla kaikille, joita se kiinnostaa, Hautala toteaa.

Karp sanoo, että Kotikatu365-konsepti on kokoava voima, joka ideoi, mahdollistaa yhteisen tekemisen ja tukee sitä – järjestämällä vaikkapa pukin paikalle joulujuhlaan.

– Tavallisessa taloyhtiössä pitää löytyä puuhaihmisiä, jotka keräävät väkeä
yhteen. Täällä aloite tulee ulkopuolelta.

Konseptin on luonut hyvinvoinnin ja asumisen yritys

Lipporannan asuinalueella on vanhuksille tarkoitettuja asuntoja, hoivakoti, päiväkoti ja pieni määrä senioriasuntoja.

Kotikatu365-konseptin taustalla vastaaminen megatrendien haasteisiin. Kaupungistuminen, ikääntyvä väestö ja kasvava palvelujen tarve ovat yhtälö, jonka ratkaisemisessa yksi avain voi olla asumismuoto: yhteisöllinen asuminen.

Konseptin on luonut hyvinvoinnin ja asumisen operaattori Health City Finland Oy. Yritys kuuluu suomalaiseen COR Group -konserniin, jonka omistajina on suomalaisia lääkäreitä.

Yhteisöllisen asumisen alueella Lipporannan Virrassa asuu väkeä vauvasta vaariin.
Konsepti tuo kaupunkiin perinteistä maaseudun yhteisöllisyyttä: eri sukupolvet elävät rinta rinnan.

– Mielestämme Suomesta on puuttunut Lipporannan kaltainen asumismuoto. Muualla maailmassa, esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Floridassa, yhteisöllisiä asuinalueita on rakennettu paljon, kertoo Ilari Kerola.

Kerola on Health City Finlandin asumis- ja palvelutuotannon
johtaja ja taustaltaan sisätautien erikoislääkäri.

Kotikatu365-konseptin ideana on tuoda ripaus entisajan asumista urbaanin ympäristön keskelle: sukupolvet rinta rinnan, toisiaan tukien.

– Konsepti tuo lisäarvoa verrattuna siihen, että tietyllä alueella asuisi vain
tiettyä kohderyhmää, kuten kaupungeissa usein on. Yhteiset tilat ja tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä, joka puolestaan tuottaa hyvinvointia, Kerola sanoo.

Etätyöpisteitä, kuntosali, vene ja aulassa asiakaspalvelija

Lipporanta kuulostaa melkein siltä kuin asuisi hotellissa. On lehtisali, etätyöpisteitä, kuntosali, tervasauna, leikkihuone, vene ja yhteiskäyttöauto. Ala-aulassa on asiakaspalvelija kahtena päivänä viikossa.

Vaikuttaa luksukselta, johon tavallisella ihmisellä ei ole varaa. Kerola vakuuttaa, että mielikuva on väärä.

Jokainen huoneisto maksaa konseptin palveluista 15 euron kuukausimaksun. Yhteiskäyttöauton ja yksityiskäyttöön vuokrattavien tilojen käytöstä veloitetaan erikseen.

Lipporannassa asukkaiden käytössä on laajat ja viihtyisät yhteiset tilat, joissa järjestetään erilaista toimintaa.
Lipporannassa asukkaiden käytössä on laajat ja viihtyisät yhteiset tilat, joissa järjestetään erilaista toimintaa.

Leena Hautalan ja Kari Karpin mielestä konsepti toimii kokonaisuutena hyvin, eikä 15 euron palvelumaksu tunnu kalliilta.

– Se ei ole taloudellinen rasite vaan päinvastoin. Rahalle saa hyvin vastinetta, Karp sanoo.

Pariskunta kertoo, että alussa yhteistilojen käytössä sattui ylilyöntejä, mutta sittemmin pelisäännöt ovat tulleet asukkaille selviksi.

– Joissakin tiloissa oli alussa ylimääräisiä käyttäjiä, kun ulko-ovia ei pidetty
lukossa. Nykyään taloon ei pääse ulkopuolisia, Karp kertoo.

Hautalan mukaan talon nuorista asukkaista ei ole ollut juuri häiriötä.

– Kerran jouduin soittamaan ovikelloa puoliltaöin metelin takia. Seuraavana päivänä asukas toi kukkakimpun ja suklaarasian ja pyysi anteeksi.

Asunnot samaa hintatasoa kuin muu uudistuotanto Oulussa

Kukin alueen talo muodostaa oman taloyhtiönsä, jonka hallinto on eriytetty konseptin toiminnasta – konseptia pyörittää operaattori Health City Finland.

– Asuntojen hintataso on sama kuin muussakin uudistuotannossa Oulussa. Hintapreemiota (hintaeroa) ei ole konseptin takia, Kerola sanoo.

Lipporannan myytävänä olevien asuntojen keskineliöhinta on 4 000 euroa, mikä vastaa uusien kerrostaloasuntojen hintoja Oulussa. 75-neliöisen uuden asunnon saa siis keskimäärin 300 000 eurolla.

Isännöinnin kannalta Lipporanta on ollut mielenkiintoinen kohde, kertoo isännöitsijä Petri Gallen Oulun Isännöitsijätoimisto Oy:stä. Taloyhtiöiden osalta isännöinti toimii kuten missä tahansa asunto-osakeyhtiössä.

Operaattori tuo kuitenkin isännöintiin oman lisämausteensa. Health City Finlandin hallinnoimia yhteisiä tiloja on yli 500 neliötä.

Lipporannan virrassa on 67 asuntoa ja muun muassa tervasauna asukkaiden käytössä.
Lipporannan Virran yksi erikoisuus on tervasauna. Taloyhtiössä on 67 asuntoa ja konseptiin kuuluu kaikkiaan neljä taloyhtiötä.

Yhteisten tilojen käytöstä ja kiinteistöhuollosta sekä tontin hallintaan liittyvistä asioista päätetään osakasyhtiöiden, eli tällä hetkellä neljän taloyhtiön, yhteisissä kokouksissa. Niissä yhtiöitä edustavat hallitusten puheenjohtajat.

Tilavarauksia ja osa viestintää hoidetaan verkkoportaalissa

Petri Gallenin mukaan ongelmia on ilmennyt etenkin viestinnässä. Kaikille asukkaille ei ole ollut aina selvää, mikä kuuluu isännöitsijän ja mikä Health City Finlandin vastuulle.

– Minulta saatetaan kysyä, koska on seuraava sieniretki. Vastaan, että sitä pitää kysyä operaattorilta. Mutta asiat alkavat vähitellen sujua, kun asukkaat sisäistävät, miten kaikki toimii.

Asukkaiden käytössä on verkkoportaali, jossa hoituvat tilavaraukset
ja yhteisten palvelujen käyttöön liittyvä viestintä.

Taloyhtiökohtaiset asiat, kuten yhtiökokouksesta tiedottaminen, hoidetaan normaalisti kussakin yhtiössä.

Konsepti laajenemassa jo Oulusta Kuopioon

Operaattorin toiminta ei vielä ole Kerolan mukaan kannattavaa, mutta tilanne muuttuu, kun taloja nousee lisää ja käyttäjäkunta kasvaa. Lipporantaan on vasta valmistunut neljä taloa ja yhteensä 221 asuntoa.

– Taloja tulee vielä viisi tai kuusi ja asuntoja 550. Homman ydin on siinä, että kun volyymia on tarpeeksi, operaattorin toiminta on kannattavaa. Sisäänajovaihe kestää 3–4 vuotta, Kerola kertoo.

Kotikatu365-konsepti on laajenemassa lähivuosina muuallekin Suomeen. Seuraava vastaava asuinalue nousee Kuopion Hatsalaan keskustan kupeeseen. Hanke on kaavoitusvaiheessa.

– Tällainen konsepti toimii suurimmissa kaupungeissa Suomessa. Niissäkin
sijainnin täytyy olla hyvä, että asunnot menevät kaupaksi, Kerola sanoo.

Kari Karp sanoo, että hänen ennakkoluulonsa ovat parin vuoden aikana karisseet. Hän kertoo pitävänsä itseään huonona sopeutujana, mutta Lipporannan yhteisöllisyys on tuntunut hänestä luontevalta.

– Täällä asuu tavallisia ihmisiä omine vajavaisuuksineen ja hyveineen.
Mutta ehkä konsepti saa ihmiset ajattelemaan eri tavalla. Jokainen ymmärtää, että yhteisiä tiloja on mukavampi käyttää, kun ne pidetään kunnossa.

Lue myös: Ikääntyneiden asuminen on asia, jota ei voi taloyhtiöissä kuitata olankohautuksella

Janne Laitinen

Kirjoittaja: Janne Laitinen

Asunto-osakeyhtiöt ovat journalistille hedelmällinen aihe. Niissä yhdistyvät human interest, talous, rakentamisen trendit ja ympäristökysymykset. Taloyhtiöt ovat koteja, yhteisöjä ja sijoitus- ja investointikohteita. Niiden verotus ja sääntely vaikuttaa monen elämään – myös allekirjoittaneen.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Janne Laitinen →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 7/2020

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Naapurit Palvelut