Hyvästä pidetään kiinni: taloyhtiöllä on ollut sama isännöitsijä jo 30 vuotta

Kirjoittanut Kirsi Salo 10.11.2020
Helsinkiläistaloyhtiöllä on ollut sama isännöitsijä jo 30 vuotta. Isännöitsijä Erkki Oksanen vasemmalla ja taloyhtiön puheenjohtaja Juhana Stolt. Kuva: Juho Kuva

Helsinkiläinen taloyhtiö on ollut tyytyväinen isännöitsijäänsä vuodesta 1990. Tyytyväisyyttä tuovat hyvä asiakaspalvelu, kokemus, luotettava tieto sekä tiivis kommunikaatio.

Helsinkiläisellä asunto-osakeyhtiö Korppaantie 3:lla on ollut sama isännöitsijä nyt jo 30 vuotta. Isännöintisopimus tehtiin Isännöitsijätoimisto Erkki Oksanen Oy:n kanssa toukokuussa 1990. 

Erkki Oksanen oli silloin toiminut isännöitsijänä kolme vuotta ja aloittanut juuri yrittäjänä. Sen jälkeen asukkaat ja hallitukset ovat vaihtuneet, isännöitsijä pysynyt. Miten se on mahdollista? 

– Erkki on tosi tunnollinen ja hoitaa työnsä hyvin. Taloyhtiö on ollut tyytyväinen siihen kautta vuosien, sanoo reilun vuoden puheenjohtajana toiminut Juhana Stolt

Isännöitsijän hiljainen tieto ja kokemus on arvokasta

Erkki Oksanen kertoo yrittävänsä parhaansa vastatakseen sähköposteihin ja kysymyksiin heti ja pysyäkseen lupaamissaan aikatauluissa. Hyvä asiakaspalvelu ei kuitenkaan ole ainoa syy pitää isännöitsijästä kiinni.

Puheenjohtaja arvostaa myös Oksasen kokemusta ja hiljaista tietoa. 

– Erkki tuntee asiat kuin omat taskunsa ja ymmärtää puolesta sanasta, mistä keskustellaan, Stolt sanoo. 

Hänen mukaansa on myös arvokasta, että isännöitsijä tietää, mistä esimerkiksi kannattaa hankkia kuntotutkimus. 

Luotettava tieto auttaa tekemään oikea-aikaisia päätöksiä. Remonttikulut pysyvät kurissa, kun paikkoja ei päästetä liian huonoon kuntoon. 

Kun yhteistyö pelaa, isännöitsijän vaihtaminen ei ole tarpeen

Ikääntyvässä kerrostaloyhtiössä on omat erikoispiirteensä. Viisirappuinen 30 asunnon talo valmistui vuonna 1961 Helsingin Etelä-Haagaan. Sen rakennutti joukko reservin upseereita. 

– Lähes kaikissa asunnoissa on takka. Upseerit pyrkivät ehkä ennakoimaan, että jos tulee poikkeusoloja, talo on normaalia omavaraisempi, Stolt kertoo. 

Yhtiössä on 25 autotallia, mikä on paljon rakennuksen suunnittelun aikaiseen autokantaan nähden. Vuonna 1960 Suomessa oli noin neljä henkilöautoa sataa asukasta kohden, nykyään noin 65. 

Tiivis kommunikointi on avainasemassa. 

Taloyhtiötä on pidetty hyvin: julkisivut, putket, viemärit, saunaosasto, vesikatto ja ikkunat on peruskorjattu. Seuraavina vuorossa ovat tuuletusparvekkeet ja piha. Uudet ajat tuovat uusia tarpeita. 

– Alkuperäisillä asukkailla oli paljon lapsia. Parikymmentä vuotta sitten oli vaihe, jolloin lapsia oli vähemmän. Nyt on taas enemmän, kun nuoria on muuttanut tilalle, Erkki Oksanen kertoo. 

Nykyään säilytystilaa kaivataan enemmän kuin 1960-luvulla, ja asukkaat haaveilevat grillikatoksesta pihalle. 

Hallitus ei ole keskustellut isännöitsijän vaihtamisesta, koska yhteistyö pelaa. Tiivis kommunikointi on avainasemassa. 

Isännöitsijä johtaa ja tietää, mitä taloyhtiön hyväksi pitää tehdä, hallitus asettaa askelmerkit ja antaa mandaatin toimia, Stolt kuvailee.  

– Varmaan saisimme isännöintiä halvemmallakin, mutta miksi ottaa riskiä.

Lue lisää: Isännöitsijä on omaisuutesi tärkein ihmissuhde, ja siksi sen oikean valintaan kannattaa panostaa

Lue lisää: Tiedätkö, mitä kaikkea isännöintiin lain mukaan kuuluu?

Kirsi Salo

Kirjoittaja: Kirsi Salo

Taloyhtiön hallitustyö on tärkein varallisuudenhoitokeinoni. Isännöintiliiton viestintäpäällikkönä autan isännöintialaa ymmärtämään muutoksia, kehittymään ja siten hoitamaan kotejamme ja omaisuuttamme paremmin.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Kirsi Salo →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 6/2020

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Taloyhtiön johtaminen