Mikä avuksi, kun kesä kuumentaa asunnon? Vertailemme eri vaihtoehdot

Kirjoittanut Matti Tuovinen 26.6.2019 ja päivitetty 27.6.2019
Taloyhtiössä on huoneistojen viilentämiseen käytännössä kolme tietä: kaukojäähdytys, maaviileä ja ilmalämpöpumput.

Viime vuoden hellekesä kasvatti kiinnostusta asuntojen viilentämiseen. Mitä viilennystapoja taloyhtiöissä on ja mikä sopisi parhaiten omaan taloon? Vertailemme tarjolla olevia vaihtoehtoja talouden, asentamisen, käytettävyyden ja lupien näkökulmista.

Loistavia viilennyskokemuksia, summaa Jari Kajas omat ja naapuriensa tuntemukset hellekesältä 2018. Kajas toimii helsinkiläisen Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n hallituksen puheenjohtajana.

– Asuntojen lämpötila pysyi ympäri vuorokauden +24–25 asteessa, vaikka ulkolämpötila nousi jopa yli kolmenkymmenen asteen.

Viilennyksen taloyhtiö rakennutti viitisen vuotta sitten vaihtaessaan kaukolämmön maalämpöön: maasta nostetaan nyt lämmön ohella maaviileää. Viileä siirretään nesteputkia pitkin huoneistojen lämmönvaihdin-puhallinyksiköihin. Puhallinta asukas käyttää kätevästi kauko-ohjaimella.

Asunto Oy Kivelänkatu 1 b:n hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas on tyytyväinen maalämmöstä saatavaan maaviileään, jolla viilennetään taloyhtiön asunnot
Asunto-osakeyhtiö Kivelänkatu 1b:n pelastus hellekesänä oli kiinteistöön asennettu viilennys. Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas.

Kajas laski, että jos viilennystä käytetään joka päivä läpi heinäkuun, siihen kuluva sähkö maksaa alle neljä euroa per huoneisto. Se on vähän.

Viilennys ei juuri leikkaa maalämmön tuomaa lämmityskulujen säästöä, joka on noin 40 prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna. Puhaltimien hintakin jäi noin 3 000 euroon per asunto.

Jos viilennystä käytetään joka päivä läpi heinäkuun, sähkö maksaa alle neljä euroa per huoneisto.

Kolme konstia viilentää taloyhtiö

Taloyhtiössä on huoneistojen viilentämiseen käytännössä kolme tietä: kaukojäähdytys, maaviileä ja ilmalämpöpumput. Omaa huoneistoaan saa tietenkin viilennettyä myös liikuteltavalla viilennys- tai ilmastointilaitteella, joita myyvät kodinkoneliikkeet.

Kaukojäähdytys on varteenotettava vaihtoehto kaukolämpötalossa, jos kaukolämpöyhtiöllä on tarjota jäähdytyspalvelu. Helsingin lisäksi palvelu on suurimpien kaupunkikeskustojen taloyhtiöiden ulottuvilla.

Maalämpötaloissa maaviileä ei ole riippuvainen palvelun toimittajasta, vaan se on mahdollista lisätä järjestelmään aina. Maalämmön suurin pulma on, että kaupunkikeskustoissa maalämpökaivojen poraaminen tonteille on vaikeaa, jopa mahdotonta.

Lue myös: Miten hankkia taloyhtiöön maalämpö onnistuneesti?

Ilmalämpöpumput taas käyvät taloon kuin taloon, jos vain pumpun ulkoyksikölle löytyy sopiva sijoituspaikka, eli käytännössä parveke.

Mikä viilentävistä vaihtoehdoista on edullisin?

Investointina kaukojäähdytys on kallein, ja se kannattaa vain, jos talossa on jo kaukolämpö. Samoin maaviileä kannattaa vain, jos talossa on jo maalämpö. Ellei näitä ole ennestään, investoinnin takaisinmaksuajasta tulee todella pitkä.

Lisäksi jäähdytysputkiston asentaminen kannattaa vain putki- tai sähkönousuremontin yhteydessä, kun rakenteita avataan joka tapauksessa.

Käyttökustannuksiltaan eri viilennysmenetelmät ovat melko tasaväkisiä, viilennysasiantuntija
Matti Perkkiö LämpöYkkönen Oy:stä laskee. Useimmiten maaviileä on niukasti edullisin. Kaukoviileän pulma on, että sen hinta vaihtelee paikkakuntakohtaisesti eikä kuluttaja voi vaikuttaa hintaan. Maaviilennyksen ja ilmalämpöpumpun käyttökustannukset muodostuvat pääosin pumpun pyörittämisen sähkölaskusta.

Käyttökustannuksiltaan eri viilennysmenetelmät ovat melko tasaväkisiä.

Moneen kohteeseen, kaukolämpötaloihinkin, asennetaan Perkkiön mukaan ilmalämpöpumppuja sen vuoksi, että niillä viilennys tehdään kustannustehokkaimmin.

Maa- ja kaukokylmän etu on se, että niillä viilentää nekin kaupunkikeskustojen huoneistot, joissa ei ole parveketta – eli joihin ei saa asentaa ilmalämpöpumppua.

Ilmalämpöpumppu viilentää nopeimmin

Kun halutaan nopeaa jäähdytystä – esimerkiksi tilanteessa, jossa tullaan työpäivän päätteeksi polttavan kuumaan kotiin – ilmalämpöpumppu on paras ratkaisu. Ilmalämpöpumpussa kiertää kylmäaine, joka viilentää ilmaa tehokkaasti. Kaukoviilennyksessä kiertää viileä vesi, maaviilennyksessä veden ja etanolin seos. Ne pudottavat asunnon lämpötilaa verkkaisemmin.

Jos taas haetaan laitteiston äänetöntä toimintaa, kokonaisuus mutkistuu. Kauko- ja maaviilennys eivät häiritse naapureita, koska pumput sijaitsevat kiinteistön kellarissa. Ilmalämpöpumput, etenkin jos niitä on useita kerrostalon parvekkeilla, voivat häiritä äänellään.

Huomioitava seikka on sekin, että kerrostalossa sama viilennysratkaisu ei toimi kaikissa asunnoissa. Eteläseinustan yksiö vaatii toista kuin pohjoisseinustan perheasunto. Lisäksi yläkerran huoneistot, jotka saavat lämpökuormaa myös katon ja ikkunoiden kautta, tarvitsevat alakerran asuntoja tehokkaamman viilennyksen.

– Menneenä hellekesänä ei normaali mitoitus muutenkaan riittänyt. Kolmen kilowatin ilmalämpöpumpun sijasta olisi tarvittu kuuden kilowatin laite, jotta olisi saavutettu sama jäähdytystaso kuin normikesänä, Perkkiö sanoo.

Milloin osakas voi itse asennuttaa ilmalämpöpumpun?

Taloyhtiön päätöksenteon näkökulmasta vaihtoehtoisia malleja on kaksi. Ensimmäisessä mallissa yhtiö hankkii viilennysjärjestelmän kaikkiin asuntoihin. Yleensä kyse on kauko- tai maaviileästä, mutta jatkossa ilmalämpöpumpuistakin voi tulla todellinen vaihtoehto koko kiinteistön viilentämiseen.

Markkinoilla on jo keskitettyjä ilmalämpöpumppuratkaisuja. Niissä on vain yksi huoneistojen jakama pumppu rakennuksen katolla. Asentamiseen saa luvat kaupunkikeskustassakin. Tässä mallissa hallitus kuulee asukkaita ja valmistelee hankkeen isännöinnin ja muiden asiantuntijoiden tuella. Hankintapäätöksen tekee yhtiökokous.

Toisessa mallissa hallitus antaa osakkaalle luvan hankkia ja asennuttaa ilmalämpöpumpun, asettaa tarvittavat ehdot asennukselle sekä sopii kunnossapitovastuusta. Yhtiön ensimmäinen ilmalämpöpumpun asennuslupa-asia on syytä linjata yhtiökokouksessa. Yhdenvertaisuus nimittäin edellyttää, että jos lupa myönnetään yhdelle, muillakin osakkailla pitää olla mahdollisuus pumpun asentamiseen.

Pelkkä taloyhtiön lupa ei aina riitä, vaan asennus voi julkisivuvaikutusten takia vaatia myös viranomaisluvan. Useimmiten riittää rakennusvalvonnalle tehty toimenpideilmoitus, joskin asia kannattaa tarkistaa, koska käytännöt vaihtelevat.

Tästä voi seurata uusi pulma: jos kaikki osakkaat asennuttavat ilmalämpöpumput parvekkeilleen, aiheutuuko siitä kohtuutonta meluhaittaa? Asiasta ei ole vielä kokemuksia.

Info: Vaihtoehdot vertailussa

1. Kaukojäähdytys

  • Ekologinen. Käyttää energiaa, joka muuten jäisi kaukolämmön tuotannossa hyödyntämättä.
  • Viilentää asuntoa, vaikka samaan aikaan tuotetaan lämmintä käyttövettä.
  • Ei naapureille kuuluvia äänihaittoja pumpuista.
  • Kallein. Vaatii erillisen jäähdytysputkiston rakentamisen kiinteistöön.
  • Tarjolla vain suurimpien kaupunkien keskusta-alueiden taloyhtiöille.

2. Maaviileä

  • Ekologinen. Käyttää maahan varastoitunutta lämpöenergiaa.
  • Viilentää asuntoa, vaikka samaan aikaan tuotetaan lämmintä käyttövettä.
  • Viilennyksessä maahan ajettu lämpö on käytettävissä syksyn tullen. Parantaa järjestelmän energiatehokkuutta.
  • Vaatii erillisen jäähdytysputkiston rakentamisen kiinteistöön.
  • Kaupunkikeskustoissa rajoituksia lämpökaivojen poraukselle.

3. Ilmalämpöpumppu

  • Järjestelmässä kiertävän kylmäaineen ansiosta tehokkain ja nopein tapa jäähdyttää asunto.
  • Investointina selvästi edullisin.
  • Asentaminen on helppoa ja nopeaa.
  • Vaikea saada lupaa kaupunkikeskustoissa, paitsi jos pumpun ulkoyksikön saa piiloon parvekkeelle.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Kotitalo-lehdessä 8/18.

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Lämmitys Sisäilma