Asunnon hallintaanottoprosessin vaiheet taloyhtiössä

Kirjoittanut Marina Furuhjelm 12.1.2012

Naapurin musiikki kaikuu öisin rappukäytävässä, koira haukkuu asunnossa aina, kun omistaja on poissa, pianisti harjoittelee kotonaan konserttia varten kahdeksan tuntia päivässä kuukausien ajan. Pitääkö tätä sietää?

Vaikka taloyhtiössä täytyy ymmärtää elämisen ääniä, aivan kaikkea ei tarvitse sietää. Kun häiritsevä käyttäytyminen on jatkuvaa tai toistuvaa, taloyhtiö voi antaa osakkaalle ja asukkaalle varoituksen ja pahimmassa tapauksessa jopa ottaa asunnon hallintaansa. Lue hallintaanoton perusteista.

Hallintaanottoprosessi etenee vaiheittain

  1. Taloyhtiön hallitus päättää antaa osakkaalle ja asukkaalle varoituksen esimerkiksi häiritsevän käyttäytymisen perusteella.
  2. Isännöitsijä laatii kirjallisen varoituksen, jossa on maininta, että mikäli osakas tai asukas ei oikaise tapahtunutta, huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan.
  3. Varoitus annetaan osakkaalle ja mahdollisesti asukkaalle tiedoksi haastemiehen kautta, postin kautta saantitodistuskirjeenä tai isännöitsijä voi toimittaa sen todistajan läsnä ollessa osakkaalle ja asukkaalle henkilökohtaisesti.
  4. Mikäli osakas tai asukas ei ole tiedossa, varoitus voidaan julkaista esimerkiksi Virallisessa lehdessä (www.virallinenlehti.fi) tai paikkakunnan yleisesti ilmestyvässä lehdessä. Tällöin varoituksen katsotaan tuleen tietoon, kun lehti ilmestyy. Varoitus toimitetaan lisäksi asuntoon.
  5. Jos osakas ja asukas eivät varoituksen jälkeen oikaise käytöstään, taloyhtiön hallitus kutsuu koolle yhtiökokouksen, jossa tehdään päätös hallintaanotosta. Asianomainen osakas ei saa osallistua päätöksentekoon.
  6. Yhtiökokouksen päätös asunnon hallintaanotosta annetaan todisteellisesti tiedoksi osakkaalle ja asukkaalle 60 päivän kuluessa päätöksestä.
  7. Kun osakas tai asukas on saanut tiedon hallintaanotosta, hänellä on 30 päivää aikaa moittia päätöstä.
  8. Jos osakas ja asukas päättävät moittia, asia menee riitaisena käräjäoikeuteen, ja tuomioistuin ottaa kantaa siihen, onko hallintaanotto ollut aiheellinen.
  9. Mikäli osakas ja asukas eivät laita kannetta vireille 30 päivän kuluessa, osakas tai asukas voidaan häätää asunnostaan.

Osakkaan omistussuhde ei muutu

Taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi siitä hetkestä, kun asunto on tyhjä ja yhtiön hallinnassa. Taloyhtiö etsii asuntoon vuokralaisen, jonka vuokratuloilla yhtiö kattaa hallintaanotosta aiheutuneet kulut, hallintaanottoaikana erääntyneet vastikkeet sekä mahdolliset asunnon korjaamisesta syntyneet kulut. Mikäli vuokratuloista jää jotain yli, ne palautetaan asunnon omistajalle.

Osakkaan omistussuhde ei muutu hallintaanoton aikana. Osakas voi milloin tahansa prosessin aikana myydä asuntoon oikeuttavat osakkeet, jos niin haluaa.

Lue häiritsevästä elämästä.

Marina Furuhjelm

Kirjoittaja: Marina Furuhjelm

Maria Furuhjelm työskenteli Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana vuoteen 2015 asti.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Marina Furuhjelm →

122 kommenttia

  1. Hei,

    olen saanut kutsun hallituksen kokoukseen koskien koirani häiritsevää haukkumista pihalla päiväsaikaan. Minulle on kerran soittanut isännöitsijä jälkikäteen asiasta ja olen saanut hallituksen huomautuksen (?). Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen kirjoitin kaikille rivitaloyhtiömme asukkaille kirjeen, missä pyysin kohteliaasti ilmoittamaan jos koiran haukkuminen häiritsee. Kerroin, etten pysty vaikuttamaan asiaan ellen saa tietää asiasta silloin kun se on ajankohtainen ja että ehdin paikalle viidessä minuutissa -mikä on totta. Kun vastaanotin hallitukselta huomautuksen, ilmoitin isännöitsijälle että koen kiusantekona sen, että asiasta ilmoitetaan jälkikäteen eikä silloin kun siihen voisin puuttua. Mielestäni minulle kuuluisi ilmoittaa sillä hetkellä, kun häiritsevää haukkumista on. Olenko väärässä -miten voin kontrolloida haukkumista ellen saa siitä tietää silloin kun sitä tapahtuu? Eikö haukkumisen pitäisi olla niin häiritsevää, että siitä sillä hetkellä pitäisi ilmoittaa minulle eli osakkeenomistajalle -jälkikäteen mainitseminen tuntuu todellakin kiusanteolta. Varsinkin kun olen huomannut että yksi hallituksen jäsen vahtii verhon takaa pihalla puuhailuani vaikkei siihen minkäänlaista kovaa ääntä liittyisi? Lisäksi kolme muuta asukasta tuli kirjeeni jälkeen sanomaan, että haukkuminen ei ole häirinnyt ja olivat hyvillään kun taloyhtiössä on ilmeisesti ollut kyttäämistä ja lippulappusten jättämistä ennen kuin muutin asuntoon. Haukkumista ei ole sääntöjen mukaisena hiljaisuusaikana.

    Jos perustelujani ei oteta huomioon eli olen väärässä ja saan varoituksen -minkälainen prosessi on huoneiston haltuunotto; sehän tässä alkaa pelottaa seuraavana toimenpiteenä? Kauanko prosessi kestää ja kuinka voin siihen vaikuttaa? Eikö tällaisissa tapauksissa voi pyytää järjestystä valvovan viranomaisen eli poliisin todistusta haukkumisesta -en ole vakuuttunut haukkumisen häiritsevyydestä? Tietenkin ihmiset ovat erilaisia ja sietokyvyt ovat erilaiset, mutta ilmoitusta ei ole tullut edes isännöitsijältä silloin kun koira haukkuu. Toivottavasti osasin selittää asian selkeästi ja ehdit vastaamaan.

    1. Ilmoitukset häiritsevästä toiminnasta tulevat yleensä jälkikäteen, mutta on toki hyvä, jos naapureilla on mahdollisuus ilmoittaa häirinnästä asukkaalle reaaliaikaisesti. Tällaista reaaliaikaista ilmoitusvelvollisuutta ei naapureilla kuitenkaan lain perusteella ole. Yleensä naapurit ilmoittavat tapahtumista isännöitsijälle, jonka jälkeen isännöitsijä antaa tiedot eteenpäin sille asukkaalle, jonka häiritsevästä toiminnasta hänelle on tehty ilmoitus.

      Jos taloyhtiö harkitsee hallintaanottoprosessin aloittamista, tulee sen pystyä osoittamaan, että huoneiston häiritsevästä elämästä todella aiheutuu häiriötä muille talossa asuville. Tällöin yhtiön kannattaa pyytää häiriöistä ilmoittaneilta asukkailta kirjallisia selvityksiä siitä, millaista häiriötä he ovat kokeneet ja mihin aikaan. Häiriötä kokeneiden asukkaiden tulee tarvittaessa varautua todistajiksi oikeudenkäyntiin. Poliisia sen sijaan harvemmin pyydetään paikalle pelkästään koiranhaukuntatapauksissa

      Jotta mahdolliseen häiritsevään elämään voitaisiin puuttua hallintaanotolla, pitää häiritsevän toiminnan huoneistossa tai pihalla olla jatkuvaa tai toistuvaa. Kyse ei siis voi olla yksittäistapauksesta. Jos koira siis haukkuu säännöllisesti joka päivä esimerkiksi 5 tuntia siten, että muut asukkaat kokevat sen häiritseväksi, voidaan siihen puuttua hallintaanotolla. Jos koira sen sijaan haukkuu tunnin pihalla silloin tällöin, ei siihen voida puuttua.

      Kun asiaa arvioidaan, myös häirinnän ajankohdalla on merkitystä. Häirintään ilta- ja yöaikaan suhtauduttaneen ankarammin kuin häirintään päiväsaikaan.

  2. Ensinnäkin on päivänselvää, ettei kukaan turhaan valita naapurista eikä kiusaa tahallaan. Kyllä siihen on todellinen syy. Koiran haukunta on ärsyttävää, jos se vähänkin jatkuu. Se koira ei ole tarpeeksi koulutettu tai syy pitää selvittää. Sen saa loppumaan, jos koiranomistaja vaan ymmärtää ajatella omaa koiraansa ja samalla naapureitaan.
    Sopua kannataa vaalia taloyhtiöissä, jotta itsellä olisi mukavaa asua. Hyvä vuorovaikutus on kaiken a ja o, ihmissuhteita voi itse ajatella!

    1. Ei se kyllä ole mitenkään päivänselvää, että taloyhtiöissä ei tehtäisi kiusaa. Kyttääjiä ja sekopäitä on joka lähtöön.

    2. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/il-paalle-7-kymppinen-nainen-piinasi-lapsiperhetta-kaksi-vuotta/art-1288448956883.html

      “Lapsiperheen yläkerrassa asuva yli 70-vuotias kasvatusneuvolapsykologi hakkasi lattiaa kaikkina vuorokauden aikoina, paukutteli ikkunoita, väitti lapsiperheen isän pahoinpitelevän vaimoaan ja käyttävän lapsiaan hyväksi sekä nukuttavan nämä huumausaineilla.”

      “Tutkimuksissa väitteet osoittautuivat perättömiksi.”

      “Lahden käräjäoikeus määräsi naiselle 80 päiväsakon suuruisen tuomion.

      Hän joutui maksamaan 2000 euron sakkojen lisäksi perheelle 7500 euron korvaukset. ”

      Oliko kyseessä osaamaton isännöitsijä?

      ***

      Kommenttia on moderoitu.

    3. Tällaiset tilanteet eivät ole koskaan helppoja. Taloyhtiössä voidaan joutua pohtimaan, kuka oikeastaan on häiriön todellinen aiheuttaja.
      Oikeudessa on aikaisemmin käsitelty esimerkiksi tapausta, jossa alakerran asukas valitti yläkerran asukkaan häiritsevistä askeläänistä. Aina, kun väitetty häirintä tapahtui, alakerran asukas hakkasi pattereita. Ilmeni, että alakerran asukas oli todellinen häiriön aiheuttaja. Hänet tuomittiin kotirauhan rikkomisesta sakkoihin.
      Tapaukset osoittavat, etteivät tilanteet ole aina niin selviä ja yksinkertaisia, kuin miltä ne voivat tuntua yhden asukkaan näkökulmasta. Asumisen äänet kuuluvat yhteisasumiseen ja niitä pitää sietää. Toisaalta aidot häiriötilanteet on otettava tosissaan.

    4. Onko tuo päätös julkinen ja jos niin millähän sen löytäisi?

  3. Kiinnostaisi tietää, miten häiriön rajat määritellään.
    1) Esimerkiksi jos iäkkäämpi naapuri, jolla on kuulolaite kuuntelee tv:tä ja muusikkia kovaäänisesti? Häiriö ei ole tahallista, kun on kuulovamma, mutta toki kovaäänisyys häiritsee naapureita. Kumman näkökulma pitäisi huomioida?

    2) Taloyhtiössämme on käytäntö, että valitukselle täytyy olla kaksi allekirjoitukset (eli todistajat). Yhden henkilön tekeämä valitus ei ole taloyhtiömme käytönnön mukaan riittävä. Onko tämäntyyppinen käytäntö ok?

    1. 1) Rajan määritteleminen on todella vaikeaa. Se on katsottava aina tapauskohtaisesti. Esimerkkitapauksessa antaisin kuitenkin iäkkään henkilön kuunnella musiikkia ja televisiota päiväsaikaan melko kovaäänisestikin, vaikka se saattaa häiritä naapureita. Illalla tilanne on toinen.

      2) Tällainen on itse asiassa aika tyypillinen toimintatapa, mutta se ei voi olla aina ehdoton. Esimerkiksi rivitaloyhtiössä voi olla ainoastaan yksi naapuri, johon häiritsevä elämä vaikuttaa. Tällöin taloyhtiön on ryhdyttävä toimenpiteisiin yhdenkin naapurin valituksen perusteella.

      Kerrostaloissa yhden naapurin valitus saattaa sen sijaan johtua joskus vain henkilökemiaongelmista, eikä oikeasti häiritsevästä elämästä. Kahden naapurin allekirjoituksella pyritään varmistamaan, että elämä todella häiritsee muita asukkaita.

    2. Haluaisin vielä kysyä yllä olevaan asiaan liittyen, että onko olemassa sovittelevaa tahoa, jonka kanssa voisi mennä yläkerran naapurin luokse keskustelemaan siitä, että he kenties huonokuuloisina ihmisinä kuuntelevat tv:tä iltaisin liian kovalla. Olemme parantaneet asuntojen välistä äänieristystä ja tehneet tuhansia euroja maksavan kattoremontin, lisäksi olen laittanut kohteliaan kirjeen heille, missä kerroin että tv:n ääni kuuluu varsin hyvin asuntoomme. Yläkerran asukkaat pyysivät ymmärrystä kun ovat huonokuuloisia. Me olemme omalta osaltamme panostaneet euroja äänieristyksen parantamiseen, joten en ymmärrä miksi yläkerran iäkäs pariskunta ei voisi laittaa volyyminappulaa vähän hiljaisemmalle. En haluaisi viedä asiaa taloyhtiön hallitukseen vaan selvittää asian ihan naapureiden välisenä keskusteluna, mutta vaikuttaa siltä että naapurit heivät halua myöntää kuulonsa heikkenemistä Asunnosta ei kuulu normaalin puheen äänet laikaan eikä askeleiden tömistys- ainoastaan todella kovat tv:n äänet, jotka häiritsevät meitä kaikkein eniten iltaisin klo 20.00 jälkeen. Päiväsaikaan kova ääninen musiikki ei häiritse.

    3. Valitettavasti tällaista tahoa ei tietääkseni taida olla. Naapureiden kanssa voi toki keskustella, ja se onkin tällaisessa tilanteessa varmasti paras vaihtoehto.

  4. Olemme asuneet ao. yhtiössä useita vuosia ja saaneet kaksi kertaa kirjeen, jossa on huomautettu metelöinnistä.

    Lapsellamme on neuropsykiatsrinen häiriö, joten hän saa 10-20 min kestäviä raivareita kerran, kaksi viikossa. Impulssikontrollin puutteesta johtuvaa äänekästä protestointia ja oven paiskontaa esiintyy, ei kuitenkaan päivittäin. Nämä ovat lyhytkestoisia.

    Lapsi nukahtaa klo 21.00 mennessä ja herää n. 6.30 eikä juuri koskaan metelöi öisin. Muutaman kerran kuukaudessa voi melskata aamuseitsemältä. Täyttyykö tässä huoneiston haltuunottokriteeri, vai ovatko kyseessä normaaliin elämenmenoon kuuluvat äänet?

    1. Kuten edellisessäkin vastauksessa kirjoitin, rajan määritteleminen on todella vaikeaa, ja jokainen tapaus on katsottava erikseen. Tässä tapauksessa ja näiden tietojen perusteella olen sitä mieltä, että häiritsevän elämän tai asunnon hallintaanoton edellytykset eivät toteudu. Tässä näyttää kuitenkin olevan kyse lyhyistä ja yksittäisistä kohtauksista, jotka tapahtuvat päiväsaikaan.

  5. Olemme samassa pihassa toisen rivitaloyhtiön kanssa. Koira haukkuu joka aamu ja iltapäivä toisen yhtiön rivarin takapihalla ja häiritsee elämäämme – etenkin kesäisin, kun nukumme ikkuna auki. Miten tässä pitäisi toimia? Voiko naapuriyhtiön isännöitsijä antaa asiasta varoituksen? Koiran isäntäperhe on kotona, kun koira haukkuu muttei tee mitään sen hiljentämiseksi.

    1. Aihetta on käsitelty tekstissä Saako yöllä käydä suihkussa?: https://pihaparlamentti.fi/2012/01/saako-yolla-kayda-suihkussa/

  6. Aina ei tarvitsisi sotkea kaikkeen lakipykäliä. On kurjaa, jos me olemme niin pelkureita, että emme uskalla mennä juttelemaan ihmisille ja kertoa koiran haukkumisesta tai muusta äänten kuulumisesta naamatusten. Usein asiat selviävät sillä. Koira haukkuu usein juuri silloin kun se on yksin eikä omistaja ole kuulemassa. Moni muu meteli kuuluu siksi, etteivät metelöitsijät ymmärrä, miten hyvin ääni muualle kuuluu. Minä olen aina mennyt ystävällisesti puhumaan ja näyttänyt reilusti oman naamani, eikä siitä ole koskaan mitään riitaa seurannut, äänet ovat loppuneet ja kaikilla on sen jälkeen kiva olla. On raukkamaista aloittaa häirinnästä ilmoittaminen lippulappusilla tai virallisen varoituksen antamisella, olkoonkin että siinä ei sinänsä ole mitään väärää.

    1. Kiitos kommentista! Olen ehdottomasti samaa mieltä. Parhaiten asiat selviävät naapureiden kanssa juttelemalla.

  7. Onkohan tietoo tälläsistä ennakko tappauksista?

    Asutaan ylimmässä kerroksessa ja meillä on useampi lapsi. Lasten leikkien tulossa himpun verran äänekkäämmäksi jossakin alkaa patteriin hakkaaminen. Joskus ei edes kovaääninen tarvihe olla että ihan normaali lasten leikki saa patteriin hakkaamisen käyntiin. Lasten melua ja samalla patteriin hakkaamista tapahtuu 7-20.30 välillä.

    Rapussamme on paljon näitä taloyhtiön hallitukseen kuuluvia ja on mahdollista että joku heistä on tämä koputtelija.Minnekkä tämmösestä käyttäytymisestä pystyy “valittammaan”, varsinkin kun olemme “vain” vuokra asukkaita?

    1. Tällaisessa tapauksessa ei ole merkitystä, onko kyseessä vuokralainen vai osakas. Lasten leikkiäänet kuuluvat normaaliin asumiseen ja ovat siten sallittuja. Tästä löytyy jopa oikeusratkaisu, että pattereiden hakkaaminen voi olla kotirauhan rikkomista. Ääritapauksessa ja pitkään jatkuessaan siitä voi tehdä jopa ilmoituksen poliisille. Suosittelen kuitenkin, että otatte ensisijaisesti yhteyttä isännöitsijään tai taloyhtiön hallitukseen ja pidätte tarkasti kirjaa, milloin patterin hakkaamista tapahtuu.

  8. Mitä tehdä kuin naapurin häiritsevä käyttäytyminen on jatkunut yli ½ vuotta. Ensimmäinen valitus tehtiin yli 5kk sitten ja poliisit on myös jouduttu soittamaan paikalle ym. Naapurilla siis mielenhäiriö ja paukuttelee pattereita sekä seiniä yöllä ja joskus myös päivällä sekä huutelee kaiken maailman asioita. Asunto on minun mielestäni asumiskelvoton eikä naisystäväni ole uskaltananut nukkua minun luonani ja itseltä menee hermot kuin melkein joka yö herää pari kertaa.

    Alussa sain yhteyden naapuriin ja hän lupasi lopettaa mutta asiat ovat vain pahentuneet ja nyt naapuriin ei saada yhteyttä enää eikä hän avaa ovea.

    Olemme tehneet vaikka kuinka monta valitusta vuokranantajalle ja he ovat luvanneet tehdä asialle jotain mutta mitään ei ole tapahtunut. Kysymykseni kuuluukin että voiko hakea jotain korvauksia asumiskelvottomasta asunnosta ja siitä että elämä tämän viimeisen ½ vuoden aikana on ollut täyttä helvettiä. Suhteeni naisystävääni on kärsinyt paljon kun hän ei uskalla nukkua kotona ja koulunkäynti samaten kun ei ole saannut nukuttua öisin.

    1. Tällaisten muiden korvausten, kuten sijaisasumiskustannuksia tms. korvaaminen edellyttää, että joku on vahingoista vastuussa. Toisin sanoen toiminut huolimattomasti tai tahallisesti ja aiheuttanut näin vahingon. Tästä syystä taloyhtiö ei voi joutua korvaamaan tällaisia vahinkoja eikä myöskään lähtökohtaisesti vuokranantaja. Ensisijainen vastuutaho olisi siis vahingonaiheuttaja eli kyseinen naapuri. Teoriassa häneltä voisi olla mahdollista vaatia korvauksia, mutta käytännössä korvausten saaminen voi olla hyvinkin vaikeaa varsinkin, jos taustalla on asukkaan sairaus.

      Kyllä oikea tapa puuttua tällaiseen häiritsevään elämään on joko vuokrasopimuksen päättäminen tai huoneiston hallintaanottaminen. Häiritsevä elämä ei toki saa olla merkitykseltään vain vähäistä ja häiriöltä edellytetään jatkuvuutta tai toistuvuutta, mutta jos tämä täyttyy, taloyhtiön pitäisi ainakin antaa toiminnasta varoitus.

  9. Hei,

    Haluaisin kysyä onko haltuunotolle perustetta seuraavassa tapauksessa:

    Meillä on kaksi koiraa, jotka ovat 3-4 päivänä yksin kotona. Naapurin mukaan välillä kuuluu haukutaa, kun lähetään n. 7.30 töihin, mutta koirat hiljenee nopeasti. Viisi kerrosta ylempänä asuva asukas sekä meitä vastapäätä oleva asukas ovat sanoneet tästä hallituksen puheenjohtajalle. Nyt pelkään haltuunottoa.

    1. Tätä aihetta on käsitelty kirjoituksissa Yksi varotus riittää ja Kämppä haltuun sekä näiden kommenteissa. Haukkumisen pitää olla pitkäkestoista ja jatkuvaa, jotta taloyhtiö voi aloittaa hallintaanottoprosessin.

  10. Vuokralaiset ovat häiriköineet seinänaapureina koko sen ajan, minkä olen asunut nykyisessä kerrostaloasunnossani.

    Olin pitkään ainoa asukas, joka heistä valitti. Lähes kaikki muut rapun asukkaat ovat vanhoja ja huonokuuloisia. Vasta viime aikoina, kun toinen miehistä ja nainen, riitelivät erittäin kovaäänisesti, paitsi huoneistossa ja porraskäytävässä, myös kerrostalon pihalla yöaikaan, muutkin kuulivat ja jotkut kävivät sanomassa isännöitsijälle. Toki he olivat huutaneet monta kertaa aikaisemminkin vastaavalla volyymilla, kukaan muu vaan ei muka ollut kuullut.

    Tyypillisesti kovaäänistä nauramista, ihmeellisiä muutaman minuutin välein toistuvia huudahduksia (oijoiijoiivoivoivoiii) kestää kerrallaan muutaman tunnin, usein puoleenyöhän asti, sen jälkeen he lähtevät ravintolaan ja palaavat rappukäytävässä naureskellen, kun baari on mennyt kiinni. Tätä tapahtuu keskimäärin kolmena päivänä viikon aikana.

    Isännöitsijä on lähettänyt lukuisia huomautuksia, joilla ei ole ollut mitään tehoa. Häiriköt, noin 25-vuotiaat, kuitenkin töissä käyvät ihmiset, käyttävät taitavasti lainsuoja-asemaansa hyväkseen. Sitä, että vuokralaisen häätäminen on tehty liian haasteelliseksi nykysäännöillä. Huoneistossa asuu vakituisesti kaksi nuorta miestä ja toisinaan nuori nainen.

    Edes kirjallista varoitusta ei ole annettu, vaikka olen valittanut isännöitsijälle sähköpostitse ainakin 50 kertaa.

    Normaali kuvio on varoitus ja päätös huoneiston haltuunotosta, mutta mitä minä konkreettisesti voin tehdä – käytännössä, jotta jotain alkaisi tapahtua?

    Kommenttia moderoitu.

    1. Kommentin perusteella on hieman vaikea ottaa kantaa asiaan, mutta asunnossa saa harrastaa seksiä, josta ymmärtääkseni tässä on nyt kyse. Myös yöaikaan saa tulla ja mennä omaan asuntoon. Naapuri on kuitenkin otettava huomioon, eikä rappukäytävässä saa metelöidä.

      Kuten olen kirjoituksissani tuonut esille, huoneiston hallintaanoton ja varoituksen antamisen kynnys on korkealla, enkä antaisi virallista varoitusta tällaisista normaaliin elämään kuuluvista äänistä.

    2. Äänet eivät liity seksiin mitenkään, ainakaan kyseisessä tapauksessa. Tiedän tasan tarkkaan, mitä kerrostaloelämään kuuluvat, sallitut normaalielämän äänet mihinkin vuorokaudenaikaan ovat.

      Haluan oikaista käsityksenne “normaaliäänistä”, sillä jos pojat löytävät vastauksenne, he voisivat käyttää sitä puolustuksenaan.

      Kynnys varoituksen antamiseen on korkealla, sillä tavalla häiriköitä suojellaan, ja normaalielämää viettävät ihmiset saavat kärsiä vaikka kuinka pitkään. Sellaiset on säännöt tällä hetkellä. Jopa huoneiston myyminen hankaloituu, koska ostajaehdokkaille pitää kertoa naapurissa asuvista häiriköistä.

    3. Voisitko kertoa tarkemmin minkälaisista äänistä on kyse?

  11. Meillä on uusi taloyhtiö ja sen hallituksen puheenjohtaja on alkanut kytätä talon asukkaita mm. Autokatoksessa säilytettävistä tavaroista. Meillä huoneiston remontin aikaan jouduttiin säilyttämään käytävällä lyhyitä aikoja remontissa tarvittuja tavaroita niiden kuitenkaan estämättä kenenkään kulkemista käytävällä. Viimeisimmässä kokouksessa tämä puheenjohtaja toi esille talossa tapahtuneina järjestyshäiriöinä mm. Nämä tavarat. Tapahtumasta on aikaa yli puoli vuotta ja se tapahtui ennenkin talollemme oli tehty järjestysmääräyksiä. Koskaan aiheen tiimoilta minua ei ole suullisesti huomautettu tai Pyydetty korjaamaan tilannetta.

    Taloyhtiön hallitus on kuitenkin kuulemma päätynyt antamaan minulle varoituksen tapahtuneesta, joka minusta tuntuu aika yliampuvalta ottaen huomioon ettei sitä ole tapahtunut enää puoleen vuoteen.

    1. Pelastuslain mukaan taloyhtiön porrashuoneessa ei saa säilyttää mitään tavaraa edes lyhyttä aikaa. Tavaroiden säilyttäminen on sekä poistumisen että paloturvallisuuden takia vaarallista ja tämän takia kielletty. Pääasia on kuitenkin, että tavaroiden säilytys oli väliaikaista, ja ne on nyt poistettu rappukäytävästä. En näe syytä, miksi varoitus annettaisiin jälkikäteen.

  12. Esimerkiksi tänään, kello 10 aamulla, alkoi se niin tyypillinen äänekäs naurunhohotus, jota sävyttävät oohohoo, oijoiiii- huudot + karjahdukset, joita en osaa edes kuvailla. Äänet kantautuvat todella voimakkaina naapurihuoneistoon, ihan kuin samasta asunnosta. Huutamista yms. voi kestää kymmenenkin tuntia putkeen ja se voi alkaa taas uudestaan seuraavana päivänä. llmeisesti jotain peliä pojat pelaavat ja ryypiskelevät samalla. Hiljaisiakin jaksoja on – ne voivat kestää muutamia minuutteja ja sitten taas saa säpsähtää kovaan ääneen.

    Kun poikien vuokra-huoneistossa asui omistajina vanha pariskunta, sieltä ei koskaan kuulunut mitään ääniä. Voiko poikien vuokraisäntä joutua vastuuseen, kun ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin, vaikka oletettavasti hän on tietoinen vuokralaistensa saamista huomautuksista?

    1. Peliäänet, huudot yms. äänet voivat totta kai johtaa toimenpiteisiin, jos äänet todellakin ovat näin pitkäkestoisia (10 tuntiakin putkeen), tätä tapahtuu useita kertoja viikossa ja se häiritsee useampia naapureita.

      Naapureiden kanssa kannattaa keskustella, häiritsevätkö äänet heitäkin ja tämän jälkeen kääntyä hallituksen puoleen. Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin virallisen varoituksen antamiseksi.

      Kun hallinta siirtyy taloyhtiölle, hallintaanotto kohdistuu niin vuokranantajaan kuin vuokralaiseenkin.

  13. Kuten 1. viestissäni kirjoitin, useimmat naapurit ovat vanhoja ja huonokuuloisia, ehkä pelokkaitakin – jos minut ja häiriköt jätetään ulkopuolelle, rapun asukkaiden keski-ikä on n. 75 vuotta. Poikien toinen seinänaapuri käyttää kuulolaitetta. Kirjoitin myös, että olin pitkään ainoa asukas, joka kuuli äänet (huolimatta siitä, että meteli oli erittäin voimakasta).

    Hallituksen jäsenistä 2/3 asuu toisessa rapussa ja tämän rapun ainoa jäsen kaksi kerrosta ylempänä kuin häiriköt. Näin ollen heitä ei kiinnosta varoituksen antaminen, koska oma lehmä ei ole ojassa.

    Keinot häirikkönaapurin häätämiseksi ovat aika olemattomat, sen on varmasti moni muukin ihmetyksekseen saanut huomata. Häätämisprosessi pitäisi tehdä helpommaksi. Virallisen varoituksen antaminen ei saisi olla vain hallituksen tahdon varassa.

    1. Jos käytännössä vain yksi naapuri voi häiriintyä toiminnasta, se toki riittää varoituksen antamiseen. Ikävä kyllä virallisen varoituksen antaminen on yksinomaan hallituksen tehtävä, eikä sitä voi kukaan muu antaa. Lainsäätäjä on nimenomaan halunnut säilyttää tämän tehtävän yksinomaan hallituksen vastuulla.

  14. Eli hallituksen ei tarvitse antaa varoitusta, jos heitä ei huvita antaa?

    Mitä auttaa keskustella naapureiden kanssa, jos mitään ei tapahdu? Pari naapuria ovat häiriintyneet näistä äänistä ja käyneet valittamassa, mutta pojat möykkäävät kuten ennenkin (juuri tällä hetkelläkin, kello on vasta 23.15) Vasta, koska karjuminen jatkunee vielä pitkään.

    1. Viimeisenä keinona voi toki harkita aina tutkintapyynnön tekemistä poliisille kotirauhan rikkomisesta. On olemassa muun muassa yksi ratkaisu, jossa naapuri on tuomittu kotirauhan rikkomisesta sakkoihin, kun naapuri jatkuvasti häiritsi jatkuvasti muita naapureita hakkaamalla pattereita.

  15. Tuntuu aika teoreettiselta mahdollisuudelta, joka hyödyttää vain juristeja. Jos naapurit tuomittaisiin sakkoihin kotirauhan rikkomisesta, he voisivat kuitenkin edelleen asua huoneistossa?! Todellinen häviäjä voisinkin olla minä.

    Pitääkö hallitusten jäsenten olla perillä mm. siitä, mitä lain mukaan kerrostalossa saa tehdä ja mitä ei? Vai saako jokainen toimia oman käsityksensä mukaan?

    Kun hallituksen puheenjohtajalle ilmoitettiin ennen klo 22, että voisi tulla kuuntelemaan, kuinka pojat häiritsevät, hän sanoi, että ei vielä ole hiljaisuusaika ja hänellä on vieraita. Kuvailemaani, tuntikausia kestävää outoa ja typerää ääntelyä, ei tarvitse sietää mihinkään aikaan vuorokaudesta, mikäli olen oikein ymmärtänyt.

    Ja hallituksen pj. saa tulla kuuntelemaan, kun hänelle mahdollisesti sopii, ja sitten onkin hiljaista. Tässä ei ole mitään väärää? Isännöitsijäkään ei ilmeisesti ole välittänyt lähettämiäni s-posti-viestejä pj:n tiedoksi. Eikö hänen olisi pitänyt?

    1. Kyllä, vaikka asukkaat tuomittaisiin sakkoihin kotirauhan rikkomisesta, he saisivat edelleen asua asunnossa.

      Jos taloyhtiössä on ammatti-isännöinti, isännöitsijä osaa arvioida, mitä lain mukaan asunnossa saa tehdä ja mitä ei. Jos nyt ammatti-isännöintiä ei ole, nämä velvoitteet siirtyvät hallitukselle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että laintulkinta muuttuisi.

      Kuten olen aiemmissa kirjoituksissani todennut, ei yörauha tarkoita sitä, että päiväsaikaan saisi häiriköidä, kuten haluaa. Myös päiväsaikaan tapahtuva häiriköinti olisi huomioitava.

      Sähköposteja ei saisi edelleen lähettää toisille henkilöille, jos ei erityisesti ole pyydetty toimimaan näin. Täytyy muistaa, että viestit on osoitettu vastaanottajalle, ja hyvään tapaan ei kuulu niiden välittäminen edelleen, ellei lähettäjä ole erikseen pyytänyt näin toimimaan. Viestit tavoittavat puheenjohtajan parhaiten, kun välität ne isännöitsijän lisäksi suoraan puheenjohtajalle

  16. Moi, meillä asustaa noin nelikuinen koiranpentu. Mennessämme ulos pentu yleensä pissaa melkein heti. Mahdolliset kakat keräämme heti, mutta pissoja ei voi näin talviaikaan kadottaa, kuin potkimalla lunta päälle.
    Talonyhtiömme yhteen oveen oli teipattu 6 vuotta vanha isännöitsijän allekirjoittama lappu, joka koskee kaupungin järjestyssääntöä koirien ulkoiluttamisesta, sekä kieltoa talonyhtiön etu- ja takapihalla ulkoilutuksesta.
    Emme missään tapauksessa ulkoiluta pentuamme vartavasten pihassa, kun ei ne pissat siellä kovin kivoilta näytä. Koirassa ei kuitenkaan ole mitään on/off kytkintä, josta pissantuloa voisi säädellä ja sylikoiraksi siitä ei ole.
    Pyrimme nyt, että pentu pissaisi useimmiten talonyhtiön edessä olevalle katualueelle, mutta aina se ei ole mahdollista.
    Voiko tästä huolimatta talonyhtiö antaa meille varoituksen tms?

    1. Lisäys edelliseen: Talonyhtiöllä on etupihaan noin 2 m kaistale, jonka jälkeen on jalkakäytävä. En ole varma kenelle jalkakäytävä kuuluu, mutta ainakaan siinä ei ole yleisesti kieltoa koirien ulkoilutuksesta.

    2. Kunnalliset järjestysmääräykset on kumottu järjestyslailla, eli ne eivät enää ole voimassa. Järjestyslain mukaan koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Omistajan on myös pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Sen sijaan kommentissa mainitut taloyhtiön piha-alueet eivät ole laissa.

      Lisäksi järjestyslain mukaan omistajan on pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Hallituksen esityksen mukaan ulosteella tarkoitetaan kiinteää ulostetta. Kiinteä uloste olisi kerättävä talteen tai hoidettava muulla tavalla niin, ettei se jää sopimattomaan paikkaan. Hoidettuja alueita ovat esimerkiksi alueet, joilla nurmikot on leikattu, joilla on istutuksia, tai joilla tiet ovat päällystettyjä. Eli vaikka ehdottomasti olisi hyvä, ettei virtsaakaan olisi lähellä rakennuksen reunuksia, siitä ei kuitenkaan laissa mainita.

      Ehdotan, että pyydät taloyhtiön isännöitsijältä täsmennystä ja perusteluja, mihin kielto perustuu.

  17. Meillä on kahden talon yhtiössä ongelmia, joista hallitus on antanut varoituksen saantitodistuskirjeenä, jota ongelman aiheuttaja ei kuitenkaan ole hakenut postista.

    Asukkaan aiheuttamat ongelmat:

    Luvaton autopaikanpito, vaikka Rakennusvalvontakeskus ja hallitus ovat kehoittaneet pitämään auton sille kuuluvalla paikalla. Oikea paikka on tyhjänä.

    Yhtiön yhteisen keskusantennin korjaamisen estäminen, joka
    on kestänyt jo yli 2 vuotta. Antennin “aivot” ovat naapurin asunnon
    sisällä olevassa teknisessä tilassa. Naapurilla itsellään toimii antenni toisesa asunnossa ei. Avaimia ei muilla ko. asuntoon ole.

    Kieltäytyminen taloyhtiön laskujenmaksun ja kirjanpidon järjestämisestä yhtiöjärjestyksen kuvaamalla tavalla. Esim. laskuista hän maksaa puolet, jos lasku on hänen mielestään aiheellinen. Ei suostu maksamaan yhtiövastiketta, jota yhtiöjärjestys vaatii.

    Kieltäytyminen allekirjoittamasta taloyhtiön kokouspöytäkirjoja, joihin on osallistunut hallituksen jäsenenä ja vaatinut pöytäkirjanhyväksyntäoikeuden. Eriävää mielipidettä kokouksen kulusta on tarjottu merkittäväksi pöytäkirjoihin.

    Syyteharkinnassa olevat kotirauhanhäirintä (2 krt) sekä lieväpahoinpitely (1 krt).

    Lumen kasaaminen yhtiön nurmikkoalueelta toisen asunnon käytävälle ja varaston oven eteen kulkua estämään.

    Kuten kerroin, niin varoitus on jo annettu. Onkohan tässä perusteita asunnon haltuunotolle? Puhumiset eivät auta.

    1. Taloyhtiössä jokaisen on noudatettava asumisen yhteisiä pelisääntöjä. Mikäli joku käyttäytyy jatkuvasti tai toistuvasti sääntöjen vastaisesti, taloyhtiö voi harkita varoituksen antamista ja jopa asunnon hallintaanottoa. Asuntoa ei kuitenkaan voida ottaa hallintaan ilman selkeitä perusteita.

      Autopaikka: Kommentistasi ei täysin käy ilmi, miten asukas käyttää autopaikkaa väärin. Periaatteessa autopaikan luvaton käyttäminen on järjestyshäiriö, mutta suhtautuisin tässä tapauksessa hieman kriittisesti siihen, että asunto otettaisiin sen perusteella hallintaan. Autopaikan vuokrasopimuksen voi toki väärinkäytöksistä johtuen irtisanoa.

      Keskusantenni: Taloyhtiöllä on oikeus käydä osakkaan hallitsemassa tilassa, mikäli se on välttämätöntä esimerkiksi korjaustoimenpiteen tekemiseksi. Mikäli osakas estää käynnin, taloyhtiö voi pyytää virka-apua poliisilta.

      Yhtiövastike: Yhtiövastikkeen maksamatta jättäminen voi olla peruste hallintaanotolle. Oleellista on kuitenkin, kuinka paljon vastikkeita on maksatta. Varoituksen antaminen ja hallintaanottaminen on mahdollista, kun 3-4 kuukauden vastikkeet on maksamatta.

      Hallitustyöskentely: Yhtiökokous valitsee taloyhtiölle hallituksen. Jos hallitustyöskentely ei ole hedelmällistä, on harkittava, löytyisikö osakkaista joku muu sopivampi hallituksen jäseneksi. Hallitustyöskentelystä kieltäytyminen ei ole peruste hallintaanotolle.

      Syyteharkinta ja kotirauhan häirintä sekä lumenkasaaminen: Nämä ovat järjestysmääräysten rikkomisia, jotka voivat olla hallintaanoton perusteena. Kommentistasi ei kuitenkaan käy ilmi, miten säännöllistä ja jatkuvaa häirintä on ollut.

      Tutustu aiempiin teksteihini vastikkeista ja häiritsevästä elämästä.

  18. Naapuri aiheuttaa meteliä ja häiriötä ravaamalla yöaikaan ulkona tupakalla ja paiskomalla ulko-oveaan. Siitä kuuluu todella kova ääni ja ikkunalasit vaan helisee. Tähän meteliin herää varmasti. Usein meteliä on kolmekin kertaa yössä. Juhlien aikaan jatkuvasti. Myös päivällä hän ravaa tupakalla ja paiskoo oveaan, mutta se on kai sallittua. Olen keskustellut asiasta hänen kanssaan kaksi kertaa. Ensin on vaikuttanut, että puhe tehosi, mutta sitten palataan jälleen samaan tilanteeseen. Viimeksi hän oli sitä mieltä, että hän ei ovea paisko. Naapurit ovat asuneet asunnossa yli vuoden ja koko ajan olen kärsinyt tilanteesta todella paljon. Mitä tälle voi tehdä? Onko kyseessä kotirauhan rikkominen? Eikö tämä ole jo tahallista naapureiden häirintää? Asiasta on kuitenkin sanottu kaksi kertaa ja naapuri pystyisi helposti asian korjaamaan jos vaan viitsisi.

    1. Siihen, kuinka monta kertaa naapuri käy ulkona ei voida puuttua. Rappukäytävässä ei kuitenkaan saa metelöidä. Metelöinti rappukäytävässä ei kuitenkaan ole peruste kotirauhan rikkomiselle. Suosittelisin, että keskustelette asiasta muiden naapureiden kanssa, miten he kokevat paiskomisen. Elämä on luokitellaan häiritseväksi, kun useampi naapuri häiriintyy siitä.

  19. Meillä on kahden asunnon taloyhtiössä toisen hallinta-alueella
    kaivo. Asuntoihin tulee kuitenkin kunnallinen vesi, eikä yhtiö-
    järjestyksestä löydy mitään mainintaa kaivosta tai sen käytöstä.
    Ei esim. rasitetta. Mitään vesijohtoja ei vanhasta kaivosta kulje.

    Onko molemmilla oikeus käyttää kaivoa?

    1. Jos piha-alueet on määritelty yhtiöjärjestyksessä tiettyjen osakeryhmien hallintaan ja tämä kaivo sijaitsee nyt toisella alueella, kuuluu käyttöoikeus kaivoon minusta vain tälle osakeryhmän haltijalle. Tilanne olisi toinen, jos kyseessä olisi taloyhtiön perusjärjestelmä, eli tästä kaivosta otettaisiin taloyhtiön käyttöön myös vesi tai kaivosta olisi määritelty esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä jonkinlainen käyttöoikeus tai rasite toiselle osakeryhmälle.

  20. Hei! Meillä on keskikokoinen koira. Se joskus haukkuu poissaollessamme (päivisin, kun olemme töissä/koulussa). Herkkäkuuloisen naapurin vuoksi sille hankittiin haukkupanta. Nyt mietimme, että hiljaisuus on yleensä klo 22-07 välillä, jolloin koiramme ei koskaan hauku, joten sallitaanko koira yksinollessa kuitenkin haukkua naapurin valituksesta huolimatta, kun päivisin kulkee kotimme ohi bussit ja autot, jotka pitävät kuitenkin melua? Onko taloyhtiön säännöissä mitään puhetta siitä? Asumme rivitalossa.

    1. Koiran hakunta ei saa olla pitkäaikaikaista ja jatkuvaa edes päiväsaikaan, muuten se täyttää häiritsevän elämän kriteerit. Elämää pidetään häiritsevänä kuitenkin yleensä vasta silloin, kun useampi naapuri häiriintyy. Lisää aiheesta kirjoituksessa Saako yöllä käydä suihkussa?

  21. Minulla olisi selvennystä tarvitseva kysymys koskien jatkuvaa metelöintiä koiran yksin ollessa.

    Ensin pieni selvennys tilanteesta:
    Olemme saaneet huomautuksen, koskien koiramme metelöintiä takapihallamme; asumme luhtitalon alakerrassa.
    Olemme keskustelleet aiheesta seinänaapurin kanssa, joka oli alunperin pyytänyt, että jos koiramme on yksin, voisimme laittaa sen ulos, sillä ulvonnalta kuuluva ääni, ei häiritse sisällä paremman ulkoäänieristyksen takia.
    Kyseisen ilmoituksen onkin tässä tapauksessa tehnyt yläkerran naapuri, joka käyttää parvekettaan vakituisesti tupakointiin.

    Palatakseni viestin alkuun:
    Koiramme on yksinään kolmena tai neljänä päivänä viikossa 4-5h vaihtelevaan aikaan klo 8-18 välillä. Se ei yleensä ulvo tai hauku yhtäsoittoa, vaan 5-15min pätkissä, minkä jälkeen se hiljenee vähäksi aikaa tai koko loppuajaksi. Näin on ollut ainakin niinä kertoina, kun olemme videoineet koiramme yksinoloa.

    Luokitellaanko tällainen ajanjakso viikosta jatkuvaksi metelöinniksi, joka huomautuksessamme mainitaan?

    Mielestäni tämä luokitellaan normaalin asumisen ääniin, viitaten ylen uutiseen: ”Kerrostalokyttääminen kohdistuu usein nuoriin ja nuoriin lapsiperheisiin”.

    1. Jos koira haukkuu useita kertoja päivässä vartin verran, esimerkiksi siten että 15 min, tauko, 5 min, tauko, 15 min, tauko jne, josta yhteensä kertyy peräti joitakin tunteja ja tämä toistuu neljä päivää viikossa, niin kyllä häiritsevän elämän kriteerit voivat täyttyä.

  22. Rivitalossamme on yhteinen iso alue. Siellä on ulkotakkatila sekä pienemille lapsille hiekkalaatikko ja keinut. Nämä on uusittu erään naapurin lapsille vanhempien pyynnöstä. Nyt kun lapset ovat kasvaneet ja isompi poika pelaa jalkapalloa, niin he ovat hankkineet aikuisten maalin yhteiselle pihalle. Poika on n. 14 vuotta ja pelaa nuorissa jalkapalloa. Itse olen toivonut, että kaikki asukkaat otettaisiin huomioon pihan käytössä ja sinne hankittaisiin sellainen vanhan ajan keinu. Olen ilmoittanut, että yhteinen piha ei ole aikuisten maalia varten ja pelaamista varten. Se tuo turvallisuusriskin ja aiheuttaa melua. Potkupallo on kova ja siitä lähtee tosi kova pamaus eikä luo turvallisuutta muita asukkaita ja lapsia ajatellen. Olen huomauttanut asiasta usean kerran, mutta mitään ei tapahdu. Olen jutellut isännöitsijän kanssa. Hän on ollut samaa mieltä asiasta, mutta on hän on tuttu ko. perheen kanssa. Miten asiaan pitää suhtautua ja miten saamme asumisrauhan.

    1. Yhteisen piha-alueen käytöstä on hyvä keskustella yhtiökokouksessa. Siellä päätetään enemmistöpäätöksellä, miten pihaa kunnostetaan. Voit lukea kirjoituksesta Yhtiökokoukset ovat taas täällä, miten osakas saa asiansa käsiteltäväksi yhtiökokoukseen.

  23. Asunto-osakeyhtiöllä on tarkoitus ottaa hallintaan asunto-osake.
    Pitääkö asunto-osakeyhtiön hyväksyttää varoitus tai yhtiökokouksen päätös käräjäoikeudella vai tapahtuuko ensimmäinen yhteydenotto käräjäoikeuteen silloin, kun ja jos asukas ei ole korjannut varoituksenaiheita, saanut päätöksen haltuunotosta ja jos hän moittii päätöstä nostamalla kanteen käräjäoikeuteen? Edellyttäen, että varoitus ja haltuunotto on tehty niinkuin edellytetään.
    Jos asukas ei moiti haltuunottopäätöstä 30 päivässä voiko hän
    tämän jälkeen vielä nostaa jutun oikeudessa vai onko hän menettänyt mahdollisuutensa moittia päätöstä.

    Taloyhtiömme yhdessä asunnossamme pitäisi tehdä yhtiön maksamia korjauksia, jotka vaikuttavat myös muihin asuntoihin.
    Asunnon omistaja kieltäytyy sopimasta korjausajankohtaa tai päästämästä korjaamaan kohdetta. Missä vaiheessa voimme vain
    ilmoittaa, että suoritamme korjauksen ja tarvittaessa pyytää virka-apua paikalle? Pitääkö meidän ilmoittaa tarkka aika korjaukselle?
    Tällöin asukas ei ole tietenkään paikalla, eikä yhtiöllä ole avainta sisäänpääsyyn. Kun tätä kissa-hiirileikkiä on jatkunut jo vuosia, niin
    voiko asuntoon mennä esim. lukosepän avulla, jos virkavalta on paikalla? Voiko kustannukset laskuttaa asukkaalta?

    1. Varoitusta ei tarvitse niin sanotusti hyväksyttää käräjäoikeudella. Hallitus antaa varoituksen ja yhtiökokous tekee hallintaanottopäätöksen. Vasta yhtiökokouksen hallintaanottopäätöksen tiedoksiannon jälkeen osakkaalla ja vuokralaisella on oikeus saattaa hallintaanoton peruste oikeuden tutkittavaksi. Hallintaanottopäätös pitää moittia 30 vuorokaudessa tiedoksiannosta, mutta osakkeenomistaja voi periaatteessa myös moittia yhtiökokouksen tekemää päätöstä 3 kuukauden normaalissa moiteajassa.

      Jos olette useita kertoja jo yrittäneet sopia tarkan korjausajankohdan eikä asukkaalle tunnu sopivan mikään ajankohta, voitte ilmoittaa asukkaalle, että pyydätte ensi kerralla paikalle poliisin varmistaaksenne, että korjaukset saadaan tehtyä. Mikäli teillä ei ole asunnon avainta, joudutte samalla pyytämään lukkosepän paikalle ja näistä kustannuksista vastaa asukas, kun hän on selkeästi estänyt pääsyn asuntoon. Käytännössä teidän pitää ilmoittaa käynnistä yksityiskohtaisesti, milloin olette tulossa paikalle korjaajan kanssa.

  24. Paljon puhutaan koirien aiheuttamista häiriöistä, haluaisin kysellä kissojen aiheuttamasta “häiriöistä”.

    Onko tiedossa yhtään tapausta, että omistusasunto olisi haltuunotettu vapaana pidettyjen kissojen vuoksi (rivitaloyhtiössä)? Kissoista ei ole muuta “häiriötä” kuin se, että kävelevät joskus taajaman reunassa olevan taloyhtiön pihamaan poikki tai istuvat metsän reunassa “häiritsemässä” koiria..

    Voiko taloyhtiö sallia omalla tontillaan kissojen vapaanapidon, koska järjestyslakikaan ei sitä erikseen kiellä taloyhtiön pihamaalla? Hallitus on ottanut kantaa enemmistön kantaan pohjaten ja todennut ettei kissoista koeta yleisesti häiriötä ja koska tontti rajoittuu metsäalueeseen, on kissoista jopa hyötyä haittaeläinten poissapitämiseksi (käärmeet, rotat ja myyrät). Taloyhtiön järjestyssäännöissä ei oteta kantaa lemmikkeihin.
    Lisäksi kyseisellä alueella on ollut kissojen pito löyhempää, koska kyseessä on vanhaa maaseutua, joka on kuitenkin taajamaksi myöhemmin muutettu. Taloyhtiö haluttaisiin pitää lemmikkimyönteisenä, luontoa lähellä olevana asuinpaikkana alueen yleisen hengen mukaisesti.

    1. Järjestyslain mukaan koiran omistajan tai haltijan on pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.
      Tämä vaatimus koskee lain mukaan myös kissaa. Vaikka kyseessä voisi siis olla järjestyssääntörikkomus, ei minusta tämä minusta riitä huoneiston hallintaanotolle. Järjestyslain rikkomisesta poliisi voi kuitenkin antaa sakot.

  25. Kiitos vastauksesta.

    Tulkitsenko oikein;
    Taloyhtiön hallituksen eikä isännöitsijän tarvitse puuttua asiaan, jos asiaa ei yleisesti ongelmaksi koeta?
    Eli tämän kaltaiset “häiriöt” jäävät poliisin harkintaan, mikäli joku asiasta sinne päättää raportoida?

    1. Kyllä hallitus voi puuttua toimintaan nostamalla asia esille yhtiökokouksessa keskustelun aiheeksi, antamalla asiasta ns. vapaamuotoisen huomautuksen sekä esimerkiksi kiinnittämällä pihalle kyltin, jonka mukaan kissojen pitäminen lasten leikkialueella ei ole sallittua. Asunnon hallintaanottaminen ja asukkaiden häätäminen ainoastaan tämän perusteella ei minusta ole kuitenkaan riittävä.

  26. Talossamme on käynnissä asunnon haltuunotto. Yhtiökokous on pidetty, osakkaat ovat saanneet haastemiehen toimittaman ilmoituksen asiasta ja vastakannetta ei ole tehty. Kaunko prosessi tästä eteenpäin kestää? Hermot hiukan tiukalla, viimeksi maanantai aamuna kello 02:24 heräsimme takaa-ajoäänin ja siihen, että ilmeisesti pöytä tai kirjahylly kaadettiin. Lähinnä kiinnostaa aikataulu tästä eteen päin? Tiedän menettelytavan, yhtiön tulee hakea toimeenpano lupaa jne ne asiat tulee hoitamaan juristi, jonka palkkion käsittääkseni nuo osakkaat maksavat.

    1. Jos osakkaan moiteaika on kulunut umpeen, kannattaa taloyhtiön mahdollisimman pikaisesti hakea häätöä käräjäoikeudesta. Häätötuomion saaminen voi kestää hieman vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen. Joillakin alueella sen saa vajaassa kuukaudessa, jopa siis parissa viikossa, mutta pääkaupunkiseudulla siihen saattaa kyllä mennä 1-2kk helposti. Tämän jälkeen tuomio siirtyy ulosottoviranomaiselle täytäntöönpantavaksi. He aloittavat häädön lähettämällä häädettävälle muuttokehotuksen, jossa määritellään vielä vapaaehtoinen muuttopäivä. Ulosottomies ei saa ilman painavaa syytä määrätä muuttopäivää aikaisemmaksi kuin viikko eikä myöhemmäksi kuin kaksi viikkoa muuttokehotuksen tiedoksisaantipäivästä. Määrättyä muuttopäivää voidaan lykätä, jollei siitä aiheudu hakijalle tuntuvaa haittaa. Häätö on kuitenkin lain mukaan toimitettava kahden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, jollei pitempään lykkäämiseen ole erityisen painavaa syytä. Hakijan suostumuksella häätöä voidaan lykätä hakemuksen peruuntumatta enintään kuusi kuukautta asian vireilletulosta.

      Siihen, miten kauan tuo häätö vie aikaa vaikuttaa erityisesti, asuuko asunnossa alaikäisiä lapsia tai sairaita. Tällaisessa tilanteessa voi taloyhtiö jonkin verran nopeuttaa toimintaa ilmoittamalla heti kaupungin tai kunnan sosiaaliviranomaiselle tulevasta asunnontarpeesta, muutoin ulosottoviranomainen on vasta se taho, joka ottaa heihin yhteyttä.

    2. Joo, eiköhän tämä “helvetti” ole kohta takana. Kyseessä on huumeita käyttäbistä ihmisistä ja erittäin vahvasti epäillään myös myyntiä. Itseasiassa myynti tapahtuman on jopa poliisi nähnyt.
      Toinen osakas on kertonut sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. En ota kantaa mitä huumeet tuohon tautiin vaikuttaa, ei kuulu minulle. Annoin kuitenkin eräälle hallituksen jäsenelle vinkin, että taloyhtiö voisi ottaa sosiaalivirastoon yhteyttä tuon taudin nojalla, osakas on itse taudin ilmoittanut.
      En toivo kenellekään huumeluolan naapuruutta, en voi kuvitella pahempaa. Itseäni ei ole uhkailtu, mutta naapurin noin 70 vuotiasta rouvaa on uhattu vetää turpaan ja asuntoon on yritetty väkisin tunkeutua. Rappuun räkiminen on aika pieni juttu tässä tapauksessa. Niin, rouva ei uskalla tehdä poliisille rikosilmoitusta. Eiköhän tässä olla kuitenkin jo voiton puolella? Juristi hoitaa asiaa ensi viikosta lähtien.

  27. Niin iloitsin liian aikaisin. Yhtiökokouspäätös hallintaanotosta on, tämä on toimitettu osakkaille, vastakannetta ei ole tehty. Nyt kun hallituksen pitäisi hakea toimeenpito lupaa käräjäoikeudesta laitettiin kyseinen asunto “myyntiin”. Tällä perusteella hallitus on tehnyt päätöksen hallintaanotto prosessin pysäyttämisestä. Tuollaisella myynti kikkailulla voidaan pitkittää tuota asumista vaikka kuinka kauan. Siis tuo toimeenpano lupahan ei vaadi mitään lakimiehen jättämää paperia käräjäoikeudelle? Eikö sen pysty ihan ammatti-isännöitsijä itse tehdä? Tai kuka tahansa valtakirjalla. Mitään kustannuksiakaan ei yhtiölle käsittääkseni tule?
    Onko jotain mitä itse osakkaana ja häirinnän kohteena tehdä? Itseltäni löytyy videotallenna (ovessa ilmoitus nauhoittavasta videovalvonnasta) missä tä vanha rouva kertoo turpaan saanti uhkauksesta, sekä asuntoon tunkeutumisyrityksestä. Itse hän ei uskalla rikosilmoitusta tehdä ja kyseessä on kaiketi asianomistaja rikos? Voinko valitus-sähkäpostissa hallitukselle mainita kyseisestä nauhoitteesta (kyseessä on meidän eteisessä otettu nauhoitus)?
    On aika vaikea myydä asuntoa jos välittäjä ei laita ilmoituksia asunnosta ja asunnosta tulee mädäntyvien roskien haju. Isännöitsijän tehtävä on käsittääkseni ohjata hallitusta. Mielestäni nyt isännöitsijä ei ole noudattanut hyvää isännöinti tapaa (HIT). Mitä voin tehdä?

    1. Taloyhtiön näkökulmasta asunto pitää olla aidosti myynnissä, jotta hallintaanotto voidaan peruuttaa. Tästä on yleensä osoituksena se, että asunnosta on laitettu myynti-ilmoitus tai välittäjä hoitaa myyntiä. Hallintaanottoprosessi on yleensä syytä keskeyttää, kun huomataan, että asunto on todella myynnissä, koska tämä on monesti taloyhtiö edun mukaista. Toki tätä pitää arvioida tapauskohtaisesti, jotta voidaan varmistaa, että asunnossa asuva häirikkö muuttaa asuntokaupan yhteydessä pois.

      Niin kauan kuin myyntiaikeista on kuitenkin vain nykyisen omistajan suullinen ilmoitus, taloyhtiön ja osakkaiden edun mukaista on mielestäni jatkaa häätöprosessia. Häätöprosessi voidaan nimittäin keskeyttää myös myöhäisemmässä vaiheessa. Näkisin, että kaupan kannalta hallintaanotolla on todellisia vaikutuksia vasta, kun taloyhtiö on saanut asunnon hallintaansa ja ryhtynyt vuokraamaan sitä uudelle vuokralaiselle. Tämän takia hallintaanottoprosessia ei kannalta keskeyttää ainakaan liian aikaisessa vaiheessa liian heikoilla perusteilla.

      Isännöitsijä voi hakea käräjäoikeudesta häädön ja toimittaa sen ulosottoviranomaiselle tuomion saatuaan.

      Olet oikeassa, että naapurin rouvan pitää itse kääntyä uhkailuasiassa poliisin puoleen. Mitä tulee tallenteeseen, sinun kannattaa olla taloyhtiön hallitukseen ja isännöitsijään asiasta yhteydessä. Tärkeintä on saada hallitus ja isännöitsijä ymmärtämään, mikä on paras etu yhtiölle.

  28. Kiitos vastauksesta. Asunt on kyllä välittäjällä myynnissä. Toisaalta sehän ei takaa asunnon myyntiä. Asunto on jo välittäjän kuvien perusteella korkeintaan välttävässä kunnossa ja hintapyyntö on kuntoon nähden korkeahko. Tietysti kaikissa asuntokaupoissa pyynti/myyntihinta on eri asia. Olen vedonnut hallitukseen, että tekevät jonkin päätöksen mihin mennessä asunto on todella myytävä, ettei hommasta tule loputon myynti. Lisäksi laitoin vetoomukseen nämä vanhojen ihmisten väkivallalla uhkailut, kuten myös asuntoon tunkeutumisyrityksen. Itselläni on kotona nauhoittava kameravalvonta ja se on asianmukaisesti ulko-oveen merkitty ja kuvaa vain eteistä. Kyseinen väkivallalla uhkailtu henkilö kertoo siinä asiasta ja kertoo avoimesti pelkäävänsä, eikä uskalla tehdä rikosilmoitusta. Tässä on syyt miksi asiaa ei pitäisi pitkittää tarpeettomasti. Ihmisten ei pitäisi pelätä kotonaan. Henkilökohtaisesti minua ei ole uhkailtu useasti tälläiset uhkailijat hakevat itseään heikompia kohteita. No toivotaan, että tämälin homma ratkeaa nopeasti. Oikeastaan kirjoitin koko jutun siksi, että ihmiset osaisivat panna asioita hieman oikeaan perpektiiviin. Onhan vanhuksen television huudattaminen ikävää, mutta siinä ei kuitenkaan ole kysymys pihapiiristä löytyvistä verisistä ruiskuista, rapussa konttaavista narkomaaneista, auton ovia naarmuttavista narkomaaneista jne. Hyvää Juhannusta ja kiitos vastauksista.

  29. Kun aina ehdotetaan, että pitäisi mennä keskustelemaan mahdollisesti häiritsevää elämää viettävän naapurin kanssa.. Mielestäni se on arpapeliä, kun ei tiedä miten naapuri suhtautuu.. Parempi vaan ilmottaa isännöitsijälle!

  30. Olisi mielenkiintoista tietää, monenko asukkaan pitää valittaa häiritsevistä naapurista, ennen kuin asia menee eteenpäin.

    Alapuolellamme asuu ryhmä ihmisiä, jotka juhlivat ja riehuvat 2-3 kertaa viikossa todella rajusti aamuun asti. Poliisit pitää soittaa ainakin kerran viikossa rauhoittamaan tilanne. Musiikki ja meteli asunnossa on aina niin kovaa, etteivät he kuule edes ovikellon soittoa. Poliisi joutuu aina hakkaamaan ovea nyrkillä minuttitolkulla, ennen kuin ovi edes avataan. Tilanne on jatkunut tälläisena lähes vuoden.

    Me ja tämän asunnon alakerrassa asuva perhe olemme olleen useasti yhteydessä isännöitsijään ja tehneet yhden kirjallisenkin vastineen isännöitsijälle. Isännöisijä toteaa, ettei kahden perheen valitus riitä ja kaiken lisäksi tämä remuava ryhmä ei ole kirjoilla kyseisessä asunnossa, joten kirjallista varoitustakaan ei voida toimittaa perille virallista tietä.

    Voiko isännöitsijä todella vedota siihen, ettei kahden perheen valitus riitä ja myös todeta, ettei mitään oikein voi tehdä, kun asukkaat eivät ole kirjoilla kyseisessä asunnossa.

    Hän on kuulemma pyytänyt jo aikoja sitten asunnon vuokranneen henkilön kautta, että nykyiset vuokralaiset ilmoittaisivat itsensä talon kirjoihin. Mitään ei ole tapahtunut.

    Yksi asunnon vieressä asuva henkilö on todella vanha. Sain kerran yhteyden hänen hoitajaansa, joka kertoi, ettei tämä rouva oikein muista edellisen päivän tapahtumia. Hänestä ei valitettavasti ole apua tässä asiassa.

    1. Minusta teidän kuvaamanne tilanne on kyllä häiritsevää elämää. Kahden naapurin ilmoituksen pitää riittää asiaan puuttumiseen. Tiedoksiannossa on toki huomioitava se, että naapurit eivät ole talossa kirjoilla, mutta ei se estä vuokrasopimuksen purkamista tai taloyhtiön puolelta asunnon hallintaanottoa.

  31. Onko isännöitsijän antama varoitus pätevä vai onko sen allekirjoittajan oltava hallitus?
    Onko varoituksessa mainittava sana-varoitus?
    Onko ilmoitus häädöstä sama kuin osakkeen haltuunotto?
    Mitkä tahot voivat antaa virallisen varoituksen osakkeen haltuunotosta?
    Jos aiotaan tehdä haltuunotto osakkeesta niin onko sana haltuunotto mainittava varoituksessa?

    1. Varoitus ei voi olla isännöitsijän antama varoitus, mutta isännöitsijä voi allekirjoittaa sen hallituksen puolesta. Varoituksen voi antaa ainoastaan taloyhtiön hallitus. Varoituksessa on mainittava, että kyseessä on varoitus hallintaanotosta.

      Häätö ja haltuunotto ovat eri asioita. Kun yhtiökokouksessa on tehty päätös asunnon hallintaanotosta, eikä siitä ole moitittu, seuraa häätö, jos asukas ei vapaaehtoisesti muuta asunnosta pois. Häätö on siis pakkokeino, jonka ulosottoviranomainen panee toimeen.

  32. Mikä voidaan katsoa toistuvaksi häiriöksi? Kerran viikossa? Kerran kuukaudessa? Kerran vuodessa?
    Kuinka pitkään pitää häiriötä olla että se on jatkuvaa?
    Yöaika – miten muuttaa yllä mainittuja asioita?

    1. Mitään tiukkaa määritelmää ei voida asettaa, koska häiritsevyys riippuu häiriön luonteesta. Yöaikaan tapahtuvaan häirintään, kuten juhlimiseen tai tappeluun, suhtaudutaan kriittisemmin, kuin esimerkiksi wc:ssä käymiseen, johon ei voi puuttua lainkaan edes yöaikaan. Päivällä kriteerit ovat löysemmät ja esimerkiksi kodinkoneita saa pitää päällä ja musiikkia saa kuunnella kovemmin ja enemmän ennen kuin voidaan väittää, että se häiritsee naapureita.

  33. Miten isännöitsijän tulee allekirjoittaa mahdollinen varoitus? Tuleeko siihen mainita isännöitsijän nimen yhteyteen, että hallituksen puolesta vai riittääkö, että isännöitsijä allekirjoittaa siihen vain oman nimensä ja varoituksen saajan pitää sitten siitä ymmärtää, että kyseessä on hallituksen virallinen varoitus ?

    1. Kyllä virallisessa varoituksessa pitää lukea “Hallituksen puolesta” tai “Hallitus, ptsa”.

  34. Jos varoituksen saanut asukas haluaa tietää konkreettisesti mistä häntä syytetään, että voi korjata toimintaansa siis mitä häiriötä hän on tuottanut, koska ja ketä hän on häirinnyt eli varoituksen perusteet niin onko isännöitsijällä tai hallituksella (jos niin kummalla) velvollisuus kertoa nuo asiat asukkaalle vai onko se niin, että vasta oikeudessa asukkaalla on mahdollista kuulla valittajia taloyhtiön todistajina asiassa?

    1. Taloyhtiön johdon eli hallituksen ja isännöinnin on kerrottava, mistä asukasta syytetään. Muuten asukas ei voi oikaista tilannetta.

      Jos varoitus koskee esimerkiksi sitä, että asukas on juhlinut yöaikaan liian usein tai koira haukkuu useita tunteja päivässä, tämä on kerrottava asukkaalle.

  35. Niin kyse on juurikin siitä, että asukas haluaa tietää, mitä häiriötä hänen väitetään tuottaneen ja koska eli koska ja ketä hän on häirinnyt sekä miten (asia, pvm ja klo). Ei siis vain yleisellä tasolla “koira haukkuu”, “musiikki liian kovalla” tai “kova äänistä puhetta”.
    Asukas kokee tulleensa kiusatuksia ja hänen kotirauhaansa häirityksi naapurin tekemisen perusteettomien valitusten takia.
    Pitääkö valittajan tiedot ja valituksen tiedot antaa asukkaalle hänen niitä pyytäessään vai voidaanko niiden antamisesta kieltäytyä esimerkiksi sillä perusteella, että valittaja haluaa salata henkilöllisyytensä?

  36. Hallitus on antanut varoituksen ja toimittanut sen haastemiehelle. Kuka maksaa haastemiehen kulut? Missä asia on mustaa valkoisella?

    1. Taloyhtiö maksaa ensin haastemiehen kulut, mutta nämä peritään myöhemmin osakkaalta. Eli nämä ovat sellaisia kuluja, mistä osakas vastaa, koska ne ovat aiheutuneet varoituksen antamisesta.

  37. Muutimme rivitaloon. Yhtiössä ei ole määritelty pia-alueiden hallintaa erikseen, joten ns yhtiö hallinoi näitä. Käytännössä kuitenkin kukin osakas on tehnyt takapihallensa haluamansa “paratiisiin”. Yhtiö on vanha.
    Me otimme ns kevytvajan rakentamisesta selvää mm kaupungin rakennustoimistolta ja siellä ohjeistettiin, että kun kyseessä tarpeeksi pieni, ei tarvita virallisia lupia. Kysyimme ennen rakentamista yhtiön hallituksen jäseneltä, että mitä tehdä. Meitä ohjeistettiin kysymään lähinaapureiden lupaa ja näkemystä. Näin teimme, suullisesti. Rakennusvaiheessa oikean puoleinen naapurimme pyysi siirtämään vajaa tiiselle puolelle, teimme niin. Vasemman puoleiselle naapurille se oli ok.

    Vaja oli pystyssä vuoden ja 5 kk kunnes oikean puoleinen naapuri aloitti valittamisen. Ensin vaja oli ruma, sitten se pilasi heidän näkyvyyden ja kolmanneksi he ovat ottaneet käsittelyyn yhtiölsin, missä meillä ei olla ositettu pihoja. Nöin jälkikäteen ymmärrän, että luvat olisi pitänyt hakea kirjallisesti, mutta kun se tuntui olevan kaikille osakkaille ok asia.

    Mikä mahtaa olla tällaisessa tilanteessa ns kohtuullinen aika, jolloin tämä valittaminen olisi pitänyt aloittaa? Vaja on siisti, ei tod häiritse ketään, ei ole kenenkään tiellä. Kukaan muu osakas ei ole asiaa kommentoinut. Mikäli asia menee äänestykseen pelkäämme häviävämme sillä me, uusimmat osakkaat olemme vastaan alkuperäis asukkaita 86v.

    Yst. Nim siistin pihan kannattaja

    1. Hei! Emme ota kantaa yksittäisiin neuvontakysymyksiin. Täältä löydät lisätietoa osakkaiden ja asukkaiden neuvontapalveluista: http://www.isannointiliitto.fi/asuminentaloyhtiossa/neuvontapalvelut/

  38. Voiko taloyhtiö ottaa asunnon haltuun jos on maksamatta yhden kuukauden vastike (hoito- ja rahoitusvastike 840 e) ja yksi ylimääräisenä kerättävä hoitovastike (n. 300 e)? Joka kuukausi maksetaan vastiketta. mutta vastikkeen maksu “laahaa kuukauden perässä”. Hallitus on lähettänyt varoituksen haltuunotosta. Miten pitäisi toimia?

    1. Yhden kuukauden vastike ei riitä, koska hallintaanottoperusteeksi pitää olla vastikkeenmaksulaiminlyönti, joka on ns. toistuva. Tässä tapauksessa on lisäksi laiminlyöty ns. ylimääräinen hoitovastike. Hallintaannottoperusteesta vaaditaan kuitenkin myös olennaisuutta, jonka takia yleensä hallintaanottoon ei ryhdytä ennen kuin useita kuukausia on laiminlyöty. Varoitus annetaan noin 2-3 kuukauden kohdalla ja hallintaanottopäätös tyypillisesti 4-5 kuukauden kohdalla. Riippuen toki hieman vastikkeen suuruudesta.

      Tällaisissa tapauksissa, joissa vastike sännöllisesti ns. laahaa perässä suosittelen, että taloyhtiön hallitus ryhtyy asunnon hallintaanoton sijasta perimään viivästyskorkoja ja perintämaksuja ja perii laiminlyödyt vastikkeet osakkaalta ns. normaaleilla perimiskeinoilla.

  39. Osakkaalla on puolen vuoden yhtiövastikkeet maksamatta. Isännöitsijä on huomauttanut asiasta, mutta asia ei ole edennyt. Mitä kirjallisessa varoituksessa tulee lukea, jotta on virallinen. Ilmeisesti ainakin karhuttava summa ja uhkailu asunnon haltuunotolla.

    1. Varoitus hallintaanotosta on aina hallituksen varoitus, mutta käytännössä isännöinti voi sen laatia hallituksen puolesta. Varoituksessa on kerrottava:
      1) varoituksenantamisen peruste eli syy, miksi varoitus annetaan
      2) mainittava mahdollisuudesta ottaa osakehuoneisto taloyhtiön hallintaan.

      Mikäli varoituksen peruste on maksamattomat vastikkeet, on varoituksessa hyvä mainita vastikerästien tarkka määrä.

      Lisäksi on tärkeätä muistaa, että varoitus on aina annettava tiedoksi todisteellisesti eli siten kuin haasteen tiedoksiantamisesta säädetään tai muuten todistettavalla tavalla.

  40. Miten saada hallitus antamaan varoituksen tai muulla tavalla puuttumaan kerrostalossa säännöllisesti läpiyön aamuun asti meluavalle asukkaalle kun on vain yksi asukas joka valittaa melusta. Muut asukkaat lähellä meluavaa huoneistoa eivät ole kuulleet yöllistä melua, mutta ovat arki-iltapäivälläkin enemmän ja vähemmän umpihumalassa. Muut asukkaat ovat siis näitä melun kannalta harmittomia alkoholin suurkuluttajia jotka luultavasti sammuvat huoneistoihinsa ennen keskiyötä ja siksi eivät kuule meteliä. Tämän lisäksi asun yhtiössä vuokralaisena ja tapaamani yhtiön hallituksen pj. sekä toinen hallituksen vakiojäsen ovat näitä päiväsaikana joupottelevia eläkeläisiä eli minulla yhtiön huoneistossa vuokralaisena asuvana ei ole mahdollisuutta vaikuttaa hallitukseen . Isännöitsijä vain kehoittaa keskustelemaan asiasta yhtiön muiden ei alkoholiongelmallisten osakkaiden kanssa ,mutta tämä ei auta koska muut osakkaat ovat hyvin aran tuntuisia ja eivät halua sekaantua asiaan eli syyttää hallituksen jäseniä “juopoiksi” tai muulla tavalla osallistua yhtiön hallitustyöskentelyyn millään tavalla.

  41. Hei ! Vuokralaiset ovat irtisanoneet asunnon, mutta muuttavat vasta 1,5 kk päästä siitä (kuukauden irtisanomisaika). Heillä on yksi varoitus, joka taloyhtiön sääntöjen mukaan riittää. Voiko taloyhtiö ottaa asunnon vielä haltuun, vaikka asunto on jo irtisanottu? Toisinsanoen vaikka vuokralaiset metelöisivät vielä tämän 1,5 kk onko taloyhtiön hallituksella mahdollisuus ottaa asunto haltuun ja häätää asukkaat?

    1. Haltuunotto edellyttää tietääkseni oikeudenpäätöstä ja tuota prosessia ette kyllä 1,5 kuukaudessa saa läpi. Eikös tavoitteenne ole jo toteutunut, kun pääsette eroon asukkaista, joista halusittekin päästä eroon. Miksi tehdä kiusaa osakkeen omistajalle asiasta vai onko kyseessä henkilökohtainen taisto tai periaatteellinen kiista, jossa ei enää järjenääntä?

    2. Hallintaanottopäätös tehdään yhtiökokouksessa. Tuomioistuin voi toki myöhemmin ottaa kantaa siihen, onko taloyhtiölle ollut peruste eli oikeus ottaa asunto taloyhtiön hallintaan vai ei. Menettely lähtee kuitenkin liikkeelle varoituksesta ja kyllä siitä päättää yhtiökokous: https://pihaparlamentti.fi/2012/01/kamppa-haltuun/

      Hallintaanottoprosessi on kuitenkin kokonaisuudessaan pitkä ja hidas prosessi. Jos siis vuokralainen nyt muuttaa vapaaehtoisesti asunnosta pois sanoisin, että se on taloyhtiölle hyvä vaihtoehto.

      Jos asukas eli tässä tapauksessa vuokralainen ei irtisanomisajan jälkeen muuta vapaaehtoisesti asunnosta, hänet pitää häätää. Tämä häätöpäätös haetaan käräjäoikeudesta.

  42. Niin taloyhtiö kertoo: “Vuokralaiset ovat irtisanoneet asunnon” siis vuokralaiset ovat itse lähdössä, joten tuskin mihinkään häätöön tarvitsee edes ruveta ellei taloyhtiön hallitus suorita jotain “ajojahtia” asiassa.
    Eikös asia ole myöskin niin, että yhtiökokouksen päättäessä haltuunotosta osakkeenomistaja voi sitä vastustaa ja silloin päätös pitää hakea käräjiltä?
    Taloyhtiölle tulee myös asiasta velvoitteita eli ei se ole niin, että otetaan tuosta osakehaltuun ja paistatellaan päivää.

    Taloyhtiön on muun muassa vuokrattava huoneisto samaan “hintaan” uudelle vuokralaiselle ja tuloutettava osakkeenomistajalle yhtiövastikkeella vähennetty tulo. Lisäksi taloyhtiö on vastuussa vuokralaisensa toiminnasta kyseisessä osakkeessa eli sen mitä vuokralainen rikkoo taloyhtiö korvaa, tietääkseni.
    Jos taloyhtiö ei vuokraisi osaketta niin taloyhtiölle syntyy korvausvelvollisuus osakkaalle, ymmärtääkseni, koska “tekemättä mitään” aiheuttaa taloudellista, suoraa vahinkoa osakkeenomistajalle. Osakkeen omistusoikeus ei haltuunotossa vaihdu.

    Kenelle ja mitä tässä vielä halutaan kaivaa? Halutaan olla ikäviä osakkeen omistajalle ja ottaa osake haltuun – 2 vuodeksi? Vai vuokralaiselle viimeisten 1,5 kk ajan? Vai taloyhtiö haluaa ruveta harrastamaan vuokraliiketoimintaa?

    Tässä yhtiössä on kyllä nyt mopo karannut käsistä ihan kunnolla.

    1. Kyllä jos yhtiökokous päättää ottaa asunnon taloyhtiön hallintaan, voi myös osakkeenomistaja vastustaa päätöstä eli moittia sitä käräjäoikeuteen, jolloin tuomioistuin ratkaisee, oliko yhtiöllä perustetta hallintaanottoon vai ei.

      Ja jos asunto otetaan taloyhtiön hallintaan, yhtiölle tulee juuri velvoite huolehtia asunnosta ja ensinnäkin vuokrata se viivytyksettä käypään vuokraan. Kun vuokrasta on vähennetty yhtiön kulut, vastikkeet ja muut saatavat, palautetaan osakkeenomistajalle ylimenevä vuokratuotto. Jos taloyhtiö toimisi huolimattomasti ja siitä aiheutuisi omistajalle vahinkoa, siitä taloyhtiö vastaisi. Esimerkiksi juuri, että asuntoa ei lainkaan ryhdytä vuokraamaan. Sen sijaan taloyhtiö ei vuokranantajana vastaa vuokralaisen aiheuttamista vahingoista, jos ei taloyhtiö itse ole ollut huolimaton. Esimerkiksi jos vuokralainen rikkoo asunnossa jotain.

  43. Taloyhtiön huolimattomuudeksi voitanee katsoa se, että jos vuokrasopimukseen ei ole otettu riittäviä vuokravakuuksia (esim. kahden kk vuokravakuus) ja muita ehtoja sekä vaadittu vuokralaiselta riittävän laajaa kotivakuutusta ja valvottu, että mm. kotivakuutus on voimassa. Lisäksi vuokralaisen toimintaa lienee myös tällöin taloyhtiön “valvottava” esim. tekemällä osakkeeseen tarkastuskäynti epäilyttävää toimintaa havaitessaan tai muuten tai jos vuokranmaksua ei valvota ja peritä ajankohtaisesti vuokralaiselta.

    Taloyhtiö lienee vastuussa myös “huonosta vuokralaisesta”, jos sellaisen ovat päättäneet valita. Muutoin taloyhtiö voisi jatkaa “kiusantekoa” esimerkiksi “inhoamaansa” osakkeenomistajaa kohtaan vuokraamalla asukkaaksi jo lähtöjään huonoksi vuokralaiseksi tiedetyn henkilön (esim. luottotiedot menneet, velkoja – vuokria ulosotossa, jne). Liian monta kertaa näkee ja kuulee, että nämä taloyhtiön hallituksen toimet kuulostavat ja näyttävät olevan “sotaa” jotain “ikävää” osakasta kohtaan eli kyse on enemmänkin henkilökemioista kuin oikeista asioista.

    Mikäli päättävä yhtiökokous ei ymmärrä tai osakkaille ei kerrota taloyhtiölle tulevista vastuista ja riskeistä haltuunoton yhteydessä, asiassa ei nähdäkseni toimita oikein ja päätös tehdään tällöin puutteellisin tiedoin. Onkohan pätevä vai laiton päätös? Tällöin kaikki osakkeenomistajat saattavat joutua maksumiehiksi yhtiövastikkeen muodossa taloyhtiön hallituksen jäsenten tai heidän kavereiden “omien tavoitteiden” (mitä ne sitten ikinä onkaan) ajamisen johdosta. Kysyjän (Anna) viestistä jo näkee, että tässä ei olla johtamassa osakeyhtiötä vaan jotain ihan muuta tässä on menossa.

    Mielestäni erityisen tärkeää tässä on se, että jokainen osakkeenomistaja on Osakkeenomistaja Osakeyhtiössä. Tässä hoidetaan ja päätetään osakeyhtiön asioista eikä siitä, kuka tykkää kenestäkin.

    1. Olen kanssasi samaa mieltä, että ratkaisut pitäisi aina tehdä objektiivisesti.

      Taloyhtiön huolimattomuudeksi voidaan mahdollisesti kyllä katsoa se, että jos vuokrasopimukseen ei ole otettu lainkaan vuokravakuuksia. Vuokravakuuksilla voidaan turvata asunnolle aiheutuvia vahinkoja ja vuokranmaksujen laiminlyönnit. Yhtä lailla kotivakuutusta kannattaa pyytää, mutta vuokranantajalla ei ole todellista mahdollisuutta valvoa, että kotivakuutus on voimassa. Minusta taloyhtiötä ei siis voida huolimattomuudesta syyttää, jos kotivakuutusta on edellytetty ja sopimuksen solmimisvaiheessa sellainen on kyllä ollut olemassa, mutta vuokralainen on kuitenkin myöhemmin sen laiminlyönyt. Huolellinen taloyhtiö ja vuokranantaja tarkistaa aina joskus asunnon kunnon, mutta toisaalta kotirauhaa ei saa tästä häiriintyä, joten ei vuokranantaja asunnossa koko ajan saa juosta. Alalla on yleisesti hyväksytty, että vuokranantaja käy tarkistamassa asunnon kunnon ehkä kerran vuodessa, mikäli ei ole syytä epäillä, että asunnossa olisi mitään muita ongelmia. Mistään suuremmasta valvonnasta ei siis ole kyse, vaan aivan normaalista omaisuudesta huolehtimisesta.

      Vuokralaisen valinta tehdään tällaisessa tilanteessa aivan kuten normaalistikin valittaisiin vuokralaista. Yleensä käytetään välitysliikettä. On toki mahdollista, että vuokralainen löytyy ilman vuokranvälittäjääkin. Vuokralaiselta on toki aina hyvä tarkistaa luottotiedot, mutta aina tulee muistaa että taloyhtiöllä on velvollisuus viivästyksettä löytää asuntoon vuokralainen eli liian valikoiva vuokralaisen suhteen ei kyllä voida olla. Vuokranantaja, eli taloyhtiö ei lähtökohtaisesti vastaa vuokralaisen myöhemmin aiheuttamista vahingoista, mutta selvää on, että vuokralaisen valinta tulee tehdä huolellisesti. Itse en ole kyllä törmännyt tapauksiin, jossa oltaisiin tahallaan valittu sellainen vuokralainen, josta aiheutuisi taloyhtiölle ja osakkeenomistajalle vahinkoa.

  44. Mielestäni nyt keskustelu on ei-ammattilaista. Mikä on taloyhtiö? Puhutaanko asunto-osakeyhtiöstä, vai jostain vuokratalo -muotoisesta kiinteistöosakeyhtiöstä !!!

    1. Hyvä täsmennys. Taloyhtiöstä puhutaan arkikielessä paljon, kun tarkoitetaan asunto-osakeyhtiötä. Hallintaanottomenettelyä voidaan soveltaa vain asunto-osakeyhtiöissä ja sellaisissa keskinäisissä kiinteistö-osakeyhtiöissä, joihin joko sovelletaan kokonaan asunto-osakeyhtiölakia tai asunto-osakeyhtiölain 8 luku hallintaanotosta. Sen sijaan vuokratalo, joka on kiinteistöosakeyhtiö ja noudattaa osakeyhtiölakia, ei voi noudattaa hallintaanottomenettelyä. Tämä johtuu pitkälti siitä, että asukkaat hallitsevat tilat vuokratalossa vuokrasopimusten nojalla, eli mahdollisiin ongelmatilanteisiin puututtaisiin vuokrasopimuksen irtisanomisen tai purkamisen kautta.

  45. Hohhoijaa, kylläpä on naivia asianajajalta kehottaa menemään sanomaan ongelmanaiheuttajalle, saattaa pahimmassa tapauksessa lähteä henki. Kaikenlaista roskasakkia sitä päästetäänkin asumaan taloihin joihin he eivät kuulu, sekakäyttäjät, hullut, juopot, rikolliset. Laki suojelee tätä roskaporukkaa ja pitäisi kerätä enemmän kuin yksi valitus, mitä jos muut eivät uskalla valittaa kuin tämä yksi henkensä kaupalla hänkin. Lisäksi isännöintiliitto suojelee ammattitaidottomia isännöitsijöitä joista ei voi valittaa muut kuin jäsenet ja osakkeenomistajat, ei vuokralla-asuvat.

    1. Aina tulee harkita, milloin itse puuttuu tilanteeseen ja milloin esimerkiksi on kyse poliisi asiasta. Poliisille kuuluu esimerkiksi tilanteet, joissa on kyse vaaran aiheuttamisesta ja kun asunnoista on tarpeen poistaa ihmisiä. Tällaiset tilanteet voivat esimerkiksi tulla vastaan öisin, kun naapurihuoneistossa juhlitaan kovaäänisesti tai siellä on selvästi meneillään tappelu.

      Mutta jos naapurin lasten tai kotieläinten äänet tai miksi ei mahdolliset hajuhaitatkin, kuten tupakanhaju, häiritsevät, voi minusta kyllä naapurin kanssa keskustella rauhallisesti asiasta sen sijaan, että asiasta ilmoitetaan poliisille tai siitä tehdään virallinen ilmoitus taloyhtiön johdolle.

  46. Niin, monesti näkee myös sitä, että hallitus toimii arogantisti “ylempänä” muista asukkaista, vaikka hallituksen jäsenet koostuvat usein pelkästään taloyhtiön asukkaista. Tälläinen aroganttius käytännössä toteutuu siten, että hallitus lähettelee “anonyymejä” viestejä hallituksen nimissä sen sijaan, että sivistyneesti keskustelisi asukkaiden kanssa. Lisäksi on ollut käytännössä havaittavissa, että hallituksen anonyymiyttä käytetään selkeästi omaan henkilökohtaiseen ajojahtiin asiattomasti tai oman eduntavoitteluun. Häiriötilanteissa tämä näkyy muun muassa siten, ettei tavanomaisia elämisen ääniä siedetä vaan niistä valitetaan ja annetaan varoituksia perusteettomasti, kun itse halutaan elää lähes täydellisessä hiljaisuudessa. Usein tälläinen toiminta kohdistuu valitettavan usein lapsiperheisiin ja nuoriin asukkaisiin.

    Hallituksen anonymiys kuitenkin takaa sen, että tälläiseen asiattomuuteen on hyvin vaikea puuttua. Ihmisistä tulee valitettavan usein pikkusieluisia hallitukseen liittyeessään ja heidän unohtaessaan sen tosiasian, että he ovat taloyhtiön palvelijoita ja usein yhtä tavallisia ihmisiä kuin ne muutkin taloyhtiön asukkaat.

    1. On totta, että kaikessa tekemisessä on hyvin tärkeää, että hallitus ymmärtää omaa roolinsa juuri osakkaiden edustajina. Jos hallitus ei edusta osakkaiden mielipiteitä, kannattaa osakkaiden keskustella asiasta ja miettiä, onko seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa syytä valita uusia hallituksen jäseniä, jotka ehkä paremmin edustavat osakkaiden intressejä.

  47. Heipä hei, asumme kerrostalon eka kerroksen huoneistossa.
    Aiomme hankkia akustisen pianon soiton harjoittelua varten. Harjoitus tapahtuu päiväsaikaan noin yhteensä tunnin verran. Päiväsajalla tarkoitan kelloa noin 10 sinne ilta 19-20 asti korkeintaan, ja tunti ei tarkoita yhteen putkeen vaan se voi olla vaikkapa 15-30min osissa.
    Soittaja itse on koululainen ja ns.vasta-aloittelija.
    Pianon ääni varmasti kantautuu ylempiin asuntoihin, tosin desibeliinä tuskin ylittää meluarvoja mutta onko naapurien varoitus/valitus olla perusteltua koska pianon impulssimainen ääni häiritesee normaali asumista?

    1. Hei, aihetta on käsitelty kirjoituksessa Yksi varoitus riittää: https://pihaparlamentti.fi/2012/01/saako-yolla-kayda-suihkussa/. Kannattaa lukea myös kommentit.

  48. Hei,

    Onko olemassa ohjearvoja sille, kuinka kovaa naapurin musiikki saa kuulua omaan asuntoon?

    Asumme vanhassa kivisessä kerrostalossa, jossa äänet kantautuvat selkeästi asunnosta toiseen. Meidän oma lauantaintaso on noin 30-55 db (keskustelu+tv+ambienssi). Naapuri soitti musiikkia yläkerrassa melkoisen suurella äänenvoimakkuudella ja matalat äänet jylisivät rakenteiden läpi meidän asuntoon. Tilassa oli mahdoton keskittyä katsomaan elokuvaa opiskelusta puhumattakaan. Nyt alan ymmärtää tuulivoimaloiden matalasta käyntiäänistä käytävää keskustelua.

    Kävin juttelemassa naapurin kanssa (3. kerta samasta asiasta) ja aikaisemista kerroista poiketen hän ilmoitti, että hänen ei tarvitsisi laskea äänenvoimakkuutta, mutta tekee sen tämän kerran. Tämän jälkeen musiikki oli hiljemmalla ja musiikki (erityisesti matalat taajuudet) kantatui huoneistoomme 43-53 db:n voimakkuudella. Emme älynneet mitata voimakkuutta ennen hiljentämistä, mutta se oli selkeästi voimakkaampi.

    Naapurimme soittaa musiikkia vain viikonloppuisin ja lopettaa täsmällisesti ennen hiljaisuuden alkua. Kyseessä ei ole päivittäin jatkuvasta “melusta”, mutta kerrallaan se jatkuu noin 1-5 tunnin ajan. Tuona aikana meidän residenssissä ei voi tehdä muuta, kuin odottaa musiikin loppumista.

    Meillä on edelleen terve naapurisuhde, mutta epäselvyys musiikista saattaa muuttaa asiaa. En missään tapauksessa haluasi viedä asiaa pidemmälle, koska luulen, että jos järkiargumentein ja asiallisella keskustelulla tässäkin päästään eteenpäin.

    Olemmeko musiikin äänenvoimakkuuden tiimoilta naapurimme hyväntahtoisuuden armoilla vai voimmeko vaatia tiettyä meluatasoa alempaa elintilaa itsellemme myös lauantaisin?

    Haluaisin tietää myös, että onko minulla olemassa suosituksia tai määräyksiä, joihin voisin tukea argumenttiani tai jotka osoittavat minun olevan liian herkkähipiäinen?

    Terveisin
    Nimerkki
    Lauantai-illan evakko

    1. Kyllä on olemassa ohje, jossa melutasoon asuintiloissa on otettu kantaa. Tällainen ohje on Sosiaali- ja terveysministeriön laatima Asumisterveysohje. Luvussa 5 käsitellään melua ja melun raja-arvoja. Ohjeen idea on määritellä mikä on terveydellä haitallinen äänitaso ja siksi ohje onkin hieman haasteellinen. Ohjeen mukaan täytyy eritellä mistä ääni aiheutuu ja onko melu pitkäaikainen vai lyhytaikainen. Ohjeen löydät seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf

      Lisäksi täytyy kuitenkin huomioida, että vaikka terveydensuojeluviranomainen olisi sitä mieltä, että asunnossa olisi ohjeen mukainen terveyshaitta (äänihaitta), tämä ei välttämättä velvoita yhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin, mikäli rakennus täyttää rakentamishetken rakentamismääräyksiä tai hallintaanottoarvioinnissa ääni on sellainen, että siihen ei voida puuttua (ns. normaali äänihaitta). KHO nimittäin totesi keväällä ratkaisussaan KHO 2014:73 (http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1399610076765.html), että taloyhtiön ei tarvinnut parantaa äänieristystä, kun rakennus täytti rakennusaikaiset määräykset, vaikka melutaso ylitti Asumisterveysohjeen ohjearvot. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan nyt muutosta, jossa nykyinen Asumisterveysohjeen määräykset sisällytettäisiin asetukseen. Sen avulla määräyksistä on tarkoitus tulla sitovampi

  49. Olet nähdäkseni herkkähipiäinen. Kyse on mielestäni normaaleja elämisen ääniä. Missään ei sanota, että eläminen pitäisi lopettaa osaksi viikonpäiviä ja haltuunotto ei ole ihan yksinkertainen juttu. Tuossa pitää todistaa, että kyse ei ole normaaleista elämisen äänistä vaan epänormaaleista ja siten häiritsevistä. Menee varmaan korkeimpaan ennenkuin saat vastauksen siihen olitko oikeassa häirinnän tasosta eli oliko normaalia vai ei. Olen itse nähnyt ja kuullut kerrostalossa karaokelaulantaa, joka oli joka päiväistä ja kovaa. Kyseessä oli huonolla akustiikkaeristyksillä rakennettu vanha kerrostatalo. Huonosta rakennustekniikasta ja toteutuksesta ei voi laittaa asukkaista vastuuseen. Kannattaa muuttaa omakotitaloon, mutta sekään ei ole äänetön, jos talo sijaitsee esimerkiksi tien varrella. Siinä saattaa pörrätä mopopojat jne…

    1. Moi,

      Kiitos vastuksesta. Saatoin kirjoittaa hieman epäselväsi ja toisaalta kymykseni voi olla väärän artikkelin alla. Laitoin tämän artikkelin alle, koska tässä oli paljon hyvää keskutelua.

      Eli kysymykseni tarkoitus oli selvittää, että onko olemassa joitakin ohjearvoja, joita voisimme naapurimme kanssa käyttää lähtökohtana neuvoteltaessa kompromissia, johon molemmat voisivat olla tyytyväisiä. Korostan, että en missään tapauksessa ole hakemassa haltuunottoa/häätöä ja mielestäni tämä asia voidaan ratkaista vieläpä ilman isännöitsijän vaivaamista.

    2. Tuo on juuri oikea lähestymistapa! Toivottavasti saat apua edellisessä vastauksessani mainitsemastani Asumisterveysohjeesta.

    3. On totta, että hallintaanotto ei ole helppo toteuttaa eikä prosessiin kannata kevyesti lähteä, mutta kyllä sinällään ilta-aikaan (myös ennen kello 22) kovaan ääneen toistuvasti soitettu musiikki voi täyttää hallintaanoton perusteet (esimerkiksi joka ilta 6 tuntia pianon soitto riitti vuokrasopimuksen purkuun). Mutta olet myös oikeassa siinä, että näyttöä tässä tarvitaan, eli hyvä olisi saada mitattua, kuinka ääni kuuluu naapuriin ja kuuluuko ääni vain yhteen huoneistoon vaiko useampaan. Ja lisäksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä kannattaa pitää kirjaa siitä, miten usein ja toistuvasti musiikkia soitetaan ja kuinka pitkissä ajanjaksoissa.

  50. Oikeasti,,,, olen sitä mieltä, että jokainen joka harkitsee tälläisiä mittauksia ja kirjauksia jne pitäisi hankkia elämä sekä muuttaa sellaiseen paikkaan, jossa ei ole muista ihmisistä haittaa. Nämä “mikä on sallittua” häirintää ja mikä ei, kuvaa vain sitä, että elämässä ei ole kohdannut oikeita ongelmia eli asiat tulee suhteuttaa oikeaan mittakaavaan.

  51. Asumme kahden asunnon as oy:ssä (paritalo).
    Asunto on tyhjillään, mutta osakkaat eivät ole vielä laittaneet myyntiin taloa
    (ollut tyhjillään n. puoli vuotta)

    Osakkaat eivät ole maksaneet sähkölaskua/irtisanoneet sähkösopimuksen.
    Meillä on yhteinen vedentuloputki, joka lähtee heidän puolelta. Suurena pelkona on, että putket jäätyvät/heidän kiinteistönsä menee niin huonoon kuntoon, että aiheuttaa meille kuluja. Heidän kanssa on vaikea keskustella eivätkä he ole enään paikalla. Uskoisin, että heillä on joitain velvollisuuksia pitää huolto kiinteistöstään. Ja jos on, niin miten kannattaisi edetä asian tiimoilta.

    1. Kyllä osakkeenomistajalla on velvollisuuksia yhtiötä kohtaan vaikka onkin myymässä osakkeitaan. Kun paritalosta on kyse olette mahdollisesti jakaneet kunnossapitovastuun huoneistoanne osalta yhtiöjärjestyksessä laista poikkeavasti, kannattaisi nyt tarkistaa onko taloyhtiöllä esimerkiksi kunnossapitovastuuta myös naapurin rakenteista tai perusjärjestelmistä, mikäli niissä tapahtuu vaurioita. Mutta toki aina täytyy muistaa, että jokainen osakkeenomistaja on lain mukaan hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti eikä käytöstä tai asunnon tyhjillään olosta saa aiheutua taloyhtiölle tai muille asukkaille vahinkoa.

    2. Onko tämä syy ottaa asunto haltuun, koska asia ei ole mennyt eteenpäin puoleen vuoteen?

    3. Haltuunotto ei ole nopea prosessi eikä helppo, koska aivan varmasti omistajat vastustavat haltuunottoa ja haltuunottajalla on vastuu haltuunoton jälkeen esim laittaa vuokralle jne…

    4. Niin ja haltuunotto ei ole automaatio myöskään, vaikka niin haluaisi tehdä..

  52. Entä jos tilanne on se, että noista kustannuksista joudutaan jakamaan, esimerkiksi vesi. Tilanteessa, jossa kunnan vesilaitos ei anna tehdä jokaiselle omakotitalolle omaa vesiliittymäänsä vaan ainoastaan yhden, josta sitten vesi jaetaan yhden asunnon kautta/ mittareiden kautta toiselle omakotitalolle ja kunta lähettää yhden laskun taloon, josta vesi jaetaan. Joutuuko “veden jakaja” vastaamaan koko vesilaskusta, jos toinen ei omaa osaansa maksa ja hankkimaan kustannukset oikeusteitse siltä toisen talon omistajalta?

    1. siis tässä ei ole kyseessä osakeyhtiö vaan hallinnanjakosopimuksella tehty kiinteistön jako

    2. Tämä oli hyvin olennainen tieto. Kustannusvastuista on tullut sopia hallinnanjakosopimuksessa eli nyt hallinnanjakosopimuksen mukaan tulisi sekä korjausvastuiden että kustannusvastuiden osalta toimia. Oletan tässä myös, että hallinnanjakosopimus on rekisteröity. Sen yksityiskohtaisemmin en voi tällä palstalla yksittäiseen tapaukseen ottaa, kun tarkoitus ei ole tässä antaa yksittäiseen tapaukseen neuvoja.

    3. Rekisteröity tai ei, mutta yleisesti ottaen, keneltä vesilaitos karhuaa vesilaskua eli kuka on vastuussa? Ei kuluttajalta vaan siltä raukalta, joka vesilaitokselta saa laskun. Yhä useassa kunnassa on edelleen tälläinen käytöntö vesilaitoksen puolelta, että useampia kuin yhtä liittymää ei myönnetä yhdelle kiinteistölle, vaikka on hallinnanjakosopimukset tontin jaosta ja hallinnasta sekä kustannuksista. Siis oikeasti hallinnanjakosopimuksella vaikka se olisikin rekisteröity ei pysty välttymään “naapureiden” aiheuttamilta vaikeuksilta, jos sukset menee ristiin. Olenko oikeassa?

    4. Vesihuoltolain mukaan sopimus kiinteistön liittämisestä vesihuoltolaitoksen verkostoon taikka laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti. Teillä on siis kirjallinen sopimus vesihuoltolaitoksen kanssa. Sopimus on yleensä tehty kiinteistönomistajien kanssa, eli yhteisomistajat yhdessä ovat sopimuksen tehneet, tällöin olisitte yhteisvastuussa vesimaksuista vesihuoltolaitokselle (laitos voisi kummalta vaan periä ne kustannukset). Toki sopimuksesta kannattaa tämä asia tarkistaa (kenen kanssa sopimus on tehty).
      Hallinnanjakosopimuksessa on taas tarkemmin määritelty miten teidän ja naapurin välillä kustannukset jakaantuu, kun teillä on vain yksi liittymä. Hallinnanjakosopimus oikeuttaa velkomaan kustannuksia naapurilta.
      Hallinnanjakosopimuksen rekisteröiminen on tärkeä vaihe, koska se luo julkista luotettavuutta, eli tuo sitovuuden myös kolmansiin osapuoliin ja on yleensä edellytys lainansaannille.

  53. Niin tämä “Teillä on siis kirjallinen sopimus vesihuoltolaitoksen kanssa.” Minulla ei ole 😉

    Mutta tiedän, että käytännöstä sen verran, että vesilaitokset toteuttaa tätä asiaa siten, että koska antavat kiinteistöille vain yhden liittymän niin sopimus on vain yhden nimissä vastaavasti eli jos naapurit ryhtyvät hankalaksi (eivät esimerkiksi maksa laskujaan) tarkoittaa se sitä, että vettä ei voi heiltä katkaista (kuulunee “perusoikeuksiin”), ei ainakaan ilman jotain päätöstä? Onko näin?

  54. Te, jotka olette väsyneet siihen, että joudutte tuhlaamaan terveytenne ja hermonne metelöiviin, toisia kunnioittamattomiin naapureihin – allekirjoittakaa!

    http://www.adressit.com/naapureiden_hairintaa_vastaan

    Miksi meidän pitäisi kärsiä toisten ajattelemattomuuden ja piittaamattomuuden takia ja maksaa siitä omalla hengellämme?! Ihmeellistä, että meidän yhteiskunnassa valittaminen metelöivistä naapureista on tabu ja jopa häpeällistä. Jokaisella on oikeus rauhaan kodissaan eikä toisella ole oikeutta sitä riistää oman tahtonsa mukaan.

  55. Miksi ihmeessä muiden asukkaiden pitäisi sietää liiallista hiljaisuutta vaativia naapureita? Eikös kyse ole tällöin näiden muiden asukkaiden kiusaamisesta liiallista hiljaisuutta vaativan naapurin toimesta?

    Elämisen äänet ovat lähes aina normaaleja ja jos ei siedä muiden asukkaiden normaaleja elämisen ääniä ottaen vielä huomioon, että kerrostaloissa ei ole olemassa “täydellistä” äänieritystä jokaisen omassa huoneistossa, niin silloin liiallista hiljaisuutta vaativien pitää muuttaa omakotitaloon keskelle metsää. Tosin toisille ihmisille on metsässä olevien lintujenkin äänet liikaa. Ymmärtääkseni tämä ei ole mikään nimien keräyspalsta….

  56. Koskeeko kohdat 1-4 myös liikehuoneistoja? Eli tuleeko liikehuoneiston vuokralaiselle myös ilmoittaa varoituksesta, kun tilan omistaja / vuokranantaja on laiminlyönyt esim. vastikkeidensa maksut?
    Tuli vain yllättäen postissa tiedoksianto haltuunotosta, eikä minkäänlaista varoitusta tai ennakkotietoa tästä ole tullut. Nyt sitten ollaan vähän hätä kädessä ja mietitään että tuleeko kohta virkavalta poistamaan meidät tiloista..
    Haastemies ei kommentoinut muuta kuin että taloyhtiö ottaa tilat haltuun, muttei voi niitä ainakaan myydä. Ja katselin lakipykälistä että yhtiön on viipymättä vuokrattava tila, ja ensisijaisesti nykyiselle vuokralaiselle.
    Yhtiön edustaja taas sanoi etteivät he halua ottaa vuokrariskejä, ja tilat on kenties jo myyty, tai ainakin kaupat on vireillä. Luulisi että jollain osapuolella olisi jokin velvoite informoida asioista meille liiketilan vuokranneille?

  57. […] huoneiston hallintaanotto ja asukkaan häätö edellyttävät kolmea varoitusta. Todellisuudessa jo yksi varoitus riittää, jos asukas sen saatuaan jatkaa […]

Kirjoita kommentti

Hienoa että haluat jakaa omia kokemuksiasi. Pysy kuitenkin asiallisesti asiassa. Karsimme etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.