Isännöintiliiton johtaja Juha-Pekka Manninen

Toimivassa taloyhtiöissä hallituspaikoista kilpaillaan

Kirjoittanut Juha-Pekka Manninen 14.3.2019

Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin, ja siellä jos jossain voi vaikuttaa yhteisiin asioihin. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiön tilinpäätös ja talousarvio sekä tulevat korjaukset, eli käytännössä päätetään, mitä osakkaiden rahoilla tulevana vuonna tehdään.

Yhtiökokouksessa myös valitaan hallitus, eli ne ihmiset, jotka tätä tekemistä ohjaavat. Lisäksi yhtiökokouksen keskusteluosio on tilaisuus tuoda taloyhtiön johdontietoisuuteen mieltään painavat asiat.

Kaiken tämän valossa on hämmentävää, miten harvaa osakasta yhtiökokous kiinnostaa. Tilaisuudessa tehdään isoimmat päätökset meidän monen suurimmasta omaisuudestamme.

Jotta taloyhtiö saadaan toimimaan niin kuin sen on tarkoitettu toimivan, aktiivisuutta tarvitaan lisää. Hallitus voi pyrkiä aktivoimaan osakkaita ja asukkaita esimerkiksi taloyhtiöstrategialla, joka sisältää kyselyn kaikille asukkaille ja osakkaille. Tulosten käsittely yhtiökokouksessa voi konkretisoida itse kunkin vaikutusmahdollisuuksia, ja sitoutuminen ja kiinnostus taloyhtiön asioita kohtaan kasvaa.

Osallistumisinnon kanssa käsi kädessä kasvaa myös mielenkiinto hallituspaikkoja kohtaan. Kun ymmärrys taloyhtiön toiminnasta lisääntyy, osakkaat huomaavat, että hallituksessa pääsee vaikuttamaan kaikkein eniten. Sitten käy niin kuin kuuluukin käydä: kilpailu hallituspaikoista lisääntyy ja hallitus alkaa äänestysten kautta edustaa hyvin koko osakaskuntaa.

Tästä seuraa, että myös hallitustyön laatu luultavasti paranee paranemistaan. Valittu hallitus on aidosti kiinnostunut taloyhtiön asioista. Se on keskusteleva ja toteuttaa yhtiökokouksessa tehtyjä
päätöksiä, tietenkin yhteistyössä isännöinnin kanssa. Hyvä hallitus myös panostaa tähän yhteistyöhön, sillä se oivaltaa, että isännöinti on sen tärkein yhteistyökumppani ja päinvastoin.

Parhaimmillaan molemmat tukevat toisiaan. Jotta yhteistyö isännöinnin kanssa sujuisi, hallituksen ja isännöinnin on tärkeää sopia yhdessä valtuuksista ja toimintatavoista, kuten yhteydenpitokäytännöistä. Valtuuksista sopiminen vähentää epätietoisuutta ja sitä kautta kyseenalaistamista. Luottamus säilyy ja vahvistuu, kun toimitaan sovitun mukaisesti puolin ja toisin.

2 kommenttia

  1. Olen kunnioittavasti eri mieltä otsikosta ja aiheesta. Kuulostaa kauhean kivalta mutta asia ei ole noin mukava todellisuudessa. Isännöintiä ammatiksi 13 vuotta tehneenä olen nähnyt sen, että ne harvat asiakasyhtiöt joissa hallitus paikoista kilpaillaan ja äänestetään vuosittain, on taustalla ihan muut asiat kun yhtiön kokonaisedun vilpittömän innokas ajaminen. Taustalla on aina erimieliset osakkaat ja toimimattomat henkilökemiat yhtiön sisällä. Ajatuksena on se, että ainakaan tiettyä henkilöä ei haluta hallitukseen ja mahdollisesti sinne halutaan itse tai se joku muu hyvin itseä edustava. Jälkimmäinen asia noista edellä mainituista on toki ihan hyvä peruste. Nämä innokkaimmin tarjolla olevat henkilöt ovat yleensä yhtiön osakkaita jotka vahvasti jakavat yhtiötä kahtia. Hallintotapa on mahdollisesti poukkoileva ja vaikeasti ennustettava ja muita eri mieltä olevia osakkaita syrjivä tai jopa halventava. Osa osakkaista joutuu lähtemään äänestykseen ehdokkaana siksi, että ei toivottu ehdokas ei pääse hallitukseen. Miten tämä tilanne puretaan, siihen ei isännöitsijä voi ratkaisua antaa, mutta tilanne pitää tunnistaa sellaisena kun se on niin yhtiötä osaa käsitellä paremmin. Jos kirjoittajan otsikon mukaisia yhtiöitä löytyy niin hienoa. En vain ole sellaiseen törmännyt.

  2. Lähdin hakemaan tästä linkistä vastausta kysymykseen; palkattu, taloyhtiön ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan palkka/palkkio?
    Saisko täältä vastausta?

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Asukaskysely Taloyhtiön johtaminen Yhtiökokous