Taloyhtiöt unohdettiin budjettiesityksestä, vaikka korjausrakentamisen määräaikainen tuki olisi erinomaista kestävää elvytystä

Kirjoittanut Tuomas Viljamaa 25.8.2020

Valtiovarainministeriö julkisti 12.8. budjettiesityksensä vuodelle 2020. Taloyhtiöiden tilanteeseen budjettiesityksestä ei löydy juuri uusia avauksia. Tämä on harmillista, sillä Suomessa on hyviä kokemuksia siitä, miten korjausrakentamisen määräaikainen tuki taloyhtiöille toimi 90-luvun alun laman ja 2009–2010 finanssikriisin aikana. 

Korjausrakentamisen tukemisen sijaan asumisen ja rakentamisen elvytyshankkeet suunnattiin infrahankkeisiin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon. Infrahankkeiden aikaistaminen on sinänsä kannatettavaa ja toimivaa elvytystä, mutta suurten hankkeiden käynnistäminen ja uudisrakentaminen ottaa aikaa. Hankkeiden elvyttävät vaikutukset voivat mennä hukkaan, kun ne käynnistyvät vasta esimerkiksi vuoden tai kahden päästä, jolloin kansantalous on toivottavasti kääntynyt selvään nousuun. 

Korjaushankkeet koronaelvytyksenä olisivat sen sijaan edelleen erittäin toimiva väline, sillä ne saadaan tyypillisesti nopeasti liikkeelle ja niillä on erityisen hyvä työllisyysvaikutus. Korjausrakentamisen määräaikainen tuki myös rohkaisisi taloyhtiöitä ryhtymään hankkeisiin. 

Korjausrakentamisen tuki auttaisi myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Edellisissä talouskriiseissä valtio käytti menestyksekkäästi 10–15 prosentin korjausrakentamisen määräaikaista tukea. Samanlaisella tuella olisi mahdollista saada nyt paljon hankkeita liikkeelle ja vaikuttaa nopeasti rakennusalan työllisyyteen.  

Korjausrakentamisen tuki auttaisi osaltaan myös taistelussa nykysukupolven suurinta haastetta eli ilmastonmuutosta vastaan. Sen taklaamiseksi kestävän kehityksen periaatteet pitäisi ottaa kaikessa toiminnassa huomioon. Tämä koskee erityisesti rakennettua ympäristöä ja asumista.  

Tuella olisi mahdollista saada kaksi kärpästä samalla iskulla: pitkällä aikavälillä energiatehokkuuden parantaminen korjaushankkeissa tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja lyhyellä aikavälillä tuki auttaa rakennusalan työllisyyteen sekä asumisviihtyvyyteen. 

Tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa, jotta Suomi pääsee kansainvälisesti sovittuihin tavoitteisiin hiilineutraalisuudessa ja hiilinegatiivisuudessa. Nyt on porkkanoiden eli tukien aika, koska nämä panostukset energiatehokkuuden parantamiseen pitää joka tapauksessa tehdä. 

Korjausrakentamisen määräaikaista tukea on syytä käsitellä hallituksen budjettiriihessä noin kuukauden päästä. Siellä hallitus antaa lopullisen budjettiesityksensä eduskunnan käsittelyyn.

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 24.8.2020.

Tuomas Viljamaa

Kirjoittaja: Tuomas Viljamaa

Taloyhtiöt ovat tärkeä osa yhteiskuntaa, koska niissä asuu puolet suomalaisista. Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtajana haluan nostaa yhteistyön, hyvän isännöinnin ja suunnitelmallisen kiinteistönhoidon merkitystä viihtyisän taloyhtiöasumisen tekijänä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Tuomas Viljamaa →

Kirjoita kommentti

Hienoa että haluat jakaa omia kokemuksiasi. Pysy kuitenkin asiallisesti asiassa. Karsimme etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Korjaushanke Korona