Pitääkö taloyhtiön hallituksen olla auki 24/7?

Kirjoittanut Tero Heikkilä 7.6.2018

Tutulla on hierontapalvelu, jonka asiakaslupaus on olla aina auki. Entä me hallituksen puheenjohtajat tai hallituksen jäsenet, olemmeko me aina auki? Mikä on meidän asiakaslupauksemme osakkaille?

Pienen taloyhtiömme yhteisessä Facebook-ryhmässä keskustellaan siitä, että kiinteistönhoito ei toimi, ja hallitusta vaaditaan välittömiin toimiin. Toki osa osakkaista vastustaa kiinteistönhoidon irtisanomista, koska ”Pena” on hyvä kaveri ja kaiken lisäksi b2:n isännän serkku. Tässäkin keskustelussa joku valittaa myös kustannusten suuruudesta.

Hallituksen WhatsApp-ryhmässä perjantai-iltana puheenjohtajaa pyydetään toimittamaan heti kaikille tiliotteet. Kysyjät haluavat heti varmistaa, että velka perustajaurakoitsijalle on maksettu. Urakoitsijan kanssa kannattaa kuulemma olla hyvä kaveri, jotta se tekee työt jatkossakin. Näin siitä huolimatta, että kaikki tuntevat urakoitsijan puutteet − hoitaa tilatuista pikkuhommista joka kolmannen.

Naapurin rouva jaksaa aina muistuttaa minulle pihalla törmätessämme, että autokatoksen taakse pitää istuttaa näkösuojaksi pensaita. Välillä hän tulee jopa pimputtamaan ovikelloa. Helpostihan siinä puoli tuntia keskustellessa vierähtää.

Uuden taloyhtiömme isännöinnin järjestelyt ovat nekin edelleen kesken. Rakentajalta kun ei ole saatu osakeluetteloa saatikka huoltokirjaa. Hallituksen jäsenet muistuttavat näistä vähän väliä puheenjohtajaa, niin meilillä kuin kasvotusten.

Minusta tuntuu siltä, että hallituksen puheenjohtaja on aina kaikkien osakkaiden ja asukkaiden käytettävissä ja vastaa aivan kaikesta. Sovittelijan rooli ammattilaisten ja tottumattomien osakkaiden välissä stressaa.

Miten saa kerrottua kaikille, että hommat ovat hallussa ja että hoidan ne kyllä kuntoon – en kuitenkaan perjantai-iltana tai kesken kiireisen työpäivän? Haluaisin onnistua viestimään asian kuitenkin niin, että näyttäisin samalla aktiivisuuteni, luotettavuuteni ja sen, että olen aidosti kaikkien asialla.

Tero Heikkilä

Kirjoittaja: Tero Heikkilä

Tero Heikkilä työskenteli Isännöintiliiton toimitusjohtajana 2018 loppuvuoteen asti.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Tero Heikkilä →

12 kommenttia

  1. Blogaaja osui naulankantaan. Turhan usein tuntuu unohtuvan, että hallituksen jäsenet ovat (usein) vapaaehtoistyötä tekeviä asukkaita. Monella asukkaalla huoltoyhtiön, isännöitsijän ja yläkerrassa asuvan hall.pj:n tehtävät ja roolit menevät iloisesti sekaisin.

    Omassa taloyhtiössäni asioita on priorisoitu A (=keskeytetään muut hommat ja suunnataan tarmo asian pikaiseen hoitamiseen), B (=tunnistetaan, että asia on tärkeä, muttei vaadi aivan välittömiä toimenpiteitä) ja C (=tehdään jos ehditään) -luokkiin. Yksittäisten asukkaiden omat prioriteetit eroavat usein koko kiinteistön kannalta merkittävistä asioista. Talossa voi olla akuutteja korjauksia vaativa putkivuoto. Samalla toisen rapun osakas on sydänjuuriaan myöten huolestunut siitä, että pihan linnunpöntöt on ripustettu liian matalalle tai että ruotsinkieliset vieraat eivät ymmärrä suomenkielisiä pihaopasteita. Monet työelämässä olevat ovat tottuneet saamaan ja vaatimaan palvelua. Teknisen laitteiston vikaantuessa hallitus selvittää tarkoin syyn, kilpailuttaa eri korjausvaihtoehdot ja urakoitsijat; samalla vastaillen osakkaan jokapäiväisiin ”miksei sitä ole jo korjattu, mikä siinä on niin vaikeaa?!” -viesteihin.

    Mikä neuvoksi? Itse olen huomannut niukan viestinnän toimivaksi. En enää viitsi avata ovea sunnuntaiaamuna klo 7.30 hädissään ovikelloa rimputtavalle eläkeläisnaapurille, joka vaatii välittömiä toimia pihalle vulgääristi pysäköidyn auton siirtämiseksi. Asukkaan voi myös ohjata soittamaan huoltoon tai isännöitsijälle, ja siten auttamaan itseään. Kaikkiin viesteihin ei tarvitse vastata – eikä mihinkään viestiin tarvitse vastata välittömästi.

    Järkevimmille tapauksille toimii, kun muistuttaa, että hallituksen jäsenet ovat ihan tavallisia osakkaita. Hallitus palkkaa isännöitsijän hoitamaan talon asioita. Koska talon asiat näyttävät kiinnostavan, olisiko seuraavassa yhtiökokouksessa paikka pyrkiä hallitukseen?

    1. Kiitos kommentista. Ongelmahan on se, ettei tällaisista arjen pelisäännöistä ole sovittu/puhuttu. Ehdotan, että Isännöintipalvelu laatii omat toimintamallit näihin arjen kysymyksiin. Silloin pj tietää roolinsa/toimensa ja osakkaat osaavat asioida oikealla tavalla.

  2. Onko Teron taloyhtiössä yli vai alle 100 huoneistoa?

  3. Tietenkään hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsenet eivät ole käytettävissä 24/7. Vain poikkeukselliset tilanteet esim. tulipalo, iso vesivahinko, voivat oikeuttaa tähän. Muutoin huoltoyhtiö ja viranomaiset. Isännöitsijä ei ole huoltoyhtiö. Hän ei kaipaa tietoa vuotavasta vessasta tai epäkuntoisesta lukosta.

    1. Miksi isännöitsijä ei kaipaa tietoa vuotavasta vessasta tai epäkuntoisesta lukosta? Mitä “vuotava vessa” tai “epäkuntoinen lukko” viestii osakkaasta tahi yhtiöntilasta? Mitä kyseisenkaltainen informaatio merkitsee? Ja mitä merkitsee että ei kaivata tietoa? Miltä tuntuu kun havaitsee, ettei minun esille tuomasta seikasta, asiasta välitetä?

    2. No mihin sitä isännöitsijää sitten tarvitaan sillä juuri näistä pienistä vioista syntyy hiljalleen isoja ongelmia jolle niihin kukaan puutu!

    3. Hoitaisikohan huoltoyhtiö, ellei ole olisikohan syytä palkata? isännöitsijällä on aivan muut tehtävät.

    4. Miten asiat lopulta menee, jos asukkaat ja osakkaat soittaa ja tilaa suoraan erilaisia huoltotöitä taloyhtiöön? Lasku menee isännöintitoimistoon. Sitten alkaa selvittely, että mikä oli homman nimi ja onko aiheellinen.

      Isännöitsijä huolehtii taloyhtiöstä hallituksen ohjeiden mukaisesti. Jotkut ovat pieniä asioita ja jotkut suurempia.

      Jos hpj kohtaa paljon kyselyitä ja epäilyjä, niin kannattaa järjestää keskustelutilaisuus, jossa asiat käydään läpi. Samalla voi kertoa, että miten paljon hpj käyttää aikaa lähes ilmaiseen työhän. Voi aina mainita, että myös muut voivat tulla mukaan tekemään ilmaista työtä.

  4. Eikö osaa noista asioista voi delegoida.

    Jakakaa tehtävät:
    Hallituksen jäsen X vastaa siitä, että urakoitsijalta saadaan huoltokirja ja osakasluettelo
    Naapurin rouvaa voi pyytää tekemään ehdotuksen mitä pensaita istutetaan ja selvittämään näiden pensaiden hinnan.

  5. Yhteistyön ja tiedon välittämisen kehittäminen isännöitsijän, huoltoyhtiön ja taloyhtiön hallituksen välillä olisi ehdottoman tärkeää. Kun tieto kulkee oikeassa muodossa osapuolten välillä, hallituksen on helpompi vastata myös osakkaiden kysymyksiin. Tämä voisi myös alentaa osakkaiden kynnystä osallistua yhtiökokouksiin, ja siis oman omaisuuden hoitamiseen.
    Kun uusi hallitus astuu tehtäväänsä, edellisen hallituksen jäsenten pitäisi olla yhteistyössä uuden hallituksen jäsenten kanssa ja antaa tietoa pyytämättä. Osakkaiden näkemykset ja kysymykset ovat mielestäni tärkeitä juuri siksi, että niiden kautta on hallituksen/isännöitsijän/huoltoyhtiön helpompi nähdä, minkälaisia ongelmia taloyhtiöllä saattaa olla nyt tai tulossa. Asioiden ennakointi ja talouden tasapainossapito aivan keskeisiä juttuja.

    1. Juurikin näin. Tiedon avoin saanti online pitäisi järjestää. Nyt jo tämä on parhailla talousasioissa.

      Mutta ensin tieto pitää saada jäsennetty järjestelmiin. Niiden kautta kaikki yhtiössä tapahtuvat asiat pitää hoitaa. Tämä taas joillekin iso kulttuurimuutos, kaikille järjetön järjestelmäkehitysprojekti. Onneksi Asrek tuo tähän kivan lisän. Sen jälkeen isännöinti alkaakin kilpailemaan järjestelmillä ja niiden palveluilla.

    2. Mikä on Asrek? Mitä jäsennettyä tietoa siihen halutaan? Kuka tiedon kerää ja mitä se maksaa? Kuinka järjestelmä on liitettävissä taloyhtiön toimintaan? Meillä (pienehkö taloyhtiö) on hallituksen mahdollista seurata ostolaskuja sähköisesti, joten edistystä. Laskuista näkyy, mistä laskutettu. Muuten tiedotusta on A-nelosilla tarpeen mukaan. On myös pienempiä ongelmia ja kysymyksiä, joissa pitäisi olla tiedonkulkua isännöitsijän/hallituksen/huoltoyhtiön/osakkaiden kesken, koska pienestä ongelmasta saattaa tulla joskus isompikin ja ongelman syy on silloin hämärän peitossa, koska tieto ei kulje. Samaan sarjaan eli huonoa tiedottamista harjoittavat myös monet korjausremonttifirmat. Sellainen firma, joka tiedotti usein ja selkeästi sattui kohdallemme, kun meillä oli ulkoseinien saumausprojekti äskettäin. Iso plussa firmalle. Kulttuurimuutos tiedottamistavassa vie aikaa, mutta tässäkin pohjatyö pitäisi tehdä hyvin. Kysymys onkin, kuka sen pohjatyön tekee?

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Taloyhtiön johtaminen