Hassuimpia juristin uralla vastaan tulleita kysymyksiä ovat eittämättä olleet yhtiökokousten päätösten tekoon liittyvät kysymykset. Kun kokouksen ulkopuoliselle henkilölle esitetään kysymys, mitähän me siellä taloyhtiökokouksessa eilen illalla oikein päätettiin, tulee väkisinkin vähän hämmentynyt olo.
Miten yhtiökokous voi mennä ohi sillä tavalla, ettei osakkailla ole hajua yhdestäkään yhdessä päätetystä asiasta? Mikä on mennyt mönkään?
Tuntuu, ettei kovin moni osakas ole ymmärtänyt yhtiökokouksen todellista tarkoitusta. Yhtiökokoushan on kutsuttu koolle päättämään taloyhtiön asioista, isoista sellaisista. Tärkeintä on saada päätökset pakettiin, ei kokouksen muodollinen puoli. Kuitenkin suhtautuminen on kuin Linnan juhliin kutsun saaneella: miten siellä nyt oikein pitää käyttäytyä ja milloin saa puhua, vai saako puhua ollenkaan.
Päätökset pakettiin
Jos kokoukseen menee kylmiltään kutsua lukematta ja perehtymättä edes pikkuisen käsiteltäviin asioihin, ei suorituskaan voi olla hääppöinen. Päätökset saadaan pakettiin vasta, kun osakas on tilanteen tasalla ja hyvin valmistautunut. Etukäteen kannattaa miettiä esimerkiksi, mitä mieltä minä olen näistä tällä kertaa päätettävistä jutuista, haluanko esittää kokouksessa kysymyksiä oman kantani tueksi ja niin edelleen.
Toinen huomioni on, että yhtiörakenne monimutkaistaa asioita ihmisten mielissä. Kukaan omakotitalon omistaja ei mieti esimerkiksi katon korjauspäätöksen tekemisen prosessia, vaan tekee päätöksen: tänä keväänä korjaan kattoni ja pyydän tarjoukset kolmelta eri kattofirmalta. Myönnetään, myönnetään, erojakin on, mutta yksinkertaistettuna kyse on ihan samasta asiasta, oli päätöstä tekemässä yksi tai yhdeksän omistajaa.
Silloin tällöin pyyhkeitä pitää antaa taloyhtiön johdollekin. Hallituksen ja erityisesti yhtiökokouksen puheenjohtajaksi valittavan kun pitää huolehtia, että kokous sujuu hyvällä fiiliksellä ja selkeällä sapluunalla. Ja siten, että kaikille kokouksessa olleille tulee selväksi, päätettiinkö se taloyhtiön katto korjata tänä kesänä vai ei.
