Kolme näkökulmaa naapureihin taloyhtiössä

Kirjoittanut Jaana Sallmen 17.2.2015

Kevättä kohti asunnonvaihtokuume nousee, ainakin pienen ystävistä ja tuttavaista muodostuvan otannan perusteella. Tämä laittoi pohtimaan asunnon vaihtoa vähän laajemmin, nimittäin naapuruuden näkökulmasta.

Näkökulma naapureihin nro 1: Muutos on myös asumisessa jatkuvaa

anhempiaan ei voi valita, eikä kyllä oikeastaan naapureitaankaan. Vaikka asunnon ostopäätöksen tekisi tuttujen suosittelemien huippunaapureiden perusteella, tilanne voi olla hetken kuluttua toinen. Suomalaiset kun vaihtavat muistini mukaan kotia keskimäärin kahden vuoden välein. Muutos toimii myös toisinpäin: jos et ole naapurisi kanssa ylimpiä ystäviä, ei teitä kuitenkaan ole ”tuomittu” asumaan vierekkäin lopuksi ikää.

Näkökulma naapureihin nro 2: Älä ylireagoi

Niin kuin ristiriidoissa yleensäkin, riitaa ei synny yksin, vaan siihen tarvitaan kaksi. Omalla sangen vähäisellä elämänkokemuksella väitän, että yleisin naapuririidan syy on liika ärhäkkyys. Se, että tuo toinen – naapuri – tulee minun reviirilleni ja minun pitää näyttää sille, kuka täällä määrää. Ja mieluummin nyt heti paikalla.

Jos naapuri esimerkiksi kuuntelee musiikkia nupit kaakossa, siihen tuskin kannattaa reagoida luukuttamalla vielä kovempaa. Tai jos rivitalossa, jossa pihatyöt tehdään talkoovoimin, naapuri ei olekaan luonut lumia heti aamuyhdeksältä, ei paras vastaveto ole jättää omalla vuorolla lumitöitä kokonaan tekemättä. Eikä pää punaisena karjuminen kyllä edistä naapurisopua, jos se on reaktiosi naapurin vaahteran sinun tontillesi tiputtamiin syksyn riemunkirjaviin lehtiin.

Ärsyyntymisen hetkellä kannattaa ehdottomasti vetää syvään henkeä ja laskea klassiseen tapaan kymmeneen. Tulehtuneiden välien vaikutus asumiseen ja kotona viihtymiseen kun on erittäin merkittävä.

Näkökulma naapureihin nro 3: Muista, että naapuri on ”vain naapuri”

Kysymys ei ole puolisosta, lapsista tai vanhemmista, joiden kanssa pitää tulla toimeen 24/7/365. Vesi hanhen selästä -suhtautuminen toimiikin useimmiten loistavasti naapurien välisessä kanssakäymisessä.

Ja jos teistä sattuu tulemaan naapurin kanssa kavereita, ole iloinen, että sait kodin lisäksi kaverin kaupanpäälliseksi 🙂

Jaana Sallmen

Kirjoittaja: Jaana Sallmen

Varatuomari Jaana Sallmén työskenteli Isännöintiliiton lakiasiantuntijana maaliskuuhun 2020.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Jaana Sallmen →

5 kommenttia

  1. Hei,

    entäpä kun naapuri leimaa ihmisestä häirikön, ja saa vielä isännöitsijän lähettämään huomautuksen? Kyse on asumisoikeusasunnosta.

    Rikoksemme on se, että meillä on rivitalomme asukaspihalla esim. köynnöskasvien tukikeppejä niin, että ne näkyvät aidan yli naapurin pihalle. Pihamme on tarkoituksella rakennettu pienoispuutarhaksi. Se ei miellytä naapuriamme, jonka mukaan kaikki mikä näkyy naapurille, myös kuuluu hänelle. Vaikka kaikki on meidän puolellamme aitaa.

    Meiltä ei kuulu meteliä, ei sisältä eikä pihalta. Ainoa naapuriamme häiritsevä asia on siis se, miten pidämme puutarhaamme. Tästä saimme jopa isännöitsijältä huomautuksen, koska “häiritsemme naapuria”. Häiriön aiheuttaa pihallamme olevat puutarhaliikkeestä hankitut tukikepit. Naapuri häiriintyy mistä tahansa. Täytyykö meidän siis taipua kaikkeen, jottei naapuri häiriinny?

    Onko jossakin määritelty, minkä voi katsoa häiritseväksi, jos kyse on lähinnä estetiikkaan liittyvistä asioista?

    Ja voiko lakimies auttaa tällaisessa kysymyksessä?

    1. Yleisellä tasolla voi todeta, että juridisesti merkityksellistä häiritsevyyttä/häiriötä arvioidaan aina objektiivisesti.

  2. Hei!

    Kiinnostaisi tietää, missä määrin taloyhtiön hoitamaton häirikköongelma merkitään isännöitsijätodistukseen ja miten?

    Asuntokaupan pelisäännöissähän todetaan yksiselitteisesti, että kaikki kaupantekoon vaikuttavat asiat on kerrottava. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee sekä taloyhtiötä, että myytävää kiinteistöä. Hoitamaton häirikköongelma kuuluu taloyhtiötä koskeviin tietoihin jo senkin takia, että eihän yksittäinen osakkeenomistaja voi poistaa ongelmaa ilman taloyhtiön päätöstä. Siitä huolimatta ongelman hoidon laiminlyönti kaatuu kaupantekotilanteessa yksittäisen osakkeenomistajan päälle, koska rasite kuormittaa taloyhtiön osakkaita eriarvoisesti, ja osa jäsenistä voi tämän tulkinnanvaraisuuden takia helpommin laistaa rasitteesta ilmoittamista.

    Eikö siis olisi kiireellisen uudistamisen paikka velvoittaa hoitamattoman naapurirasitteen merkitseminen kaikkia taloyhtiön isännöintitodistuksia, jotta häirikköongelman hoitamiseen löytyisi tukea muistakin taloyhtiön jäsenistä? Nykyäänhän ongelman hoito on pelkästään tämän yksittäisen uhrin voimavarojen varassa. Ja rasitteen myynnin yhteydessä pimittäessään hän ottaa riskin syytteeseen joutumisesta käytännössä taloyhtiön puolesta.

    Jos tähän uudistukseen ei päästä, toinen vaihtoehto olisi, että koko rasitteen ilmoitusvelvoite poistetaan. (Eihän sääntöä käytännössä juuri kukaan noudata.) Ongelman hoidon laiminlyönyt taloyhtiö vastaisi uuden omistajan vahingonkorvausvaatimukseen kollektiivisesti, vaikkapa ylimääräisen yhtiövastikkeen mukaisessa suhteessa, entinen omistaja mukaan lukien.

    Jotain ongelmaa koskeville pelisäännöille pitää ainakin kiireellisesti tehdä!

    1. Tällä kohtaa pitää muistaa, että kaikki häiriöksi koettu ei oikeuta taloyhtiötä käyttämään ainokaista keinoaan puuttua asiaan eli huoneiston hallintaanottoa. Lain mukaisten kriteerien pitää nimittäin täyttyä ennen kun varoitus tai päätös huoneiston hallintaanotosta voidaan taloyhtiössä tehdä. Eli paljon asukkaiden tavasta asua jää kuitenkin “normaalin asumisen” sisäpuolelle.

      Isännöitsijäntodistukseen pitää lain mukaan merkitä “maininta yhtiökokouksen tekemästä päätöksestä ottaa osakehuoneisto yhtiön hallintaan ja hallinnan kestoaika sekä tieto siitä, onko osakehuoneisto jo yhtiön toimesta vuokrattu”.

      Asuntokauppalain mukaan myyjän tulee kertoa ostajalle kaikki olennainen myytävään asuntoon liittyvä tieto, niin plussat kuin miinuksetkin. Ja jos tällaista tietoa jättää antamatta, voi seurauksena olla myyjän kaupanvastuu ostajalle. Samalla tavalla ja samoilla kriteereillä myös omakotitalon myyjän pitää arvioida, milloin ostajalle pitää kertoa aidan takana asuvasta häirikkönaapurista.

  3. Entäpä jos nämä asiat ovatkin enemmän vuorovaikutus asioita, viestinnällsiä asioita kuin juridiikkaa. Elämä myös taloyhtiössä on muutakin kuin rakennusteknikkaa ja juridiikkaa. Olemmeko tosiaan näin uusavuttomia, että etsimme vastauksia joka ongelmaan ja hankaluuteen lakikirjasta?

Kommentointi on suljettu.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Häiritsevä elämä Naapurit