Blogi

Lotraus kuriin: millä perusteella taloyhtiöt perivät vesimaksut?

Kirjoittanut Marina Furuhjelm 6.3.2012

Taloyhtiön kuluista kolmannes kertyy veden käytöstä ja erityisesti sen lämmittämisestä. Asukkaat saavat selvää säästöä karsimalla turhaa vedenkulutusta. Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, millä perusteella taloyhtiö perii vesimaksua. Katso vinkit Kotitalo-videosta. Keskustele ja kommentoi!

Marina Furuhjelm

Kirjoittaja: Marina Furuhjelm

Maria Furuhjelm työskenteli Isännöintiliitossa lakiasiantuntijana vuoteen 2015 asti.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Marina Furuhjelm →

29 kommenttia

  1. Nyt riittää tämä vedenkäyttäjien mollaaminen!
    Jos minua janottaa, juon vettä. Jos halaun suihkuun tai saunaan, menen. Jos pyykkiä tai likaisia astioita on kertynyt, panen pesukoneet pyörimään. Jos nurmikko tai muut kasvit pihallani kaipaavat vettä, annan sitä niille.
    Kaiken edellä mainitun teen yhtään sen enempää miettimättä ja iloisin mielin. Elämä on ainutkertainen, eikä sitä todellakaan kannata tuhlata oman vedenkäyttötottumuksen, saati sitten vielä naapurien vahtaamiseen. Yhtiössämmme on asuntokohtaiset vesimittarit, joten minkä kulutan, sen maksan.

    Niin sanottun ilmastomuutoksen kannalta ei minun, eikä yhtiöni vedenkäytöllä ole minkäänlaista merkitystä. Koko höpinän ilmastomuutoksesta joutaisi jo lopettaa täysin turhanaikaisena.

    7.3.2012 14:33
    Heikki Koljonen says:
    Vastaa

    1. Olen Heikin kanssa samoilla linjoilla. Kuluttakoon kukin tyylinsä ja halunsa mukaan vettä. Mutta jotta saadaan kuluttaja myös maksamaan käyttämänsä vesimäärä tulisi jokaisessa asunnossa olla myös asuntokohtainen kulutusmittaus. Suurimmassa osassa asunnoista tätä ei vielä ole, mutta onneksi uusiin asuntoihin tämä tulee nyt jo vakiona.

      23.3.2012 14:19
      Markku Haikonen says:

    2. Huoneistokohtaisessa veden mittauksessa on etunsa ja haittansa. Etuna on se, että tällöin voidaan laskuttaa ns. todellisen kulutuksen mukaan. Ainakin vesimäärän osalta. Mittarit kun eivät yleensä huomio sitä, mikä osa oli kylmää, ja mikä lämmintä vettä – millä olisi aika iso merkitys kustannuksiin.

      Tavallinen kuluttaja käyttää vettä noin 60-80 litraa vuorokaudessa. Ilmeisesti vedessäkin pätee vanha 20-80 sääntö: vettä runsaasti käyttävä 20 % käyttää sitä enemmän kuin muu taloyhtiö yhteensä. Vedenkulutuksen mittauksen aloituksella on ainakin lyhytaikaisesti myös vaikutusta kulutustottumuksiin.

      Toisaalta – huoneistokohtaisen vesimittauksen asentaminen myös maksaa. Eikä vain asennusvaiheessa, vaan myös elinkaaren aikana. Sen takia veden kiertoa ei voida järjestää useinkaan niin mukavasti kuin ilman huoneistokohtaista mittausta olevissa kiinteistöissä. Toisin sanoen vettä joudutaan kierrättämään selvästi enemmän, jotta se säilyy halutussa lämpötilassa. Talviaikaan lämpimän veden osalta näin aiheutuvat lämpöhukat hyödyntyvät kiinteistön lämmityksessä, mutta kesäaikaan ylimääräinen lämpö ei ole niin mukava asia, kuten ei hukasta aiheutuva lisäkulukaan.

      Asioissa on puolensa. Vanhoihin kiinteistöihin huoneistokohtaisen mittauksen asentaminen on usein koettu turhan kalliiksi. Uusiin kiinteistöihin sellaisen laittaminen voi olla ihan fiksua, kun koko järjestelmä voidaan suunnitella huoneistokohtaiseen mittaukseen sopivaksi – toisin kuin joskus niissä tapauksissa on, joissa toisenlaiseksi suunniteltua järjestelmää muutetaan huoneistokohtaisen mittauksen järjestelmäksi.

      25.6.2012 19:08
      kommentti says:

  2. Mistä Te löydätte näitä tilastoja. Tekstissä esitetään, että kolmannes taloyhtiön kuluista tulee vedestä. Tämä ei pidä paikkaansa, hatusta vedetty. Laskin juuri 30 talon tilinpäätöksestä asian – tulos oli 7-15 %.

    Kommenttia on moderoitu.

    8.3.2012 10:19
    Jukka Ojamo says:
    Vastaa

    1. Tiedot perustuvat Vesiverto Oy:n laskelmiin Kiinteistöliiton indeksitalovertailussa. Tiedot ovat valtakunnallisia, ja paikallista vaihtelua saattaa esiintyä paljonkin. Vedenkäyttökustannukset koostuvat veden kulutuksesta, jätevesimaksuista sekä veden lämmittämisestä.

      8.3.2012 15:00
      Marina Furuhjelm says:

    2. Vesiverrolla on hyviä tilastoja, mutta itsekin vähän kyseenalaistaisin tuota kolmasosaa. Ja ko. yritys kuitenkin myy vedensäästöä, joten heidän intresseissään on liioiltella veden osuutta.

      Mutta vertailun vuoksi kiinteistöliiton julkaisun mukaan kerrostaloissa koko maassa veden osuus kuluista on 7,6% ja lämmityksen 23,1%. Eli yhteensä tuo vesi ja kaikki lämmitys olisi sen noin kolmasosan kuluista.

      Kuitenkin Motivan mukaan jopa noin 30% lämmitysenergiasta menee veden lämmitykseen, eli siis 6,9% kokonaiskuluista eli yhteensä veden osuus lämmityksineen olisi 14,53% näiden tilastojen valossa.

      Lisäksi mitä itse olen laskenut, niin veden lämmitys vie 30% kokonaislämmityksestä vain A ja B energialuokan taloissa.

      12.3.2012 13:48
      Vesa Ruusunen says:

    3. Pieni täydennys.

      Toki kolmasosa kaikista kuluista saadaan kyllä täyttymään helposti, jos useat asukkaat talossa esimerkiksi kypsentävät perunat juoksevalla kuumalla vedellä.

      Tällöin voidaan laskea kustannuksiksi laskea 6 e/m3*10l/min*8h=28,8 euroa päivässä. Jos tämän toistaa päivittäin vaikka 300 päivää vuodessa saadaan kuluksi noin 8600 euroa. Tällaisia asukkaita ei montaa taloyhtiöön tarvita, että kolmasosa kuluista on vedessä.

      13.3.2012 10:24
      Vesa Ruusunen says:

    4. Vesimaksuasia on mielenkiintoinen, eikö mikään velvoita asettamaan vesimaksua todellisia kustannuksia vastaavaksi -mikäli erillinen vesimaksu on yhtiöjärjestyksessä.

      Veden ja jäteveden kulutuksen näkee laskusta, lämmityksen osuuteen löytyy tutkimuksia, ne ovat varmasti lähempänä totuutta kuin kustannuksen arvionti 0-tasolle.

      3.4.2012 19:00
      Jouni Lehikoinen says:

    5. Vesimaksut määrätään usein varsin karkean arvion perusteella sen tarkemmin kustannuksia laskematta. Tällöin hinta on tietty euromäärä henkilö kohti kuukaudessa.
      Muiden maksujen tavoin myös vesimaksun tulisi kuitenkin vastata todellisia vedenkulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Vesimaksun tulisi siis kattaa kaikki veden hankkimisesta ja kulutuksesta aiheutuvat kustannukset, kuten raakaveden hankkiminen ja lämmityksen osuus.
      Vesimaksun oikea laskutapa on siten seuraava: raakavesi- ja jätevesikustannukset (perusmaksu ja kulutusmaksu) sekä lisäksi arvion perusteella veden lämmitykseen kuluva prosenttiosuus taloyhtiön lämmityskustannuksista jaettuna kiinteistön keskimääräisellä henkilölukumäärällä, kun vesimaksuperuste on henkilöluku.
      Vesimaksun oikeellisuutta seurataan liittämällä taloyhtiön toimintakertomukseen laskelma siitä, oliko vesimaksu oikeansuuntainen tällä tavoin laskettuna. Mitään sellaista jälkilaskelmaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jossa liika tai liian vähän peritty vesimaksu otettaisiin seuraavana vuonna huomioon vesimaksua määrättäessä.

      5.4.2012 14:55
      Marina Furuhjelm says:

    6. mitä voi tehdä kun epäilee isännöitsijä laskeneen lämpimän veden kuutio hinnan väärin? eli 17.62 e/m3 meillä on oma lämpimän veden mittari jokaisella, 10 kk ssa kulutus yht. 66.15 m3 kaukolämpö 86.93 MWh maksaa 6620, 92 e eli 1mwh maksaa 76.10 minun laskun mukaan 66.148 lämmittämiseen kuluu 3.9 MWh ja maksaa siis 296 niin 1m3 maksaisi 4.47 e kylmä vesi maksaa 3.60 yhteensä 8.07 meiltä siis veloitetaan 2012 17.62 m3 lämpimästä vedestä olen yrittänyt kysellä isännöitsijä, mutta hän ei anna periksi vaan katsoo olevan oikeassa

      19.3.2013 14:56
      tarja lyytikka says:

    7. Näiden lähtötietojen perusteella voin sanoa, että lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kuluu noin 40 % kaukolämmöstä, eli 86,93 MWh x 0,4 = 34,77 MWh. Mainittu lukema (3,9 MWh) on liian vähän. Vesimaksu on yleensä noin 16-20 €/hlö/kk, joten vaikuttaisi siltä, että isännöitsijä on oikeassa. Täältä voi vielä tarkistaa veden hinnan http://www.oras.com/oras_applications/vedenhinta/Laskenta.asp

      4.4.2013 13:55
      Marina Furuhjelm says:

    8. Ei siis kk vaan 17e/kuutio ja sen lisäksi kylmä vesi 3.60 kuutio

      15.4.2013 08:06
      tarja says:

    9. Saimme vastaukseen viimein hieman ulkopuolista apua. Tässä vastaus: veden keskimääräinen hinta Suomessa: kylmä vesi 4 €/m3 ja lämmin vesi 8,36 €/m3.

      22.4.2013 14:27
      Marina Furuhjelm says:

    10. Vielä mie en oikein ymmärrä monta kuutiota 34.77 e lämmitetään, siis meillä on sekä lämpimän että kylmän veden mittari joten vesilasku kulutuksen mukaan

      15.4.2013 08:28
      tarja says:

  3. Turhaa lotrausta voidaan vähentää myös suihku- ja hanakohtaisilla vedensäästimillä, jotka on helppo ja halpa asentaa. Jokaisen asuntoyhtiön tulisikin ottaa sellaiset hankintalistalleen.

    Kommenttia on moderoitu.

    14.3.2012 08:33
    Jan Edelmann says:
    Vastaa

  4. Taloyhtiössäni on alkanut putkiremppa. Se etenee kohta rappuuni joten aion muuttaa väliaikaisesti pois viideksi kuukaudeksi. Teen myös postini väliaikaisen siirron tälle ajalle ja katkaisen sähkösopimukseni. Isännöitsijän mielestä olen velvollinen maksamaan vesimaksua myös tältä poissaoloajalta?

    26.4.2012 15:08
    jukka kuronen says:
    Vastaa

    1. Se, että asukas muuttaa vapaaehtoisesti pois, kun asunto on putkiremontin ajan asumiskunnossa, ei automaattisesti oikeuta vesimaksusta vapautumiseen. Sama tilanne on kesällä, vaikka asukas asuisi kesäasunnossaan yhtäjaksoisesti esimerkiksi kuukauden ja kävisi vain välillä kastelemassa kukkia vakiasunnossaan. Lisäksi maksuvelvollisuus koskee varusmiehiä, jotka lähtevät suorittamaan asepalvelusta kauas kotipaikkakunnalta ja pääsevät käymään kotona vain harvoin. Tällaisissa tilanteissa taloyhtiön hallitus voi päättää, miten vesimaksujen kanssa toimitaan eli tehdäänkö esimerkiksi linjaratkaisu vastaavien tilanteiden varalle.

      Tilanne on eri silloin, kun asunto on käyttökelvoton eli siinä ei voi asua ollenkaan. Tällöin asukas saa vesimaksusta vapautuksen. Arvion siitä, voiko asunnossa asua, tekee isännöitsijä, taloyhtiön muu edustaja tai viranomainen. Asunto voi olla käyttökelvoton esimerkiksi silloin, kun siinä on tapahtunut vesivahinko. Putkiremontti sen sijaan koskee kaikkia osakkeenomistajia, eikä kukaan saa tästä syystä alennuksia maksuista.

      30.4.2012 09:40
      Marina Furuhjelm says:

  5. Saako osakkailta perittävä vesimaksu olla suurempi kuin todellinen veden käytöstä aiheutuva kustannus? Taloyhtiössämme ei ole asuntokohtaisia vesimittareita vaan vesimaksu on henkilömääräperusteinen. Hallitus on tehnyt/teettänyt laskelman vedenkäytön kustannuksista taloyhtiössämme. Laskelmassa on otettu huomioon veden kulutus, jätevedet ja veden lämmityskustannukset. Laskelman tulos on, että 18,50 € kk/hlö vesimaksulla saataisiin em. kustannukset katettua. Nyt hallitus kuitenkin esittää yhtiökokouksessa, että vesimaksu korotetaan 23 €:oon kk/hlö. Toisinsanoen hallitus haluaa vähentää pinta-alaan perustuvia maksuja henkilömäärään perustuvien maksujen kustannuksella. Onko tällainen menettely sallittua?

    18.4.2013 07:50
    ville purma says:
    Vastaa

    1. Yleinen virhe on itse asiassa periä vesivastike liian pienenä niin, että se ei vastaa vedenkulutuksen todellisia kustannuksia. Esimerkiksi henkilölukuun perustuvaa vesivastiketta määriteltäessä on huomioitava raaka- ja jäteveden kulutusmäärän lisäksi veden lämmittämiseen kuluva energia ja mahdolliset perusmaksut. Sen sijaan laitekustannuksia ei tulisi ottaa huomioon vesivastikkeessa.

      Erityisesti henkilölukuun perustuva vesivastike on kuitenkin aina arvio, ja sen oikeellisuutta seurataan yleensä toimintakertomuksessa olevalla laskelmalla, josta näkyy, oliko vesivastike oikeansuuntainen. Silloin kun vastikeperusteena on huoneistoissa asuvien henkilöiden lukumäärä, ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä ns. jälkilaskelmaa, jossa liikaa tai liian vähän perittyä vesivastiketta otettaisiin huomioon seuraavana vuonna.

      Ei kuitenkaan ole oikein siirtää selkeästi hoitovastikkeella perittäväksi kuuluvia kuluja erillisellä vesivastikkeella.

      22.4.2013 12:45
      Marina Furuhjelm says:

  6. Asiasta vähän sivuten, pitääkö yhtiökokouksen kutsussa olla toimintakertomuksessa kulutuslaskelmat esitettynä? Meillä ei ole laskelmia, kokous tulossa ja vesimaksua ollaan nostamassa 15€-20€.

    16.5.2013 08:58
    Rauni Lundén says:
    Vastaa

    1. Yleensä yhtiökokouskutsussa lukee “Vahvistetaan vastikkeet”. Vesimaksu on vastike, eli ks. kohdassa käsitellään myös sitä.

      17.5.2013 11:56
      Marina Furuhjelm says:

  7. Taloyhtiössämme vesimaksu sisältyy vastikkeeseen. Olen esittänyt hallitukselle kirjallisesti ehdotuksen siirtymisestä henkilöluvunmukaiseen velotukseen. Pidän nykylaskutusperusteita epäoikeudenmukaisina kaikkia niitä asuntoja/asukkaita kohtaan, joiden asunnon asukasukasluku on taloyhtiön keskiarvoa pienempi.

    Eli, jos vesimaksu todellisuudessa on noin 20 €/kk/henkilö, mutta keskimäärin asunnoissa asuu 2 tai 2,5 henkilöä, on veden todellinen hinta 40 – 50 €/asunto.

    Mihin voi vedota laskutusperusteen oikaisemiseksi, jos vetoaminen epätasa-arvoon ei riitä? Käsiäänestyksessä yhtiökokouksessa vain murto-osa oli kannattanut esitystä. Onko tällainen päätös yhtiökokouksen päätettävissä, vai kuinka asiaa voi viedä eteenpäin?

    Mielestäni kyse on periaatteesta, enhän maksa myös toisten sähkökulutuksestakaan, miksi siis vedestä?

    10.6.2013 16:54
    Jari Honkanen says:
    Vastaa

    1. Vesimaksuperuste on muutettava yhtiöjärjestykseen, kun perustetta halutaan muuttaa siten, että se peritään jatkossa henkilöluvun mukaan. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous määräenemmistöpäätöksellä. Määräenemmistöpäätös syntyy, kun ehdotus saa vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Molempien vaatimusten on täytyttävä.

      11.6.2013 12:27
      Marina Furuhjelm says:

    2. Ihmetyttää tuo vesimksusta kinastelu. Jos vesimaksu peritään taloyhtiössä käytetyn edellisen vuoden vesimäärän mukaanlukien vesi, jätevesi ja veden lämmitykseen kuluva energia eikä henkilöluku ole muuttunut niin eikö se silloin ole oikein laskutettu. Tällöinhän yhtiövastike laskee ja kun lisätään vesimaksu niin se on ihan sama kuin jos vesimaksu on liian pieni. Kun lisäksi samankokoisessa asunnossa asuu yksi tai neljä henkilöä niin kokonaisvastike laskee yksinasujalla ja neljän hengen asujat maksavat oikeutetusti enemmän.
      Laskekaa niin tulette tähän tulokseen.

      20.3.2015 09:47
      Pekka Koivula says:

    3. Marina Furuhjelm on siirtynyt Isännöintiliitosta Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n.

      23.3.2015 13:26
      Jaana Sallmén says:

  8. Sellainen tuli vielä mieleen, tuosta kuuman veden kuutio hinnasta, henkilö joka oli korottanassa hintaa tunnusti suoraan sähköpostissa että se on keino kerätä varoja taloyhtiölle, samalla henkilöllä on mahdollista säätää kuuman veden lämpötilaa
    onko mahdollista että vesi on ollut niin haaleaa, että sitä on täytynyt käyttää enemmän että tarkenee käydä suihkussa, koska lammintä vettä on kulunut enemmän kuin kylmää, ja siis lampimän veden kuutio hinta on nyt 20 e

    20.3.2015 19:24
    tarja lyytikkä says:
    Vastaa

    1. Marina Furuhjelm on siirtynyt Isännöintiliitosta Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n.

      23.3.2015 13:26
      Jaana Sallmén says:

  9. Mites tällänen asia,kun meijän taloyhtiössä on vesimittarit kylmälle ja kuumalle vedelle erikseen.ja vesimaksua peritään 23e/kk.Sitten kun on tasauslasku siihen lisätään aina 140e vedenperus maksua.eikö toi pitäs periä vastikkeesta?

    9.12.2016 08:46
    mikko says:
    Vastaa

  10. Vesimaksun oikeasti nykyään oikea laskentatapa löytyy Motivan sivuilta, ja Kiinteistöliitto käyttää sitä.
    Veden lämmitykseen kuluvaa kustannusta ei nykyään kuulu laskea prosenttina kiinteistön lämmityskuluista, vaan lasketaan oikeasti veden lämmitykseen kuluva energia. Kaiken lisäksi Motivan mukaan lämmitykseen kuluu 20-30 % ei 40% lämmityskuluista. Sitä tapaa ei tosin nykyään enää tule käyttää.

    11.2.2017 16:42
    nykyään says:
    Vastaa

Kirjoita kommentti

Hienoa että haluat jakaa omia kokemuksiasi. Pysy kuitenkin asiallisesti asiassa. Karsimme etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Kylpyhuone Vesi
Blogi-ikoni

Kotitalon blogissa Isännöintiliiton asiantuntijat tarjoavat uusia ja ajankohtaisia näkökulmia taloyhtiöasumiseen. Blogissa ei vastata yksittäisiin neuvontakysymyksiin, vaan keskustelua käydään yleisellä tasolla.

Suosituimmat artikkelit
  1. Asbestilaki – miten taloyhtiössä pitää toimia?
  2. Näin vesivahinko hoidetaan kuntoon
  3. Toimimaton isännöinti kannattaa vaihtaa
  4. Tilinpäätöstermejä selkokielellä
  5. Rakentamisvuosikymmen määrittää kerrostalon tyyppiviat