Kaikki paitsi tasalaatuisuus on taloyhtiöissä turhaa?

Kirjoittanut Jaana Sallmen 6.5.2014

VÄITE: Suomalainen taloyhtiö toimii sitä paremmin, mitä tasalaatuisempia taloyhtiön rakennukset ja asunnot ovat. Ja mitä tasalaatuisempi taloyhtiö on, sitä tyytyväisempiä ovat myös taloyhtiön osakkaat.

Asunto-osakeyhtiölaki on kirjoitettu tyyppitaloyhtiötä varten. Taloyhtiötä, joka käsittää yhden tai useamman täysin samanlaisen kerrostalon. Jos rakennuksia on useampia, ovat ne tietenkin samaan aikaan rakennettuja. Eikä missään tapauksessa hissillisten kerros- ja hissittömien rivitalojen yhdistelmiä.

Ihannekerrostalossa kaikki kämpät ovat suurin piirtein samankokoisia, ja niissä kaikissa on joko sauna tai sitten yhdessäkään ei löylytellä. Jokaisessa kodissa on myös parveke, joka on tietenkin samankokoinen joka huushollissa, tai sitten yhteenkään kämppään ei kuulu partsia. Kun julkisivu- ja parvekeremontti on tällaisessa talossa ajankohtainen, kenenkään ei tarvitse kokea maksavansa naapurinsa parvekkeen kunnostusta.

Vaihtoehtoisesti tyyppitalo voi olla rivitalo, jonka kaikki asunnot ovat kopiota toisistaan. Kuin monistettuja. Ainoa ero saattaa olla, että asunnot ovat toistensa peilikuvia. Kaikilla kämpillä on käytössään yhtä monta autopaikkaa, tietenkin. Kaikilla osakkailla on samankokoisten kotien takia sama määrä osakkeita eli päätöksenteko yhtiökokouksessa tapahtuu melkein ”mies ja ääni” -periaatteella. Tällaisen rivitalon kattoremonttikustannus jaetaan yhtä moneen tasasuuruiseen osuuteen kuin talossa on asuntoja. Ihanan reilua. Jokainen maksaa myös ulko-ovien uusimisen yhteydessä vain oman ovensa eikä senttiäkään enempää.

Tällaisissa taloissa perisuomalainen kateus ei pääse nostamaan päätään, kun kukaan ei koe saavansa vähemmän kuin muut tai maksavansa enemmän kuin naapuri. Väitänkin, että näissä tasalaatuisissa taloyhtiöissä asuvat tyytyväisimmät asukkaat. Ja yhteisöllisyys useimmiten kukoistaa – porukka viihtyy pihatalkoissa, ja asukkaat viettävät jopa vapaa-aikaansa yhdessä.

Luonnollisestikaan suomalaisia taloyhtiötä ei ole perustettu silmällä pitäen kateudentunteen minimointia ja päätöksenteon helppouden maksimointia. Taloyhtiön kämppien koon ja varustelun kun määrittää pääsääntöisesti kysyntä ja tarjonta. Se, mitä me suomalaiset asumiselta milloinkin haluamme.

Selvää myös on, ettei lakeja ikinä voida laatia jokaista yksittäistapausta varten.  Se vaan nyt on yksinkertaisesti mahdotonta. Asunto-osakeyhtiölaki on siis hyvä, talot ovat vaan joskus kovin erilaatuisia. Ja asunnon ostajien – tulevien osakkeenomistajien – odotukset silloin tällöin liian ruusunpunaisia.

Mitä tasalaatuisempi taloyhtiö – sitä onnellisemmat asukkaat – sitä yhteisöllisempi meno. MOT.

Jaana Sallmen

Kirjoittaja: Jaana Sallmen

Käytännönläheisenä varatuomarina innostun asumisen juridiikasta: mikäpä olisi meitä jokaista lähempänä kuin koti ja se, että siellä on hyvä asua. Isännöintiliitossa teen töitä sen puolesta, että isännöitsijät pystyvät palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Jaana Sallmen →

Kirjoita kommentti

Hienoa että haluat jakaa omia kokemuksiasi. Pysy kuitenkin asiallisesti asiassa. Karsimme etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Asuntokauppa Huoneisto Korjaushanke