Ikääntyneiden asuminen on asia, jota ei voi taloyhtiöissä kuitata olankohautuksella

Kirjoittanut Maria Mäkinen 11.11.2020

Ikääntyneiden asuminen taloyhtiöissä koskettaa yhä kasvaa joukkoa suomalaisia. Tämä johtuu tietenkin siitä, että Suomen väestö vanhenee vauhdilla ja taloyhtiöissä asuu 2,7 miljoonaa ihmistä.

Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 yli neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Ikääntyneiden määrän kasvaminen on väistämätön tosiasia, sillä syntyvät ikäluokat ovat vanhempiensa ikäluokkia pienempiä ja vanhemmat ikäluokat elävät yhtä vanhemmiksi.

Myös minun taloyhtiöissäni asuu paljon ikääntyneitä. Vuosi vuodelta osan naapureista liikkuminen on muuttunut yhä hankalammaksi ja rollaattoreita on varastossa lastenvaunuja paljon enemmän. Mietin usein, miten pitkään ikäihmiset selviävät kotonaan hissittömässä talossamme.

Yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan tavallisissa asunnoissa.

Juttelimme aiheesta Kotitalon toimituksessa, ja jokainen oli miettinyt ikääntyneiden pärjäämistä vanhempiensa, sukulaistensa, naapureidensa tai ystäviensä näkökulmasta. Keskustelujen ja ideoiden tuloksena syntyi Kotitalon printtilehden ensimmäinen ikääntymiseen pureutuva teemanumero. Lehti ilmestyy torstaina 12.11. 

Kansallisen senioriliiton mukaan yli 90 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotonaan tavallisissa asunnoissa, pääosin omistamissaan kodeissa. Kun noin puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä, on selvää, että asia koskettaa todella isoa määrää suomalaisista.

Miten väestön vanheneminen sitten pitäisi ottaa huomioon taloyhtiöissä? Sekä pienillä arkisilla että isoilla rakenteellisilla teoilla. Pieniä, mutta ei suinkaan vähempiarvoisia, tekoja ovat esimerkiksi ikääntyneiden naapurien auttaminen ja taloyhtiön viestinnän hoitaminen niin, että se tavoittaa kaikki.

Korona-aika on kasvattanut ihanasti naapuriavun määrää, mutta on tärkeää, että se jäisi uudeksi normaaliksi. Tärkeitä tiedotteita ei voi laittaa vain alaoveen, sillä huonosti liikkuva ikääntynyt ei välttämättä käy ulkona päivittäin, jolloin esimerkiksi vesikatkoksesta kertova tiedote jää huomaamatta.

Noin joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä.

Isot ratkaisut liittyvät pitkälti taloyhtiön remontteihin. Taloyhtiöillä on edessään remonttibuumi, sillä lukuisat taloyhtiöt ovat tulossa siihen ikään, että putket ja julkisivut pitää korjata.

Isojen remonttien yhteydessä on tärkeää miettiä, miten remontissa voidaan ottaa huomioon ikäihmiset. Noin joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä. On erittäin aiheellista kysyä, miten ikääntyneiden mahdollisuus asua omassa kodissaan turvataan, jos liikkuminen aiheuttaa suuria vaikeuksia.

Hissien lisäksi tarvitaan muitakin esteettömyyttä, elämänlaatua ja turvallisuutta lisääviä ratkaisuja, kuten luiskia, parempaa valaistusta, automaattiovia, viheralueita ja penkkejä, joille istahtaa lepäämään. Hyvä asia on se, että esteettömyyttä edistäviin remontteihin on tarjolla yhä enemmän tukea.

Lue lisää: Tarjolla ilmasta remonttirahaa – Kotitalo kokosi vuoden 2020 taloyhtiöiden avustukset

Kannattaa muistaa, että ikääntyneiden huomioiminen ja esteettömät ratkaisut hyödyttävät myös kuita kuin ikäihmisiä. Hissi, viihtyisä ja toimiva piha sekä yhteisöllisyys tuovat hyvää kaikkien ihmisten elämään.

Lue myös: Putkiremontti on oiva tilaisuus korjata koteja esteettömiksi

Maria Mäkinen

Kirjoittaja: Maria Mäkinen

Maria Mäkinen toimi Isännöintiliiton media- ja vaikuttamisviestintäpäällikkönä vuoden 2021 loppuun saakka.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Maria Mäkinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Naapurit