Sana ”asuminen” mainitaan hallituksen ilmastostrategiassa tasan kerran, aivan alussa: ”Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat säilyttäneet Suomessa asemansa kulutuksen keskeisimpinä kasvihuonekaasupäästöjen lähteinä.” Tämän jälkeen asuminen unohtuu 120-sivuisessa selonteossa. Kiinteistö-sana sentään mainitaan 8 kertaa, kun puhutaan hajautetun energiatuotannon tukemisesta. Vertailun vuoksi ”liikenne” mainitaan 87 kertaa.
Ilmastoteema on hallinnut julkista keskustelua ja poliittisia puheenvuoroja. Päällimmäisiksi asioiksi ovat nousseet lentäminen, autoilu, lihansyönti ja kulutustottumukset. Mediat ovat tarjonneet vinkkejä sekä oman hiilijalanjäljen että ilmastoahdistuksen pienentämiseen. Kevään eduskuntavaalit on ehditty julistaa ilmastovaaleiksi.
Ei ihme, että konsulttitalo Pöyryn kyselytutkimuksessa joka neljäs suomalainen uskoi, että autoilu on kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Todellisuudessa henkilöautojen päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä. Silti asuminen, ja varsinkin taloyhtiöasuminen, on jäänyt täysin ilmastokeskustelun ulkopuolelle.
Ulkopuolisuus heijastuu myös tukipolitiikkaan. Taloyhtiöille tarjottiin avustuksia energiaremontteihin viimeksi vuonna 2013. Porkkanan käytöstä siirryttiin keppiin: rakentamisen ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia kiristettiin samaan aikaan. Vaatimusten kasvattaminen nostaa myös kustannuksia, jolloin taloyhtiöt miettivät entistäkin varovaisemmin, tarvitaanko uutta talotekniikkaa tai paremmin eristävää julkisivua ja kattoa.
Asumisen energiatehokkuuden tukipolitiikkaa voi verrata liikenteeseen, jossa jokaisen sähköauton hankintaa tuetaan 2000 eurolla sekä veronkevennyksillä. Yhteensä tukirahaa sähköautojen hankintaan on 6 miljoonaa euroa. Myös taloyhtiöiden sähköautopaikkojen rakentamiseen on tarjolla 1,5 miljoonaa tukieuroa.
Liikenteen sähköistäminen on kunnioitettava tavoite, mutta ilmaston kannalta enemmän saataisiin aikaan asumisen energiakulutusta pienentämällä. Jos asumisen energiatehokkuutta tuettaisiin suhteessa liikenteen tukiin ja päästöihin, siihen pitäisi käyttää 30 miljoonaa euroa. Taloyhtiöiden energiaremontteja vauhdittamalla lisättäisiin myös asumismukavuutta, työllistettäisiin suomalaisia yrityksiä ja säästettäisiin taloyhtiöiden rahoja.
Lue lisää: Ilmastonmuutos vaikuttaa asumiseenkin, näin taloyhtiöissä kannattaa varautua
