Minusta tuli taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja keskiviikkona klo 19.20. Se tapahtui isännöitsijän toimistolla. Isännöitsijä onnitteli. Kiitin edellistä puheenjohtajaa.
Palasin toimistolle seuraavana päivänä klo 13.55. Se oli se päivä, kun putkirempan hankesuunnittelu käynnistyi. Teams-ikkunat pullahtivat screenille muutaman etäosallistujan merkiksi.
Olen ihan tavallinen humanisti. Korkeasti koulutettu, pätkätöitä historia- ja arkistohankkeissa. Hahmotan kokonaisuudet, osaan organisoida.
Olen kai myös vastuuntuntoinen. Hallituksen puheenjohtajuus ei minua erityisemmin kiinnostanut. Olin ainoa vaihtoehto.
Vilkaisin kelloa. Edessä oli pitkä putkiremppa, ja hankesuunnittelija oli myöhässä.
Tai siis LVIS-hanke, muistutin itseäni lyhenteiden tärkeydestä. Ennen puheenjohtajuutta olin yhden vuoden hallituksen rivijäsenenä. Haimme saneeraushankkeelle projektipäällikköä, ja eräs hakija sanoi, että meille sopisi KVR. Me hallituksen jäsenet vilkuilimme toisiamme. Kysyin sitten, mikä on kooveeär.
Me hallituksen jäsenet vilkuilimme toisiamme. Kysyin sitten, mikä on kooveeär.
Kaveri vastasi: ”Kokonaisvaltainen rakentaminen.”
Okei, nyökyttelimme. Sittemmin kävi ilmi, että KVR on yhtä kuin kokonaisvastuurakentaminen. Ei insinöörikään voi aina olla oikeassa.
Ovi kävi. Hankesuunnittelija astui sisään ja pahoitteli parin minuutin viivettä. Kaveri näytti siltä kuin olisi tullut pahanteosta, mutta hän luultavasti vain soimasi itseään. Jokainen myöhästyy vähintään kerran, humanisti ainakin, insinöörikin.
Suunnittelija alkoi räplätä otsa rypyssä tietokonettaan. Wifikin oli myöhässä.
Teams rahisi.
”Teillä on muuten erinomaiset sähkökuvat”, hankesuunnittelijan kollega huudahteli etänä. ”Sokkelissa on saattolämmitys perusmuurin lämmitystä varten. Sellainen on tullut vastaan vain kerran, ja se oli eilen. Niin että mikä se oikein on?”
Röyhistin rintaani. Kannatti näemmä viettää tovi taloyhtiön vanhoja rakennepiirustuksia kaivellen.
Olkapäät laskeutuivat. Joku naurahteli, ”ehkä jotain seitkytluvun juttuja”. Röyhistin rintaani. Kannatti näemmä viettää tovi taloyhtiön vanhoja rakennepiirustuksia kaivellen.
Kokouksessa vastaan tuli vielä KVVI ja IV, mutta mitä siitä, wifi toimi ja oltiin samalla viivalla. Linjasaneerauksen hankesuunnittelu käynnistyi.
Nuijittiin vielä muuan merkittävä viestittelypäätös. Hallituskumppani ehdotti, että kannattaa satsata sähköpostiviestin otsikkoon. Selkeä aihe. Ei muita aiheita siinä viestiketjussa.
”Ja aiheen eteen aina taloyhtiön nimi”, hankesuunnittelija huikkasi. Tietty. Talolle LVIS-hanke on ainutlaatuinen, tekijöille sen sijaan työ töiden joukossa.
