Pahvinkeräysastia on täynnä, ylimääräisiä laatikoita lojuu lattialla. Jätehuoneen nurkkaan on hylätty rikkinäinen telkkari, lasinkeräysastiassa on särkynyt peili ja sekajäteastiassa haisee jatkuvasti biojätteeltä. Kuulostaako tutulta?
Sekasotku jätehuoneessa ärsyttää. Se on taloyhtiölle myös kuluerä, joka väistämättä näkyy vastikkeissa ja vuokrissa.
Vaan mikä lajittelussa on niin hankalaa, ja mitä taloyhtiö voi tehdä asian edistämiseksi?
Puutteellinen lajittelu näkyy hoitovastikkeessa ja vuokrissa
Ensinnäkin kuluja syntyy jäteastioiden ulkopuolisesta jätteestä. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut perii tällaisesta ylimääräisestä sekajätteestä 43,89 euroa kuutiolta (vuonna 2026).
– Taloyhtiö voi myös joutua tilaamaan maksullisen erillisnoudon isoille esineille, huonekaluille ja sähkölaitteille, joita jäteauto ei voi ottaa kyytiin, HSY:n ympäristöasiantuntija Iiris Tanner kertoo.
Kustannuksia kertyy siitäkin, että jätteitä ei lajitella eri astioihin ohjeiden mukaan, vaan kipataan esimerkiksi sekajätteeseen. Tämä on yleistä – HSY:n vuonna 2024 tekemässä sekajätteen koostumustutkimuksessa sekajätteestä jopa 70 prosenttia olisi ollut lajiteltavaa jätettä.
Jätehuoltoyhtiöt perivät eri jätelajien käsittelystä eri suuruisia summia. Esimerkiksi HSY:n vuoden 2026 hinnastossa sekajäteastian tyhjennys kerran viikossa maksaa liki 16 euroa, kun muovin ja biojätteen tyhjennyksestä veloitetaan alle kahdeksan euroa ja kartongista tasan viisi euroa. Paperin keräys on tuottajavastuun myötä maksutonta.
Jos siis sekajäte täytetään pahvilaatikoilla, kartongin kierrättäminen tulee taloyhtiölle noin kolme kertaa kalliimmaksi kuin sen lajittelu asianmukaisesti kartonkikeräysastian kautta, Tanner havainnollistaa.
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?
