Asuntojen hinnat myötäilevät suomalaisten tulotasoa

Kirjoittanut Anna Karismo 18.2.2019
Asuntojen hinnat seurailevat suomalaisten tulotasoa.

Viime vuosina on keskusteltu siitä, ovatko kasvukeskusten asuntojen hinnat jo liian korkeat tai onko etenkin pääkaupunkiseudun markkinoille muodostunut asuntokupla. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin seuranneet melko tarkalleen kansalaisten tulokehitystä – sikäli asuntokuplaa ei siis ole.

 
Asuntojen hinnat ovat nyt kääntyneet hienoiseen laskuun, mutta samalla pienenevät myös kansalaisten tulot. Se taas vaikuttaa asumiseen monella tavalla. Säästöhalut taloyhtiöissä lisääntyvät.

Hinnat kulkevat Suomessa käsi kädessä paikallisen tulotason kanssa. Kaikkialla EU:ssa näin ei ole. Esimerkiksi Lontoossa tai Pariisissa hintojen nousu on ollut huimaa: Lontoossa on alueita, joissa pelkkä vuosittainen hinnannousu on suurempi kuin keskivertopalkansaajan vuositulot. Suomessa sellaista ei ole nähty missään vaiheessa. Esimerkiksi Oulussa asuntojen hinnat suhteessa ansioihin alkoivat laskea viime vuosikymmenen lopulla ja ovat pysyneet matalina sittemminkin.

Hintataso maksukyvyn mukaan

Suomen ongelma on se, että maaseudulta ja pieniltä paikkakunnilta on vaikea muuttaa kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudun asunnot ovat kalliita suhteessa oululaisen, kajaanilaisen tai mikkeliläisen palkkoihin.

Asunnonomistajien käytössä olevien tulojen pieneneminen heikentää heidän maksukykyään.

Kun espoolaisen keskipalkka on 3 800, mikkeliläisellä se on tuhat euroa vähemmän kuukaudessa. Ja kun Mikkelistä sai viime vuonna tyypillisellä 114 000 euron asuntolainalla tilaa 63 neliömetriä, Espoosta sillä sai 48 neliömetriä, kertoi Helsingin Sanomat viime vuonna.

– Asuntojen hinnat kehittyvät ansiotason, vuokrien ja kansantalouden palkkasumman vauhdissa koko maassa. Palkkasumma sisältää siis sekä ansiotason että työllisyyden muutokset, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.

Säästöpaineita taloyhtiöissä

Kun asuntojen hintoja verrataan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, suhteelliset hinnat ovat laskeneet koko maan tasolla.

– Tämä on mielenkiintoinen tulomittari, koska se ottaa huomioon palkkatulot, omaisuustulot, tulonsiirrot ja maksetut välittömät verot. Eli se kertoo summan, joka on käytettävissä kulutukseen, säästämiseen tai lainojen takaisin maksamiseen, Sorjonen arvioi.

Asuntojen viimeaikainen halpeneminen on joka tapauksessa hyvä asia, arvioitiin Asuntomarkkinat 2015 -seminaarissa Helsingissä viime torstaina. Menneiden vuosien nopean nousun jälkeen markkinahinnat ovat tasaantuneet.

Toisaalta hintojen kääntyminen laskuun kertoo myös siitä, että ihmisten käytettävissä olevat tulot hupenevat. Sillä on vaikutusta myös taloyhtiöiden talouteen. Asunnonomistajien käytössä olevien tulojen pieneneminen heikentää heidän maksukykyään, ja monessa taloyhtiössä osakkaat haluavat säästää yhteisissä menoissa. Kevään yhtiökokouksissa kannattaa pohtia tarkkaan, voidaanko esimerkiksi remontteja lykätä säästösyistä.

Kirjoittaja: Anna Karismo

Anna Karismo työskenteli Kotitalo-lehden päätoimittajana vuoden 2016 alkuun asti.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Anna Karismo →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Asuntokauppa