Helsingin Punavuoressa asuva juontaja ja media-ammattilainen Kristoffer Ignatius on seurannut koronaepidemian kehittymistä aktiivisesti. Hänen lähipiiristään joutui ihmisiä karanteeniin jo ennen maaliskuun puoliväliä, mikä toi mukanaan voimattomuuden tunteen ja pian halun tarjota apua naapureille ja muillekin.
– Me asumme kerrostalossa, ja tässä ymmärtää, että tämä tilanne koskettaa ikäihmisiä mutta myös lapsiperheitä. Minulle tuli tunne, että meidän täytyy voida tehdä jotakin, joten puolisoni kanssa päätimme tarjota apua naapureillemme matalalla kynnyksellä, Ignatius kertoo.
Sunnuntaina 15. maaliskuuta hän ja hänen terveydenhoitoalalla työskentelevä puolisonsa Marko Fali muotoilivat heippalapun taloyhtiön ilmoitustaululle vietäväksi.
Lapussa kerrotaan, että jos naapuri kuuluu riskiryhmään, edessä on karanteeni tai naapuri tarvitsee apua esimerkiksi kaupassa käymiseen, niin Ignatiusta ja Falia “voi ja saa häiritä”. Lapussa muistetaan myös siitä, että taloyhtiön Facebook-ryhmässä voi pyytää apua.
– Meillä on iso taloyhtiö ja ensin mietimme, viemmekö lapun jokaiseen rappuun? Lopulta päädyimme aloittamaan kahdesta rapusta. Jaoimme lapun myös yhtenä esimerkkinä somessa, kun huomasimme, että muutkin ovat niitä jakaneet, sekä taloyhtiön Facebook-ryhmässä. Koskaan taloyhtiön ryhmässä ei ole ollut niin paljon kommentteja ja tykkäyksiä kuin nyt, Ignatius kertoo.
Apua pitää uskaltaa pyytää ja tarjota
Ignatius ja Fali saivat sunnuntaina sosiaalisen median kautta useita pyyntöjä saada heippalapusta kopio käyttöön niin, että siihen voi vaihtaa alle omat yhteystietonsa. Kolmen sydämen heippalappuja näkyy siis muuallakin päin maata kuin vain Punavuoressa.
Facebook-postauksessaan Ignatius rohkaisee ihmisiä tarjoamaan sekä pyytämään apua. Hän toteaa, että tämän läpi ja ylitse mennään yhdessä.
– Me suomalaiset ollaan vähän sellaisia, ettei me uskalleta pyytää apua toisilta. Toivon, että ihmiset uskaltaisivat nyt pyytää ja tarjota apua ja välittää toisistaan; ettei pelättäisi. Kun tuntuu, että flunssassa tai karanteenissa oloa nyt hävetään ja siitä vaietaan, Ignatius harmittelee.
Ensimmäinen avustustehtävä tuli naapuruston sijaan tuttavalta, sairaanhoitaja Susanna Hanhinevalta, joka tarvitsi hoitopaikan koiralleen työvuoronsa ajaksi. Ignatius piti seuraa Frankille tiistaina – ja Frank Ignatiukselle, kun Marko Falin oli aika lähteä töihin.
– Alakerrassamme asuvalle eläkeläiselle lupasin mennä pesemään hänen asuntonsa ikkunat sitten, kun tämä tilanne on ohi ja tarve on käsillä, Ignatius kertoo.
Pyyntöjen tulva ei pelota
Muita avunpyyntöjä Ignatiukselle ja Falille ei ole vielä tullut, eikä Ignatius pelkää, että niitä yhtäkkiä tulisi liikaa.
– Meillä toimii jalat, ja meidän on helppo kulkea tähän lähistölle 24/7-avoinna olevaan kauppaan ja apteekkiin, tarvittaessa Ruoholahteenkin, jossa on lisää kauppoja.
Mahdollisiin kauppa- ja apteekkikäynteihin liittyvän rahaliikenteen he ovat alustavasti päättäneet hoitaa käteisellä ja huolellisella käsien desinfioimisella.
– Tarpeen vaatiessa asia voidaan hoitaa myöhemmin. Haluan auttaa myös niitä, joilla on korona. Hekin tarvitsevat apua. Heidän kanssaan kauppakuitit katsotaan sitten sähköisesti, Ignatius sanoo.
Hän myöntää, että oma tai puolison sairastuminen on käynyt mielessä.
– Kun kotona on terveydenhuollon ammattilainen, niin sitä ei ehkä samalla tavalla ole huolissaan. Puolisoni lähtee kuitenkin töihin ympäri vuoden, oli käsillä millainen tilanne tahansa. Oman suhtautumiseni haluan pitää terveen uteliaana: seuraan uutisia, mutta en halua paniikkia.
Lähipiiriään Ignatius on pyrkinyt aktivoimaan pysymään kotona, jos mahdollista, ja pyytämään apua, jos yksin ei pärjää.
– Esimerkiksi lähistöllä asuvan ystävämme kanssa on sovittu, että hän voi tulla meille yöksi, jos tilanne pahenee. Me otetaan koppia.
Yhteisöllisyyttä yli naapuston
Kun Ignatius jakoi heippalappua sosiaalisessa mediassa, hän huomasi, ettei Punavuoren ja Eiran kaupunginosissa ollut vielä omaa ”sähköistä ilmoitustaulua” eli puskaradioryhmää, joten hän perusti sellaisen. Puskaradio Punavuori -ryhmä on Ignatiuksen mukaan yksi väylä tarjota myös apua naapureille.
– Kaupunginosaryhmät rakentavat voimakkaasti yhteisöllisyyttä. Tapanila, jossa äitini asuu, on siitä hyvä esimerkki Helsingissä. Se on kuin kylä, jossa asioita hoidetaan upeasti yhdessä.
Koronaviruksen myönteiset sivuvaikutukset näkyvät muissakin Facebook-ryhmissä ja -sivuilla. Esimerkiksi paikallisuuden puolesta puhuva festivaali Lähiöfest on jakanut Facebook-sivuillaan ohjeita turvalliseen naapuriavun antamiseen koronaepidemian aikana sekä erikielisiä naapuriapulappuja tulostettavaksi.
Ihmiset ovat ilmaisseet halunsa auttaa myös omansa alueensa yrityksiä eri sosiaalisen median kanavissa ja muistutelleet lahjakorttien ostamismahdollisuuksista ja kotiinkuljetuspalveluista.
Harva poistuu enää kotoaan ulos syömään tai esimerkiksi kampaajalle, mutta lahjakortilla tai kotiin tilatulla ruoalla voi auttaa palvelujen tarjoajia selviämään yli vaikeiden aikojen.
Viime viikonlopuna Facebookissa ja Ingstagramissa nähtiin jo liuta ilmaisia yhteisöllisiä livelähetyksiä, kuten kokki Hanna Gullichsenin yhteiskokkaushetki ja Vesterinen yhtyeineen -bändin kiertueen päättänyt, kaikille avoin keikka. Livelähetysten tarkoituksena on tuoda ihmisiä sähköisesti yhteen poikkeuksellisina aikoina ja piristää mieltä.
Lue myös: Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika vaatii poikkeuksellisen hyvää naapuruutta
Aiheesta muualla:
Lähiöfestin Facebook-sivu
