Mitä laki sanoo valvontakameroiden käytöstä taloyhtiössä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo?
Yhtiökokous voi päättää kameravalvonnan aloittamisesta yksinkertaisella enemmistöllä. Kameravalvonnassa on noudatettava sekä tietosuoja- että rikoslakia.
Valvontakamerat voidaan asentaa kuvaamaan taloyhtiön yhteiskäytössä olevia ulkoalueita sekä kellari- ja vinttitiloja. Kuvakulma on rajattava niin, että kamera ei kuvaa toista kiinteistöä tai yksityisaluetta, kuten parveketta tai asunnon ikkunaa. Kameravalvonnasta on ilmoitettava taloyhtiössä näkyvällä paikalla.
Ulko-ovea, porraskäytävää tai asuntojen ovia ei saa kuvata, ellei kaikilta asukkailta ole saatu lupaa kuvaamiseen. Taustalla on ajatus, että jokaisella on oikeus liikkua kotiinsa tulematta matkalla kuvatuksi. Ulko-oven edustaa tosin saa kuvata, jos ovi ei näy kuvassa. Vastaavasti myös ulko-ovesta poispäin kuvaavien ovisilmäkameroiden käyttö on sallittu.
Miten valvontakameratallenteita tulee käsitellä ja säilyttää?
Videoista muodostuu henkilörekisteri, josta taloyhtiön on tehtävä tietosuojaseloste. Siinä on kerrottava, mikä taho tietoa kerää, miksi tietoa kerätään, ketkä tietoa pääsevät katsomaan sekä miten ja kuinka kauan tietoja säilytetään. Useimmiten data tallennetaan jonkin luotettavan palveluntarjoajan pilvipalvelimelle.
Mitä pidempään ja suurempia määriä dataa säilytetään, sitä tarkemmin sen käyttö pitää perustella. Selosteeseen on tärkeä kirjata tarkasti kaikki videoiden käyttötarkoitukset. Yleensä valvontakameravideoita säilytetään vain muutamia päiviä, joten tallennetut videot auttavat selvittämään lähinnä nopeasti havaittavia vahinkoja tai rikoksia.
Voiko asukas tehdä kanteen valvontakameran päällä pitämisestä?
Ei voi, jos yli puolet yhtiökokoukseen osallistuneista on kannattanut kameravalvonnan aloittamista, kameroiden suuntaus on tehty oikein ja kameravalvonnasta ilmoitetaan selvästi.
