Taloyhtiössä asumisen taidot monilla hukassa − hinta voi olla kova

Kirjoittanut Matti Tuovinen 22.5.2019 ja päivitetty 12.6.2019
Taloyhtiössä asumisen taidot ovat monilla hukassa ja tämä aiheuttaa pahimmillaan vaaratilanteita. Onneksi apuakin on saatavilla.

Taloyhtiöasumisen arkiset asiat ovat monilla hukassa. Keveimmillään uusavuttomuus aiheuttaa harmia asukkaalle itselleen, mutta pahimmillaan se voi johtaa riitoihin, rahanmenoon ja jopa kuolemantapauksiin.

Kerrostaloasunnon ostanut henkilö soitti isännöitsijälle ja ihmetteli saamaansa vastikelappua. Miksi minun pitäisi mitään maksaa, minähän omistan asunnon? hän kysyi. Isännöitsijä valaisi, kuinka taloyhtiö toimii.

Juuri taloon muuttokuormansa kantanut puolestaan soitti ja valitti, että asunnon sähköt eivät toimi. Keskustelu päättyi, kun todettiin, ettei soittaja ollut hoksannut tehdä sähkösopimusta. Isännöitsijä neuvoi, miten se tehdään ja missä.

Tapaukset ovat tosia, eivätkä edes harvinaisia. Ne kertovat siitä, että taloyhtiössä asumisen arkiasiat ovat osalle meistä vieraita.

Keveimmillään tällaisesta uusavuttomuudesta koituu harmia asukkaalle itselleen. Pahimmillaan se kurittaa taloyhtiön kukkaroa ja aiheuttaa jopa vaaratilanteita.

Tapahtumaketju voi olla esimerkiksi tällainen: Asukas ei ole koskaan vetänyt jääkaappia ulos kaapistosta ja imuroinut sen taustaa, joten pölyä on kertynyt kylmälaitteen koneistoon runsaasti. Kaappi käy normaalia kuumempana, pöly taas on helposti syttyvää. Jos asukas vielä laiminlyö palovaroittimen toiminnan tarkistamisen ja pariston vaihdon, saattaa etenkin yöllä syttynyt kylmälaitepalo aiheuttaa vakavat vahingot. Ne voivat ulottua naapuriinkin.

– Kylmälaite jää valitettavan usein imuroimatta ja palovaroittimen paristo vaihtamatta, tietää isännöitsijä Asko Laukkanen Reim Mikkeli Oy:stä.

Kylmälaite jää valitettavan usein imuroimatta ja palovaroittimen paristo vaihtamatta.

Onneksi paloturmat ovat harvinaisia. Paljon yleisempiä ovat vesivahingot. Keittiöstä tai kylpyhuoneesta alkunsa saanut tulva tarkoittaa taloyhtiölle pienimmilläänkin tuhansien eurojen korjauslaskua. Maksajaksi voi joutua myös asukas itse.

– Yksi tyyppi sammui suihkuun ja aiheutti vesivahingon – ja teki sen jopa kahdesti! Taisi saada yli kymppitonnin laskun molemmilla kerroilla, muistelee isännöitsijä Mikko Kultaranta Iskurit Oy:stä.

Lue lisää: Jos pesukoneen poistoletku pettää, korvaukset voi joutua maksamaan osakas

Taloyhtiössä asuvalla pitää aina olla kotivakuutus. Se korvaa omaa omaisuutta onnettomuuden sattuessa, mutta mikä tärkeämpää, vakuutus korvaa myös naapureille aiheutuneita menetyksiä.

– Tätä ei moni ymmärrä. Jos käy niin, että oma toiminta aiheutti vahingon ja taloyhtiön vastuulla olevien remonttien jälkeen jää muutakin korvattavaa, ilman kotivakuutusta asukas voi saada ison laskun, Etuisännöinnin Markku Mathlin sanoo.

Toistuvat vahingot, hukassa olevat taloyhtiöasumisen taidot ja erityisesti se, jos asioista ei edes välitetä, ovat omiaan myös laskemaan talon ja asuntojen arvoa – kukapa haluaisi kodin tuollaisesta talosta? Samalla ne aiheuttavat toraa ja epäsopua asukkaiden välille.

Uusavuttomuus vaivaa monia eri ihmisiä

Usein ajatellaan, että uusavuttomuus on nuorten vaiva. Yhtä lailla taloyhtiön arki voi kuitenkin olla vieras ensiasunnon ostajille, ikäihmisille ja heille, jotka muuttavat osakehuoneistoon omakotitalosta. Maahanmuuttajillekin suomalaisten taloyhtiöiden pelisäännöt ovat luonnollisesti haasteellisia ja opiskelun paikka. Tarvitaan siis opastusta.

Vielä ennen vuosituhannen vaihdetta asumisen taitoja käytiin läpi peruskoulussa kansalaistaidon tunneilla, mutta sitten aine lakkautettiin. Nykyisin aihealuetta sivutaan lukioissa yhteiskuntaopin tunneilla.

Eteläsavolainen Mäntyharjun lukio on Suomen kärkikouluja asumistaitojen opettamisessa. Lukion kolmosluokkalaisten noin seitsemästäkymmenestä yhteiskuntaopin tunnista 10–15 käytetään asumisen asioihin. Lukuvuoteen sisältyy isännöitsijän pitämä luento, jossa käydään läpi vuokra- ja omistusasumista sekä taloyhtiön toimintaa. Luennon asioita myös puidaan tunneilla myöhemmin. Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Jorma Ikonen sanoo, että tämä on koettu enemmän kuin tarpeelliseksi.

– Meidän pitää kasvattaa nuoria myös elämään ja kantamaan vastuuta, ei pelkästään jatko-opintoihin, hän korostaa.

Mäntyharjun lukiossa asumisluennot on pitänyt jo 29 vuoden ajan isännöitsijä Asko Laukkanen Reim Mikkeli Oy:stä. Ikonen kehuu Laukkasen esitystä värikkääksi, mieleenpainuvaksi ja hyvin arkeen pureutuvaksi.

Ikonen myös kertoo, että kun entisiin oppilaisiin joskus törmää Mäntyharjun kesätorilla, moni yhä muistaa luennon yhdeksi parhaista elämänohjeista mitä koulu tarjosi. Muistipa muutama vuosi sitten lukiossa vieraillut taannoinen oikeusministeri Antti Häkkänen – Mäntyharjun lukion kasvatti hänkin – Laukkasen ohjeen ensiasuntoon muuttavalle nuorelle: Älä pidä tupareita, pidä läksiäiset!

Isännöinti tarjoaa osakkaille ohjepaketteja

Mutta koulun tarjoamat opit eivät yksin riitä. Moni isännöintiyritys jakaa siksi taloyhtiöön muuttaville uusille asukkaille tietopaketteja talosta ja talon tavoista. Osa jakaa tietoa myös asunto-osakeyhtiössä asumisesta yleensä, kuten vaikkapa hoito- ja kunnossapitovastuista: tämä kuuluu osakkaalle, tämä taloyhtiölle.

Helsinkiläisen isännöintitoimisto Iskurit Oy:n Tervetuloa taloon -paketit ovat lajissaan perusteellisimmasta päästä. Isännöitsijä Mikko Kultaranta laskee, että ison taloyhtiön ohjepaketti voi sisältää liitteineen jopa 50–70 sivua. Tarkoitus ei silti ole, että uusi asukas tai osakas tavaa koko pumaskan kerralla kannesta kanteen. Sen sijaan hän saa otsikkotason ohjeistuksen, joka mahtuu muutamaan aaneloseen. Siinä viitataan liitteisiin, joista voi tarpeen mukaan kaivaa tarkempaa tietoa vaikkapa siitä, miten juuri meidän talon ikkunoiden tuloilmaventtiileitä säädetään.

Kultaranta kertoo laatineensa ohjepaketteja erityisesti sellaisille taloyhtiöille, joihin on tehty isot peruskorjaukset. Saneerauksissahan tekniikan määrä vanhoissa taloissa kasvaa. Isojen taloyhtiöiden tietopaketteihin Kultaranta on liittänyt myös perusohjeita, kuten ohjeen siitä, miten löytää pesutupaan tai kerhotilaan. Useasta rakennuksesta koostuvassa yhtiössä näiden tilojen löytäminen ilman ohjeita voi olla alkuun hankalaa.

Tervetuloa taloon -paketeista on tullut hyvää palautetta. Erityisen hyödyllisiksi ne ovat osoittautuneet taloyhtiöissä, joissa on paljon vuokralaisia ja iso asukasvaihtuvuus. Oppaat nopeuttavat isännöinnin asiakaspalveluakin: kun asukas soittaa kysyäkseen jotain, kuka tahansa asiakaspalvelijoista voi tarkistaa asian juuri sen talon oppaasta, ja soittaja saa kysymykseensä tarkan vastauksen välittömästi.

Netissäkin neuvotaan asumisen asioissa

Koululaitoksen ja isännöintiyritysten ohella Isännöintiliitto tekee jatkuvasti työtä uusavuttomuuden torjumiseksi. Liitto muun muassa tuottaa aineistoa, jota isännöintiyritykset voivat jakaa asiakkailleen. Taloyhtiön arkea valotetaan esimerkiksi liiton tuottamassa Asumisen tietopankissa.

Espoolaisen Etuisännöinnin toimitusjohtaja, isännöitsijä Markku Mathlin kehuu sähköistä Asumisen tietopankkia. Etuisännöinti otti sen käyttöönsä tämän vuoden alussa. Mathlinin mukaan tietopankki on kattava ja monipuolinen, faktat lakiasiantuntijoiden tarkistamia ja hakutoiminnotkin hyvät. Sähköisen palvelun lisäetu käyttäjälle on, että kaikki tieto on saatavissa juuri silloin, kun tiedon tarve ilmenee – vaikka keskellä yötä.

Asumisen tietopankin voivat saada käyttöönsä Isännöintiliiton jäsenyritykset. Käytännössä palvelu asennetaan taloyhtiön taloyhtiösivuille, jossa osakkaat pääsevät maksutta tutkimaan sen sisältöjä samalla tunnuksella ja salasanalla kuin taloyhtiösivuja.

Muutkin toimijat ovat tuottaneet verkkoon oppaita taloyhtiöasumisesta ja omillaan asumisesta ylipäätään. Esimerkiksi Nuorisoasuntoliitto ry:llä on Asumisen ABC-sivusto ja Martoilla Aikuispakkaus. Molemmat on suunnattu itsenäistyville nuorille.

Asumisen taidoissa kyse kansalaistaidoista

Mutta palataan koulumaailmaan. Pitäisikö kansalaistaito oppiaineena palauttaa? Kenelle asumisvalistus kuuluu?

Etuisännöinnin Mathlin pohtii, että perusasioita pitäisi käydä läpi jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla, koska siellä tieto tavoittaa koko ikäluokan. Lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa tieto tavoittaa vain osan nuorista.

Kansalaistaito ehdottomasti takaisin, linjaa Reim Mikkeli Oy:n Laukkanen ja ehdottaa, että esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiöt voisivat pitää asioista enemmän ääntä.

Iskurit Oy:n Kultaranta puolestaan huomauttaa, että koululaitos ja suomenkielinen tiedottaminen eivät pure maahanmuuttajiin. Tarvitaan tiedottamista myös eri kielillä, mikä osan taloyhtiöistä kannattaisi huomioida. Myös kuvalliset tiedotteet toimivat hyvin.

Pesualtaan hajulukon puhdistamiseen löytyy ohjeita viljalti, mutta naapureiden huomioimisesta puhutaan harvemmin. Nämäkin pienet teot ovat asumisen osaamista, muistuttaa lehtori Jorma Ikonen Mäntyharjun lukiosta.

– Jos aiot porata reikiä seinään, niin käy kertomassa naapureille, että tänä iltana kello 18 kuuluu poraamisen ääntä 10 minuutin ajan. Kun naapuri tietää, että poraaminen kestää vain 10 minuuttia, äänen kestää. Mutta jos ei tiedä, kuinka kauan poraamista pitää kuunnella, käämi palaa helposti.

Lue myös: Asumisneuvoille hurja kysyntä taloyhtiöissä

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Häiritsevä elämä Naapurit Turvallisuus