Vinkit sopuisaan arkeen kansainvälisessä taloyhtiössä

8.9.2015 ja päivitetty 22.1.2019
Kun taloyhtiössä asuu ihmisiä eri kulttuureista, täytyy se huomioida johtamisessa ja viestinnässä

Miten kansainväliset asukkaat vaikuttavat taloyhtiöiden elämään? Kun kulttuurit ja erilaiset elämäntilanteet kohtaavat, taloyhtiön johtamiselta vaaditaan tavallista enemmän.

Osa asukkaista suhtautuu epäluuloisesti. On hyvä muistaa, että väärinymmärrykset valtaväestön ja muualta Suomeen muuttaneiden välillä eivät aina ole “monikulttuurisuusongelmia”.

– Kysymys on yleensä konfliktista, joka voi syntyä keiden tahansa asukkaiden välille. Usein ristiriita johtuu ihmisten erilaisista elämäntilanteista ja vuorovaikutuksen puutteesta, mikä aiheuttaa tulkintoja, Leena Kaitonen Suomen Pakolaisavun Naapuruussovittelun keskuksesta sanoo.

Ennakkoluulot on helpompaa kohdistaa ulkomaalaisiin, mutta kyse on suomalaistenkin välillä usein erilaisuuden sietämisestä.

Ennakkoluulot on helpompaa kohdistaa ulkomaalaisiin, mutta kyse on suomalaistenkin välillä usein erilaisuuden sietämisestä.

– Jos kaksiossa asuu paljon lapsia, meteliä syntyy, oli perhe kantasuomalainen tai muualta tullut. Siinä missä opiskelija haluaa lauantai-iltana bilettää, eläkeläinen hankkiutuu jo nukkumaan. Vuorotyöläisellä voi olla tarve mennä suihkuun työvuoron loputtua yöllä, Naapuruussovittelun Turun-alueen koordinaattorina toimiva Kaitonen sanoo.

Kannattaa nimetä vastuuhenkilö neuvomaan tulijoita ja helpottamaan sopeutumista.

Valitkaa vastuuhenkilö ottamaan tulijat vastaan

Ulkomaalaisten muuttaessa taloon yhtiön kannattaa nimetä vastuuhenkilö neuvomaan tulijoita ja helpottamaan sopeutumista. Usein tämä nimetty opas on hallituksen jäsen, isännöitsijä, asukastoimikunnan jäsen tai erikseen nimetty asukasaktiivi.

Jos yhteistä kieltä ei ole, Suomen pakolaisavusta saa asumiseen liittyvää materiaalia eri kielillä, jopa sarjakuvapiirroksin.

Ulkomaalaiset ovat suomalaisia yhteisöllisempiä

Selvin elämäntyyliin liittyvä ero valtaväestön ja Euroopan ulkopuolelta tulleiden välillä on yhteisöllisyydessä.

– Monissa kulttuureissa kyläillään huomattavasti enemmän kuin suomalaisilla on nykyään tapana, Kaitonen sanoo. Vierailut tehdään yleensä illalla, ja tuolloin valmistetaan myös ruokaa.

Tulee hajuja ja ääniä, mikä saattaa häiritä muita asukkaita. Suomalaiset voivat pitää kokoontumista juhlintana, kun kyse on aivan tavallisesta perheillallisesta.

Monissa kulttuureissa kyläillään huomattavasti enemmän kuin suomalaisilla on nykyään tapana.

Lappeenrantalainen Realia Isännöinnin isännöitsijä Mari Kiljunen on samaa mieltä. Hän isännöi taloja, joissa asuu intialaisia ja afrikkalaisia opiskelijoita.

– Heidän iltansa alkaa klo 21, jolloin kokoonnutaan syömään ja viettämään aikaa. Se ei ole varsinaista juhlintaa. Lapset ovat usein mukana, mikä voi tuntua oudolta, kun meillä lapset menevät siihen aikaan nukkumaan, Kiljunen sanoo.

Suomalaiset voivat pitää kokoontumista juhlintana, kun kyse on aivan tavallisesta perheillallisesta.

Poistakaa epäluulot keskustelemalla

Jos asukkaiden ja tulijoiden ristiriita kehkeytyy riidaksi, Kaitonen kehottaa hallituksia ja isännöitsijöitä ottamaan yhteyttä Naapuuruussovittelun keskukseen, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, jotta riita ei äidy monimutkaiseksi keitokseksi.

Puolueeton sovittelija istuutuu osapuolten kanssa saman pöydän ääreen ja kuuntelee kummankin näkemykset tapahtumista.

Kaitosen mukaan usein osapuolet eivät ole usein edes keskustelleet toistensa kanssa ennen sovittelua.

– Käytämme aina tulkkia, jos jommankumman suomen kielen taito ei ole riittävän hyvä. Ratkaisu syntyy yleensä itsestään keskustelun tuloksena.

Keskustelun jälkeen yhteistyö on helpompaa

Monet kantasuomalaiset ajattelevat, että on turha mennä sanomaan mitään ulkomaalaistaustaiselle, kun tämä “ei kuitenkaan ymmärrä”. Usein he kuitenkin puhuvat englantia ja tulevat kaupungeista, eli he ovat siis tottuneita kerrostaloelämään.

Jo yhden keskustelun jälkeen on helpompi mennä kohteliaasti kertomaan, vaikka elehiten, että nyt on liikaa meteliä.

– Yleensä sovittelussa päätetään, miten häiriötilanteissa toimitaan jatkossa. Jo yhden keskustelun jälkeen on helpompi mennä kohteliaasti kertomaan, vaikka elehiten, että nyt on liikaa meteliä. Kasvotusten keskustelu vähentää nimettömien lappujen lähettämistä.

Näin ehkäistään ristiriitoja:

  • Kertokaa uudelle asukkaalle talon tavoista. Materiaalia saa Naapurisovittelun keskuksesta.
  • Jos konflikti syntyy, ottakaa yhteyttä keskukseen. Aloitteen voi tehdä riidan osapuoli, muu asukas, asumisneuvoja, isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen edustaja. Pyyntöjä tulee myös sosiaalitoimelta ja vähemmistövaltuutetulta.
  • Naapuruussovittelun keskus toimii pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Pirkanmaalla. Koulutusta saa myös muualle Suomeen. Sovittelu on maksutonta.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Häiritsevä elämä Naapurit