Taloyhtiöasuminen mullistuu lähivuosina − tätä tulevaisuus tuo koteihin

Kirjoittanut Matti Tuovinen 30.10.2019 ja päivitetty 13.11.2019
Taloyhtiöasuminen mullistuu lähivuosina palvelujen lisääntymisen, yhteisöllisyyden, viherrakentamisen ja uusiutuvien energiamuotojen ansiosta. Kuvitus: Maxim Usik

Neljä isoa, yhteiskunnallista trendiä mullistavat taloyhtiöasumista jo lähitulevaisuudessa, uskovat asiantuntijat. Miten palvelujen lisääntyminen, yhteisöllisyys, viherrakentaminen ja uusiutuvat energiamuodot vaikuttavat koteihimme ja tapaamme asua?

Voisivatko ruokakaupan tilaukset ilmestyä jääkaappiin tai pakastimeen ilman, että lähetyksen saapumista tarvitsee päivystää kotona? Tai voisivatko vaatteet ilmestyä puhtaina vaatekaappiin, jolloin omaa pesukonetta ei välttämättä enää tarvittaisi?

Teknisesti tämä on mahdollista jo nyt. Älylukituksella varustetuissa asunnoissa siivoojat ja huoltohenkilöt käyvät omilla avainkoodeillaan, joten teoriassa koodin voisi antaa ruokakaupan tai pesulan läheteillekin. Ainakaan toistaiseksi tällaisia palveluja ei kuitenkaan ole vielä tarjolla.

Yksi syy piilee varmasti kulttuurissamme: koti on monelle suomalaiselle niin yksityinen paikka, ettei sinne juuri haluta kävijöitä, kun itse ei olla paikalla.

Tulevaisuudessa yllä kuvatun kaltaiset palvelut kuitenkin yleistyvät, uskoo Teemu Lehtinen, joka toimii kiinteistö- ja rakennusalan digitalisoitumista vauhdittavan KIRA-digi-hankkeen digipäällikkönä ja KIRA-Hubin toimitusjohtajana. Lehtisen mukaan palvelut tullaan myymään pitkälti asumisen helppoudella: palveluita käyttämällä ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa tehdä haluamiaan asioita.

Palveluita käyttämällä ihmisille jää enemmän vapaa-aikaa tehdä haluamiaan asioita.

Rakennuksista kyetään mittaamaan jo monenlaista – tuottamaan dataa niin sanotusti. Voidaan seurata sisäilman lämpötilaa, kosteutta ja epäpuhtauksia, talon energiankulutusta ja älylukitusten kautta sitä, keitä rakennuksessa liikkuu ja milloin.

Lisääntyvän datan lisäksi on paljon muutakin, mikä ennemmin tai myöhemmin mullistaa asumista, kuten yhteisöllisyys, viherrakentaminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö.

Asutaan yhdessä tai useammassa kodissa

Euroopan ja Yhdysvaltain suurissa kaupungeissa co-living eli kimppa-asuminen on nouseva trendi, jossa samanhenkiset ihmiset vuokraavat asunnon tai kokonaisen talon ja jakavat tilat keskenään. Omaa jokaisella on vain huone – tai sekin voi olla jaettu. Malli mahdollistaa palvelujen käytön.

– Voi valita kuukausimaksua vastaan ne asiat, joita asumiseensa haluaa tai tarvitsee, Teemu Lehtinen kertoo.

Ryhmärakentamista Suomessa on jo kokeiltu, osuuskunta-asumista samoin. On perustettu asuintaloja, jotka ovat kalusteineen ja palveluineen hotellin ja kodin välimuotoja. Lisääntyvän vuokra-asumisen lisäksi näille kaikille asumismuodoille voi povata tulevaisuutta. Co-livingin kautta muotiin saattaa palata sekin, että saman katon alla asuu pari sukupolvea.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen ennustaa, että asumisesta tulee myös monipaikkaisempaa. Kaikilla ei ole välttämättä enää yhtä vakioasuntoa, vaan vuoden mittaan asutaan eri paikoissa. Senioriasumisen yksiköt ja harrastuksiin pohjaavat yhteisöasunnot kuuluvat Heinosen mukaan niin ikään tulevaisuuteen.

Esimerkiksi polkupyöräilijöille on jo rakennettu omia kerrostaloja Ruotsissa. Taloissa on hyvät säilytystilat pyörille – jopa pumppuasemat paineilmoineen. Ympäristössä levittäytyvät hyvin kunnossapidetyt kevyen liikenteen väylät, ja pyörän saa helposti ratikankin kyytiin.

Uudenlaiset asumisen mallit lisäävät luontevasti yhteisöllisyyttä, jota myös digitaalisuus edistää. Internetin yhteisöpalvelut ja ryhmät valottavat, millaisia naapureita ympärillä asuu ja mistä he ovat kiinnostuneita. Tieto auttaa tutustumisessa ja tyypillisesti lisää asukkaiden kanssakäymistä.

Luonto kukoistaa pihoilla ja katoilla

Taloyhtiöiden viheralueet ovat perinteisesti löytyneet pihoilta. Jatkossa yleistyvät kerrostalojen kattopuutarhat, uskoo Helsingin yliopiston tutkija Susanna Lehvävirta. Kaupunkiluonnon ja viherrakentamisen asiantuntijana hän osallistui taannoin Helsingin Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -kortteliprojektiin, joka tutkii viherrakentamisen mahdollisuuksia ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä kaupunkiympäristössä. Jätkäsaaren kohteeseen rakennettiin erilaisia viherkattoja.

Tutkimuksen perusteella kaupunkilaiset toivovat vehreää kaupunkia.

Lehvävirta kertoo, että tutkimuksen perusteella kaupunkilaiset toivovat vehreää kaupunkia. Sellaisessa liikkuminen koetaan vapauttavaksi ja oleskelu mukavaksi. Kaupunkilaisten toiveissa on myös mahdollisuus päästä monenlaisille viherkatoille ja katsella maisemia korkealta.

Lehvävirta veikkaa, että jatkossa taloyhtiöiden katoilla nähdään paitsi yleiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja, myös asukkaiden yksityispihoja. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, voisi yksi malli olla se, että kerrostalon katolle rakennetaan korotuskerroksen sijaan rivitalo. Siinä asukkailla voisi olla omat viherpihansa.

Maailmalla rakennetaan viherkattoja myös kauppakeskuksiin. Niiden suurille katoille rakennetut viheralueet ovat usein kuin julkisia puistoja.

– Kävin kesällä Ruotsin Malmössä jättimäisen uuden kauppakeskuksen viherkatolla. Se oli niin laaja, kumpuileva, niityn tai kedon tapainen kukkamaisema, ettei siellä oikein edes tajunnut olevansa katolla. Viherkatto oli osa liikekeskuksen palveluideaa; he haluavat tarjota asiakkailleen viihtyisän oleskelualueen.

Viherkatto voidaan tehdä palvelemaan myös muita tarpeita kuin viihtyvyyttä. Lehvävirran mukaan erityisesti ikääntyneet ja muistisairaat hyötyisivät turvalliseksi tehdystä kattopuutarhasta, jonne pääsisi hissillä.

– Taloyhtiö voisi tuottaa asukkailleen niin sanottuja ekosysteemipalveluita.

Taloyhtiöstä voi tulla energian tuottaja

Uusiutuvat energiamuodot kasvattavat tulevaisuudessa yhä suosiotaan. Samalla energiantuotanto sirpaloituu, kun osa taloyhtiöistä ryhtyy energian tuottajiksi sen sijaan, että vain kuluttaisi sitä. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen visioi, että kehitys saattaa ulottua jossain vaiheessa yksittäisiin huoneistoihin asti.

– Kukin kotitalous voisi teoriassa myydä aurinkopaneeleilla tuottamansa ylijäämäenergian markkinoille reaaliajassa.

Aurinkoenergia ja viherkatot istuvat Susanna Lehvävirran mukaan erityisen hyvin yhteen. On tutkittu, että viherkatolla aurinkopaneelit toimivat tehokkaammin kuin tavallisella katolla, koska kasvillisuus pitää katon ja paneelit viileinä. Lisäksi rakennuksen ilmastointia ei tarvitse käyttää helteilläkään koko ajan tai ainakaan täysillä, jolloin taloyhtiö säästää sähköä. Samalla kaupunkiympäristön kuumeneminen vähenee.

Viherkatto saattaa myös pidentää katon elinkaarta, arvioiden mukaan puolitoista-, jopa kolminkertaiseksi. Tämäkin on kasvillisuuden ansiota, sillä se suojaa katon pintaa auringon kuluttavalta UV-säteilyltä.

Myös katoille perustettujen hyötyviljelmien suosio kasvanee. Helsingin Jätkäsaaressa niiden suosiota tutkitaan hedelmä- ja marjakeitaalla, eli kattopuutarhalla, josta asukkaat saavat kerätä satoa. Istutusten oheen on rakennettu laareja, joissa asukkaat saavat viljellä haluamiaan kasveja. Kaiken kruunaa kasvihuone, jossa voi järjestää vaikka syksyisen sadonkorjuujuhlan.

Ilmastoahdistus on ihan ymmärrettävää

Sanoihin ekologisuus, kiertotalous ja jakamistalous törmää nykyisin kaikkialla, ja ne ovatkin vahvasti asumisen tulevaisuutta.

Ekologisuus tarkoittaa ennen muuta ekologisen jalanjälkemme pienentämistä: materiaaleja ja energiaa tulisi käyttää tehokkaammin ja säästävämmin sekä valita luonnonmukaisia ja uusiutuvia vaihtoehtoja. Kiertotalous on keskeinen osa prosessia. Se tarkoittaa esimerkiksi kierrättämistä ja rikkoutuneiden tavaroiden korjaamista uusien ostamisen sijasta. Jakamistaloudessa tarpeita hankitaan yhteiseen käyttöön, jotta jokaisen talouden ei tarvitse hankkia omia.

Taloyhtiöt voivat tehdä jo nyt monia asioita ekologisemman asumisen eteen.

Sirkka Heinosen mukaan taloyhtiöt voivat tehdä jo nyt monia asioita ekologisemman asumisen eteen. Ensin tarvitaan kuitenkin tahtotila eli ymmärrys ekologisuuden välttämättömyydestä.

Taloyhtiöissä ekologisuuteen voi kannustaa esimerkiksi kertomalla sen vaikutuksesta yhtiön ja asukkaiden talouteen. Sen jälkeen ekologista ajattelua voi laajentaa huomioimalla sen taloyhtiön kaikissa hankkeissa, kuten remonteissa. Lisäksi asukkaat on hyvä ottaa mukaan ideoimaan erilaisia ekologisesti kestäviä ratkaisuja.

Jatkuva puhe ekologisuudesta on synnyttänyt myös ilmastoahdistusta. Toiset saattavat tuskastua kokiessaan, että ympäristön hyväksi pitäisi tehdä paljon, mutta itse voi vaikuttaa vain vähän. Heinosen mielestä asioista saarnaaminen ei ole ratkaisu.

– Päästöttömään tulevaisuuteen ylletään vain, jos sinne halutaan mennä ja turvata se myös tuleville sukupolville. Esimerkeillä ja edelläkävijöillä on vaikutusta. Kun ihmiset näkevät mitä voidaan tehdä, he seuraavat vapaaehtoisesti.

Matti Tuovinen

Kirjoittaja: Matti Tuovinen

Asuminen, taloyhtiöasiat, remontointi ja rakentaminen ovat olleet juttujeni keskiössä jo yli 20 vuoden ajan. Uutta tutkimustietoa ja uusia haasteita tulee tuon tuosta, ja hyötytiedon jakaminen on palkitsevaa. Parhainta palautetta on kuulla, että jutustani oli hyötyä.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Matti Tuovinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Energia Palvelut Piha