“Susikoirilla on uhkailtu, ja oikeustaisteluihin on mennyt kymmeniätuhansia” – tällaisia ovat hallitustyön riidat ja näin ne ratkotaan

Kirjoittanut Sami Takala 3.5.2021
Riitely taloyhtiön hallituksessa voi vaikuttaa terveyteen ja muuhun yksityiselämään. Kuva: Outi Kainiemi

Vallanhalu, näkemyserot ja arvostuksen puute johtavat riitoihin taloyhtiöiden hallituksissa. Miten vaikeita tilanteita kannattaa hoitaa?

Kyykytystä, selkäänpuukotusta, tietojen pimittämistä, ilkeää puhetta ja suoranaista uhkailua. Hallitustyöskentely taloyhtiössä ei ole aina mukavaa ja mutkatonta. Sen sijaan että hallituksen jäsen voisi keskittyä oleelliseen, eli taloyhtiön asioiden hoitamiseen, aikaa ja energiaa kuluu turhanpäiväiseen välienselvittelyyn.

Tämän tietää Kaisa, joka joutui ajojahdin uhriksi oman taloyhtiönsä hallituksessa. Oli vähällä, ettei hän antanut periksi ja eronnut luottamustehtävästä, sillä oma hyvinvointi alkoi kärsiä.

Vastaavia kokemuksia on Pertillä. Hän toimi useita vuosia taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana, kunnes riitti. Aiheen arkaluonteisuuden vuoksi Kaisan ja Pertin nimet on muutettu.

Asiasta eri mieltä oleminen ei tarkoita ihmistä vastaan olemista

Molempien hallitustyötä häiritsi epäluottamus, erimielisyydet ja yhteistyön kyvyttömyys. Vaikka häirintä on pääasiassa jo historiaa, kokemus on jättänyt jäljet – ja opettanut selviytymään.

Kaisan kohdalla tilanne ehti olla välillä parempi, kun osa hallituksen jäsenistä vaihtui vuosien varrella: hallitus sai kokoukset pidettyä ja keskusteltua päätettävistä asioista. Riitely alkoi uudelleen, kun Kaisa ehdotti, että puheenjohtaja jääväisi itsensä eräässä äänestyksessä.

Puheenjohtaja pahoitti mielensä ja otti Kaisan silmätikukseen. Kaisa kuvailee häntä kiusannutta, jo entistä puheenjohtajaa autoritaariseksi ja narsistiseksi johtajaksi, joka halusi päättää kaikesta itse.

– Hän ei ymmärtänyt, että jos oli jostakin asiasta eri mieltä, se ei tarkoittanut, että oli häntä vastaan. Hän monesti sanoi, että häntä eivät naiset komentele, varsinkaan nuoret tyttöset.

Tilanne voi kärjistyä jopa väkivaltaan ja oikeustaisteluun

Pertin taloyhtiössä välit olivat niin tulehtuneet, että nahistelu entisen hallituksen jäsenen kanssa kärjistyi lopulta fyysisiin yhteydenottoihin ja oikeudenkäynteihin. Isännöitsijä irtisanoutui, ja uutta oli vaikeaa löytää tilalle.

Tämä ei ole poikkeuksellista, sillä moni karttaa riitaisia taloyhtiöitä. Isännöitsijälle riitely tuottaa lisätyötä ja hankaluuksia, kun hän ei saa asioita edistettyä ja joutuu tasapainottelemaan osapuolten välillä.

– Kaikki nämä asiat, joita tässä taloyhtiössä on käyty läpi, niissä ei ole mitään järkeä. Susikoirilla on uhkailtu, ja oikeustaisteluihin on mennyt kymmeniätuhansia, Pertti sanoo.

Riitely repii rikki myös yksityiselämää

Riitely on henkisesti raskasta. Pertin mukaan kiusanteko on sotkenut hänen yksityiselämäänsä ja heikentänyt terveyttä. Yöunet jäävät lyhyiksi, kun asiat pyörivät mielessä. Parisuhde on koetuksella, koska hermot ovat kireällä.

Taloyhtiön hallituksessa kiusatuksi joutunut voi kokea jäävänsä yksin.

Samaa kertoo Kaisa:

– Olin itkuinen ja ahdistunut, ja heräilin öisin murehtimaan asiaa. Oli sydämentykytystä ja päänsärkyä. En pystynyt miettimään muuta kuin tilannetta ja sitä, mitä kaikki minusta ajattelevat.

Hänen kohdallaan show päättyi ylimääräiseen yhtiökokoukseen, jonka hallitus kutsui koolle. Siellä Kaisa yritettiin erottaa hallituksesta. Etukäteen hänelle ei asiasta kerrottu.

– Sain tietää siitä vasta kokouskutsusta, ja aluksi minulta kiellettiin oikeus tuoda oma kantani millään tavalla osakkaiden tietoon.

Jos antaa röyhkeimmän aina voittaa, ei taloyhtiön hallituksessa ole sijaa muulle, ja siellä vallitsee aina pelko.

Syy erottamiselle oli luottamuspula. Kaisa oli pyytänyt apua kiusaamiseen sosiaalisessa mediassa ja ehdottanut hallitukselle sovittelua puolueettoman asiantuntijan kanssa, mutta siihen puheenjohtaja ei ollut suostunut.

Ylimääräinen yhtiökokous päätti, ettei Kaisaa eroteta. Pian taloyhtiöön valittiin uusi hallitus, johon myös Kaisa kuuluu.

Taloyhtiön konflikteissa tuki on tärkeää

Miten kiusaamisen kohteeksi joutuneet hallituksen jäsenet neuvoisivat muita?

Kaisan mielestä tuki on konflikteissa äärimmäisen tärkeää. Sitä hän sai muun muassa puolisoltaan, mutta keskusteluapua voi pyytää keneltä tahansa luotettavalta ihmiseltä, olivat he naapureita, läheisiä tai ammattilaisia.

– Puolisoni jaksoi käydä tapahtumia kanssani läpi ja valaa uskoa itseeni. Onni oli myös, että vietimme aikaa mökillä yhdessä perheen kanssa. Siellä oli helpompi irrottaa ajatukset ikävistä tapahtumista. Jos ei tukea olisi saanut, en olisi selvinnyt.

Kiusattu kaipaa tukea muilta

Kaisa olisi toivonut rohkeutta muilta hallituksen jäseniltä, jotka jättäytyivät konfliktin ulkopuolelle ja siten hiljaa hyväksyivät puheenjohtajan kyseenalaisen käytöksen.

– Se, että sinulle kerrotaan, että kohtelu ei ole asiallista ja että se on väärin. Parasta olisi, jos näin uskaltaisi tehdä avoimesti, ja kokouksessa asettuisi selkeästi tällaista toimintaa vastaan.

Ei kannata luovuttaa, vaikka eroaminen tulisi mieleen

Kaisa sanoo, ettei hallituksen jäsenen kannata luovuttaa, vaikka eroaminen kävisi mielessä.

– Jos antaa röyhkeimmän ihmisen aina voittaa, ei taloyhtiön hallituksessa ole sijaa muulle, ja siellä vallitsee aina pelko. Ei uskalleta kysyä, ei kertoa omaa mielipidettä. Ja tätä ei demokratia ole.

Pertti kehottaa käyttäytymään asiallisesti riitatilanteissa ja arvostamaan muita siitä huolimatta, että saattaa olla vaikeaa. Hän viittaa Dale Carnegien klassikkoteokseen Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, jonka neuvoja pitää ohjenuorana elämässään.

Kirjan viesti on, että menestys elämässä on seurausta hyvistä kommunikointitaidoista.

Valtapeli ei sovi taloyhtiöön

Asianajaja ja sovittelija Timo A. Järvinen Properta Asianajotoimistosta on ollut työssään tekemisissä riitaisten taloyhtiöiden kanssa yli kaksi vuosikymmentä.

Se voi saada asunto-osakeyhtiön kannalta varsin tuhoisia mittasuhteita.

Hänestä ei välttämättä ole huono ratkaisu, että hallituksen jäsen päättää siirtyä syrjään vapaaehtoisesti konfliktitilanteessa.

– Jos kokee joutuvansa täysin vääränlaisen kohtelun kohteeksi, eikä muu hallitus näe asiaa samalla tavalla, minusta on fiksua vetäytyä itse ja säilyttää oma terveys. Hinta oikeassa olemisesta voi muuten tulla tarpeettoman kalliiksi, Järvinen sanoo.

Jutun esimerkkitapauksista hän tunnistaa itsekeskeisen ja vallanhaluisen henkilön. Sellainen ei hänestä sovi taloyhtiömaailmaan. Silti heitä riittää.

– Jotkut haluavat tehdä asunto-osakeyhtiöstä omien pyrkimystensä temmellyskentän. Se johtaa helposti konflikteihin – varsinkin, kun siihen yhdistää sen, ettei kunnioiteta toista. Silloin ei voi ymmärtää asioita, jotka ovat toiselle tärkeitä.

Ymmärrys ei tarkoita sitä, että pitäisi olla parhaita kavereita keskenään

Järvinen toivookin enemmän ymmärrystä muita kohtaan. Se ei tarkoita sitä, että hallituksen jäsenistä pitäisi tulla parhaita ystäviä keskenään.

Toisinaan kärhämät päätyvät oikeuteen asti, kuten Pertin taloyhtiössä. Yleensä tuomioistuimen apuun turvaudutaan kuitenkin muista syistä kuin hallituksen sisäisten konfliktien takia.

Eikä riitely oikeudessa edes auta konfliktin juurisyihin, Järvinen sanoo:

– Kun konflikti tapahtuu, sille lähdetään hakemaan juridista diagnoosia, mutta juridisin keinoin ongelmaa ei voida ratkoa. Se voi saada asunto-osakeyhtiön kannalta varsin tuhoisia mittasuhteita.

Sovittelu on yksi vaihtoehto tilanteen purkamiseksi

Miten hallituksen jäsenten välisiä riitoja sitten kannattaisi lähteä ratkomaan?

Yksi vaihtoehto on sovittelu, mahdollisuus kohdata toiset ihmiset tilanteessa, jossa kenelläkään ei ole pelkoa kasvojen menettämisestä.

Parasta olisi, jos riitoja olisi mahdollista kokonaan välttää. Tässä isännöitsijällä on tärkeä rooli. Toisaalta isännöitsijäkin saattaa joskus joutua sylkykupiksi ja eripuran osapuoleksi. Joskus taas ammattilaisenkin kannattaisi katsoa peiliin ja osata löysätä.

Valtapeli ei sovi taloyhtiön hallitukseen

– Olisi hyvä, että isännöitsijät kunnioittaisivat hallitusten jäsenten pyyntöjä saada esimerkiksi jäsenten toimiaikaa edeltäviä asiakirjoja nähtäväksi ymmärtääkseen yhtiön asioita, Järvinen sanoo.

– Nämä ovat pieniä esimerkkejä, joista tiedän, että tulee tarpeettoman paljon vastakkainasettelua.

Asiakkaan eli taloyhtiön hallituksen sekä muiden osakkaiden ja asukkaiden näkökulmasta parhaiten pärjää isännöitsijä, jolla on pelisilmää ja riittävästi ammattitaitoa pitää yhtiön asiat hanskassa.

– Se, että osaa hoitaa kirjanpidon hyvin, ei ole enää myyntivaltti. Tulevaisuuden isännöitsijä on erityisesti sosiaalisesti taitava henkilö, joka pystyy ennaltaehkäisemään konflikteja, Järvinen sanoo.

Sami Takala

Kirjoittaja: Sami Takala

Koti on valtaosalle elämän suurin sijoitus ja asunto taloyhtiössä enemmän kuin paikka asua. Osakkaana oleminen on omaisuuden hoitoa, kiinteistön kehittämistä, yhteisöllisyyden ja erilaisuuden ymmärtämistä sekä vastuun kantamista. Mutta aina ei tarvitse omistaa. Myös vuokralaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Nyt kun vietämme aikaa kotona yhä enemmän, tarve asumisen monipuoliselle hyötytiedolle on suuri. Tätä tietoa haluan vapaana kiinteistötoimittajana tarjota.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Sami Takala →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 3/2021

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Taloyhtiön johtaminen