Suojaa taloyhtiön tilit huijauksilta ja kavalluksilta

Kirjoittanut Mari Schildt 15.2.2019
Seuraamalla pääkirjaa muutaman kerran vuodessa hallitus pysyy kärryillä taloyhtiön tuloista ja menoista. Kuvitus: Ida Wikström

Miten taloyhtiön hallitus voi varmistua, että sen tilit ovat hyvässä hoidossa eikä kukaan yritä huijata siltä rahaa?

Kotitalo-lehti kertoi aiemmin tapauksesta, jossa turkulaisen taloyhtiön isännöitsijä tunnusti kavaltaneensa yhtiön varoja. Taloyhtiö on todennäköisesti matkalla kohti konkurssia. Tapauksesta on tehty tutkintapyyntö poliisille.

Myös ainakin yksi toinen isännöitsijä on käräjäoikeudessa syytettynä useiden vuosien väärinkäytöksistä ja muun muassa kirjanpidon väärentämisestä taloyhtiöissä Loimaalla ja Säkylässä. On myös tapauksia, joita ei ole puitu julkisesti. Niissä asunto-osakeyhtiön osakkaat ovat nuolleet haavansa ja kärsineet tappionsa kaikessa hiljaisuudessa.

Usein taustalla oma epätoivo

Useimmiten kavaltaja on asianajaja Jukka Laakson mukaan yhden hengen toimisto, jossa isännöitsijälle on voinut tulla esimerkiksi terveys- tai talousongelmia.

– Homma lähtee tuolloin helposti lapasesta, sanoo Laakso, joka työskentelee Asianajotoimisto JB Evershedsillä ja on selvittänyt asioita useammassa kavalluksen kohteeksi joutuneessa taloyhtiössä.

Hallituksen kannattaa valita pätevä tilintarkastaja.

Laakson mukaan tavallinen tarina on sellainen, jossa isännöitsijä ottaa hallinnoimiltaan taloyhtiöiltä ensin vähän vippiä sillä ajatuksella, että maksaa sen kohta takaisin. Sitten hän väärentää hiukan tilinpäätöstä ja huomaa, että tilintarkastaja ja osakkaat eivät huomanneetkaan mitään.

– Siitä lumipallo lähtee vierimään. Seuraavaksi hän väärentää kirjanpitoa enemmän ja ottaa jo useammista yhtiöstä. Lopputulos on, että hän nostaa väärennetyillä papereilla yhtiöille lainoja, Laakso kertoo.

Tili täytyy tarkastaa huolella

Uusikaupunkilainen isännöitsijä Mauri Pietilä Vakka-Suomen Tilikeskuksesta hallinnoi kymmenkuntaa taloyhtiötä, jotka joutuivat entisen isännöitsijän kavalluksen kohteeksi viime vuosikymmenen lopulla. Hän korostaa, että taloyhtiön hallituksen kannattaa valita pätevä tilintarkastaja, mielellään HTM-pätevyyden hankkinut ammattilainen.

Kun ammattilainen huomauttaa ongelmista ensimmäisessä tilintarkastuksessa, niin viimeistään seuraavassa asioiden pitäisi jo olla kunnossa.

– Kun tilintarkastus on tehty hyvin, vilunkia ei voi tehdä kahta vuotta kauempaa.

Maallikon on usein vaikea lukea esimerkiksi tilinpäätöksestä merkkejä epäselvyyksistä. 

Maallikon on usein vaikea lukea esimerkiksi tilinpäätöksestä merkkejä epäselvyyksistä. Pietilä neuvoo, että huomiota kannattaa kiinnittää jälkilaskelmaan.

– Jos pääomapuolella tai hoitopuolella alkaa olla tosi paljon miinusta tai plussaa, sen pitäisi hälyttää, Pietilä sanoo. Jos jälkilaskelma puuttuu, osakas voi vaatia sitä.

Toinen helppo varautumistapa hänen mukaansa on, että hallitus pyytää muutaman kerran vuodessa pankista nähtäväksi yhtiön tiliotteet ja katsoo, paljonko tileillä on rahaa ja miltä lainasaldot näyttävät. Suuret muutokset on silloin helppo havaita.

Hallitus voi tarkistaa, ovatko isännöinnin vakuutukset kunnossa

Kun taloyhtiö tekee isännöintisopimusta, hallitus voi kysyä tarjouksentekijältä, onko tämä selvittänyt työntekijöiden taustat.

– Jokainen kavallustapaus on liikaa. Kun sellainen on tapahtunut Isännöintiliiton jäsenyrityksessä, isännöintiyritys on päättänyt ensin työntekijän työsuhteen ja korvannut sitten kavalletut varat taloyhtiölle, kertoo Isännöintiliiton hallituksen puheenjohtaja Ilkka Saarinen.

Nykyään isännöintiyritykset voivat suojautua isännöitsijöiden aiheuttamilta vahingoilta myös erityisellä vakuutuksella.

Mari Schildt

Kirjoittaja: Mari Schildt

Asunto-osakeyhtiö on ihmiselle koti, mutta kansantaloudelle se on varallisuuden ja vaurauden perusta. Harva tulee ajatelleeksi, että hyvin hoidetut taloyhtiöt takaavat esimerkiksi sen, että maan pankit saavat maailmalta varoja lainattaviksi edelleen suomalaisille. Kun me luotamme taloyhtiöihimme, meihinkin luotetaan maailmalla.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Mari Schildt →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Vastuu