Kerrostalossa vai maalaiskylässä? Ryhmärakennuttaminen mahdollistaa oman kodin ja yhteisöelämän

Kirjoittanut Salla Korpela 25.4.2023
Vesa Laitinen

Helsinkiläisen taloyhtiön asukkailla on omien kotiensa lisäksi käytössään paljon yhteistiloja. Suomeen on viimeisten kymmenen vuoden aikana rakennettu kerrostaloja, joissa eletään vähän kuin maalaiskylässä. Kuvassa Casa Urbanan väkeä odottamassa illan elokuvaesityksen alkua. Vasemmalta: Maria ja Sasha Forsström, Jorma Ristiluoma ja Riitta Avikainen. Takana Elli, Elan ja Merli Loikkanen.

Joukko As Oy Helsingin Casa Urbanan asukkaita on kokoontunut helmikuisena maanantai-iltana talon yhteisessä salissa järjestettävään elokuvanäytökseen. Kuukausittain pidettävässä elokuvakerhossa on tänään vuorossa scifi-toimintaseikkailu Everything Everywhere All at Once. Mikäpä on elokuvia katsellessa, kun saliin on jo rakennusvaiheessa asennettu kunnon videotykki, valkokangas ja kiinteä äänentoistojärjestelmä. Verhot vedetään kiinni, pöydällä on pientä syötävää ja juotavaa, leffailta voi alkaa.

– Talon elokuvakerho sai alkunsa oikeastaan siitä, kun Sodankylän elokuvafestivaalit pidettiin koronan takia etänä kesällä 2020 samoin kuin vielä seuraavanakin kesänä. Silloin keksin, että festivaalielokuvia voisikin katsoa täällä meidän salissa, kertoo Minttu Ollila.

Hän asuu talossa puolisonsa kanssa ja kehuu talon porukkaa, johon pääsi kivasti mukaan myös vuokralaisena.

Sittemmin leffoja on katseltu yhdessä noin kerran kuussa. Ohjelmisto on ollut monipuolinen, jokaiselle jotakin, välillä myös koko perheelle.

Kahdesti perutut tupaantuliaiset

Casa Urbana on Helsingin Jätkäsaaressa, Hyväntoivonpuiston laidalla sijaitseva kerrostalo, jossa on 51 asuntoa sekä laajat ja laadukkaat yhteistilat. Alakerran salia voi leffailtojen ja kokousten lisäksi käyttää vaikkapa juhlien järjestämiseen, sillä sen yhteydessä on pieni mutta hyvin varustettu keittiö, ja puiston puolella terassi.

Puolet ylimmästä eli kuudennesta kerroksesta on myös yhteistä tilaa, jossa on saunaosasto, takkahuone, vierashuone, lasitettu terassi sekä avoterassi grillikatoksineen. Saunaosastoon kuuluu kaksi saunaa, joista toisessa on hetivalmis-kiuas, toisessa sekä tavanomainen sähkökiuas että kertalämmitteinen puukiuas, ja saunojille vilvoitteluterassi merinäköalalla. Lisäksi asukkaat ovat ottaneet varastotilaksi määritetyn huoneen kuntosalikäyttöön.

Meille kävi huono tuuri, kun muutama kuukausi talon valmistumisen jälkeen iski korona. Piti vetäytyä eristykseen juuri sellaisena hetkenä, kun olisi ollut aika käynnistää yhteisöelämää.

Sisäpihalle ulottuvan pyörävaraston kulmassa on lasten leikkimökki ja sen katolla cityviljelyterassi asukkaiden käyttöön. Talon sisääntulokerroksessa on kuraeteinen, jossa voi suihkuttaa kätevästi lasten ja koirien kurakäpälät sekä pyörätuolin tai lastenrattaiden pyörät ennen sisätiloihin saapumista. Lisäksi on postihuone, jossa on Postin pakettiautomaatti sekä kaksi isoa jää-viileäkaappia nettiruokakaupan tilausten vastaanottoon. Yhteistilojen yhteydessä on kaikkiaan neljä yhteistä vessaa, joista kolme on liikuntaesteisille sopivia.

Kaikkien yhteistilojen sisustuksen ja varustuksen edellyttämä määräraha sisältyi rakennusbudjettiin, ja niinpä talossa oli sen valmistuessa valmiina kaikki, mitä yhteisöelämän aloittamiseen tarvittiin – kahvikuppeja ja kuohuviinilaseja myöten.

Casa Urbana valmistui loppuvuodesta 2019, joten eloa talossa yhdessä ja erikseen on harjoiteltu nyt reilut kolme vuotta.

– Meille kävi huono tuuri, kun muutama kuukausi talon valmistumisen jälkeen iski korona. Piti vetäytyä eristykseen juuri sellaisena hetkenä, kun olisi ollut aika käynnistää yhteisöelämää, harmittelee Jukka Kuva, yksi talon asukasaktiiveista ja toinen leffakerhon vetäjistä.

Talossa ehdittiin suunnitella tupaantuliaiset kahdesti, mutta ne jouduttiin koronarajoitusten vuoksi perumaan molemmilla kerroilla.

Yhteiset saunavuorot kuitenkin käynnistettiin, kunnes niistäkin piti luopua. Tiukimman koronaeristyksen aikoina saunaan mentiin vuorotellen ja vuorottelua koordinoitiin talon sisäisessä Whatsapp-ryhmässä. Saunojen käytöstä sopiminen onkin tärkeää talossa, jonka asuntojen perusvarustukseen ei kuulu omaa saunaa.

Nyttemmin yhteisiä saunavuoroja on vähennetty kolmesta yhteen kertaan viikossa energian kallistumisen vuoksi.

– Korona-ajan saunasumpliminen tavallaan totutti meidät käyttämään talon yhteistä Whatsapp-ryhmää, muistelee Maria Forsström.

Arjen ja juhlan jakamista

Koronaeristyksen jälkeen on talon yhteinen toiminta kuitenkin pikkuhiljaa virinnyt. Jukka Kuva on avannut omaa olutharrastustaan naapureille järjestämällä olutmaisteluiltoja, ja kävipä talon porukka äskettäin maistelemassa myös viskejä läheisessä viskibaarissa. Lisäksi on pidetty muun muassa itsenäisyyspäivän vastaanotto, jouluglögit ja kisastudioita jalkapallon merkeissä. Talon viheristutuksia sisällä, terasseilla ja ulkona hoidetaan yhteisin ponnistuksin.

– Voi sanoa, että kaikki talon asunnot ovat kokoaan suurempia, kun jokaisen käytössä on noin 150 neliömetriä hienoja yhteisiä tiloja, toteaa Pekka Tsupari, talon alkuperäinen asukas hänkin.

– Tämä on iso etu varsinkin tällaisella alueella, jossa neliöt ovat kalliita. Moni on saattanut tyytyä pienempiin oman asunnon tiloihin, kun käytössä on näitä yhteisiä, Jukka Kuva säestää.

Tämä on iso etu varsinkin tällaisella alueella, jossa neliöt ovat kalliita.

Joitakin yhteistiloja voi varata myös yksityiseen käyttöön pientä maksua vastaan. Jotkut asukkaista ovat hyödyntäneet tätä ahkerastikin: salissa ja takkahuoneessa on järjestetty monenmoisia perhejuhlia ja illanviettoja.

– Olen pitänyt salissa työporukkani kemuja. Tänne saa pitkät pöydät ja paljon väkeä, ja tarjoiluvarustus on valmiina, kertoo Minttu Ollila.

Keittiössä on ammattikäyttöön tarkoitettu tiskikone, jolla saa nopeasti pestyä isonkin joukon astiat.

Erityisen arvostettu yhteinen resurssi on viihtyisä vierashuone, jota asukkaat voivat varata lyhyeksi aikaa omien vieraidensa käyttöön.

Naapuriapuun voi luottaa

Kaikki yhteisöllinen toiminta talossa on täysin vapaaehtoista.

– Jotkut osallistuvat suunnilleen kaikkeen, mitä täällä järjestetään; osa taas on jäänyt ihan tuntemattomiksi. Joskus olen pohtinut, olisiko tilanne toinen, jos ei korona olisi häirinnyt alkuvaiheen keskinäistä tutustumista.

Talon yhteisistä asioista, jotka eivät suoranaisesti kuulu taloyhtiön hallitukselle, vastaa asukasjohtoryhmä. Se saa vuosittain taloyhtiöltä käyttöönsä määrärahan, josta kustannetaan yhteistilojen varusteiden täydennyksiä, tilaisuuksien kuluja, klapit puusaunaan ja pesulan hajusteettomat pesuaineet, jotka talo tarjoaa pyykkäreille.

Järjestettyjen yhteisten tilaisuuksien lisäksi talossa on paljon keskinäistä naapuriapua. Jos leipojalta puuttuu kananmuna, sitä kuulutellaan Whatsappissa, ja varmasti naapurista löytyy.

– On täällä lainattu naapurille myös arvotavaraa, kuten työkaluja ja jopa autoa, Jukka Kuva kertoo.

Talon vanhin asukas Riitta Avikainen kertoo tehneensä korona-aikaan muun muassa seinänaapurinsa kanssa yhteisiä ruokatilauksia kaupasta.

–  Kun puolisoni jokin aika sitten menehtyi, ovelle ilmestyi naapureiden kukkatervehdys ja lippu vedettiin puolitankoon. Tuli tunne, että talossa välitetään, Riitta Avikainen muistelee.

Talossa asuu melko paljon lapsiperheitä, jotka auttavat toisiaan ruuhkavuosien kiireissä ja viestittelevät omassa Whatsapp-ryhmässään. Talon nuoret äidit jakavat elämäänsä toisinaan perjantaisin viinilasillisella.

Ongelmia ja ratkaisuja

Kun talon yhteisiä resursseja on jakamassa noin sata henkeä, ei konflikteilta ja hermojen kiristykseltä aina vältytä. Talon hyvin varustettu pesula kuivaushuoneineen on kovassa käytössä ja ajoittain myös ruuhkautunut, mistä syntyy toisinaan keskustelua.

Tiukimpina koronaeristyksen aikoina, kun baaritkin olivat kiinni, talon upea takkahuone terasseineen muodosti nuorten aikuisten bilepaikan viikonloppu toisensa jälkeen. Meno ei aina hiljentynyt ajoissa, eivätkä bilettäjät muistaneet siivota jälkiään kovin tarkkaan. Alakerran sali on oiva riehumispaikka lapsille, ja joskus paikat tuntuvat jäävän heidän jäljiltään hujan hajan.

– Meillä on otettu käyttöön sanktioita sellaisten tilanteiden varalta, joissa sääntöjä rikotaan tai sotkut on jätetty siivoamatta. Isännöitsijä lähettää sotkijalle laskun siivouksesta, ja säännöistä piittaamaton voi saada määräaikaisen käyttökiellon yhteisiin tiloihin, Jukka Kuva kertoo.’

Meillä on otettu käyttöön sanktioita sellaisten tilanteiden varalta, joissa sääntöjä rikotaan tai sotkut on jätetty siivoamatta.

Pääsääntöisesti tilojen käyttö yhdessä tai yksityisesti sujuu kuitenkin hyvin, ja tilat ovat säilyneet hyvässä kunnossa.

Whatsapp on osoittautunut toimivaksi juoksevien asioiden sopimisen ja tiedottamisen kanavaksi, joskaan kaikki eivät ole siihen liittyneet. Tiedottamiseen ja asiakirjojen jakamiseen käytetään myös talon PNT-tietojärjestelmää ja toisinaan postiluukuista laitetaan printattuja lappuja.

– Ensimmäisen vuoden aikana keskustelu Whatsappissa saattoi lipsua asioista valittamisen puolelle, mutta sävy on onneksi ajan saatossa parantunut, Jukka Kuva toteaa.

Vaikkei yhteisöelämä aina täydellistä olekaan, asukkaat vaikuttavat tyytyväisiltä talon tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Kyllä tämä on kaiken kaikkiaan onnistunut hanke ja toimiva asumisen muoto. Talon sijainti on myös erinomainen ja vieläpä rakennuskustannuksiltaan edullinen hankinta, Pekka Tsupari kiteyttää.

Salla Korpela

Kirjoittaja: Salla Korpela

Olen kiinnostunut ihmisten hyvän elämän visioista ja siitä, miten asumisen ja rakentamisen ratkaisut eri aikoina ovat niitä ilmentäneet. Asunto-osakeyhtiö ja sen asukkaat ovat monelle meistä lähinnä kylää muistuttava yhteisö. Siinä on paljon potentiaalia - joka suuntaan.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Salla Korpela →

Artikkeli ilmestynyt Kotitalo-lehden numerossa 2/2023

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Yhteisöllisyys