Kiinteistöjen uudis- ja korjausrakentaminen aiheuttaa merkittävän määrän yhteiskuntamme tuottamasta jätekuormasta. Rakentamisen jätteistä peräti 57 prosenttia syntyy korjausrakentamisessa.
Green Building Council Finlandin kestävän kehityksen asiantuntija Ella Lahtisen mukaan EU:n jätedirektiivissä rakennus- ja purkujätteen kierrätystavoitteeksi on asetettu 70 prosenttia. Loput jätteestä voidaan polttaa energiantuotannon raaka-aineena tai haitallisia aineita sisältävät materiaalit voidaan muutoin loppusijoittaa.
Rakentamisen jätteistä peräti 57 prosenttia syntyy korjausrakentamisessa.
– Tavoitteeseen ei vielä päästä. Esimerkiksi monet kierrätyskelpoiset materiaalit, kuten eristemateriaalit, päätyvät edelleen polttoon. Mitä enemmän pystytään hyödyntämään urbaaneista ympäristöistä saatavia kierrätysmateriaaleja, sitä vähemmän joudutaan louhimaan kestämättömästi luonnonvaroja. Uusiokäyttämällä ja kierrättämällä useimmiten myös vähennetään ilmastopäästöjä, Lahtinen sanoo.
Miten taloyhtiöt sitten voisivat vähentää saneerauksista syntyvän jätteen määrää? Miten remonttijätteen kierrätys saadaan kohenemaan? Lahtinen suosittelee teettämään korjaukset oikea-aikaisesti, järkevässä laajuudessa ja taloyhtiön tulevaisuuden tarpeet huomioiden.
– Kuntokartoituksilla ja -tutkimuksilla voidaan selvittää remonttien todellinen tarve ja sopiva laajuus. Näin vältytään ylikorjaamiselta. Esimerkiksi täydellisen julkisivusaneerauksen sijaan pienemmät paikkakorjaukset saattavat riittää. Jos päädytään tekemään isompia remontteja, kannattaa yhdistää remontteja ja esimerkiksi parantaa mahdollisuuksien mukaan energiatehokkuutta, Lahtinen toteaa.
Onnistuminen lähtee suunnittelusta
Lahtinen sekä jätemateriaalien kierrätykseen ja materiaalitehokkuuteen erikoistuneen Ytekki Oy:n yrittäjä Katja Lehtonen painottavat remonttien huolellisen suunnittelun ja valvonnan tärkeyttä. Taloyhtiöillä on monesti puutteelliset tiedot kierrätyksen mahdollisuuksista. Siksi on tärkeää hankkia avuksi kierrättämisen mahdollisuudet tunteva rakennuttajakonsultti, suunnittelija ja valvoja. Näin kiertotalousnäkökulma tulee huomioiduksi hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Tilanne rakennusjätteiden kierrättämisen osalta on haastava, sillä purkutöitä ja niiden suunnittelua ei kiertotalouden osalta säännellä riittävän velvoittavasti. Juuri purkutöistä syntyy kuitenkin enin osa jätteestä. Läheskään kaikilla valvojilla, suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla ei ole riittävää tietoa kierrättämisen mahdollisuuksista. Purku-urakoitsijat voivat mainostaa kiertotalousasioiden olevan kunnossa, mutta totuus voi olla toinen. Suunnittelijoiden ja rakennuttajakonsulttien kiertotalousosaamista kannattaa selvittää keskustelemalla referenssiasiakkaiden kanssa, Lehtonen vinkkaa.
Purku-urakoitsijat voivat mainostaa kiertotalousasioiden olevan kunnossa, mutta totuus voi olla toinen.
Lehtonen on ilokseen huomannut, että monien remonttihankkeiden valvojien ja suunnittelijoiden kiinnostus kiertotalousajatteluun on herännyt viimeisten parin vuoden aikana. Keskustelua ovat herättäneet erityisesti ympäristöministeriön vuonna 2019 julkaisemat Purkuopas, Purkukartoitusopas ja Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa -opas. Ne ovat tuoneet rakennusalan ammattilaisille tietoa purkutöiden materiaalitehokkaasta toteuttamisesta ja toisaalta nostaneet esiin rakennusalan osaamispuutteita.
Lehtonen muistuttaa, että jätteiden kierrättämisen lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös jätteiden syntymiseen. Uudis- ja korjausrakentamisessa pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota rakennusten muuntojoustavuuteen. Kun tilat voidaan muokata uusiin käyttötarpeisiin sopiviksi pienillä muutoksilla, myös jätteen määrä vähenee.
Kun tilat voidaan muokata uusiin käyttötarpeisiin sopiviksi pienillä muutoksilla, myös jätteen määrä vähenee.
Lahtinen painottaa myös rakenteiden ja teknisten järjestelmien kehittämisen tärkeyttä. Suunnittelussa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota järjestelmien yksittäisten osien vaihdettavuuteen.
– Suunnittelijoita voidaan vaatia kehittämään helpommin huollettavia ja korjattavia ratkaisuja, jotka kestävät käytössä pidempään. Ne saattavat olla hankittaessa nykyisiä kalliimpia, mutta niiden elinkaarikustannukset voivat jäädä pitkän käyttöiän vuoksi alhaisemmiksi, Lahtinen toteaa.
Remonttijätteen kierrätys urakointisopimukseen
Lahtinen ja Lehtonen kehottavat taloyhtiöitä tuomaan kiertotaloustavoitteet selkeästi esiin jo urakan hankesuunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Ennen tarjouspyynnön tekemistä yhtiön kannattaa teettää purkukartoitus, josta selviävät purkutöissä syntyvät jätelajit. Purkukartoituksia tarjoavat monet suunnittelutoimistot ja esimerkiksi Lehtosen Ytekki.
Urakkasopimuksissa voidaan vaatia jätteiden erilliskeräystä työmaalla ja edellyttää urakoitsijalta materiaalien uudelleenkäyttösuunnitelman tekemistä.
– Urakkasopimuksissa viitataan usein siihen, että kierrätys hoidetaan lainsäädännön tasoisesti. Tämä ei kuitenkaan monesti riitä. Erilliskerättävät jätteet on yksilöitävä sopimuksessa tarkasti ja kierrätyksen valvonnasta on huolehdittava. Muuten kierrätystavoite ei välttämättä oikeasti täyty, Lehtonen sanoo.
Taloyhtiön huomiotava remonttijätteen kierrätys urakkaa tilatessaan
Kiertotalous- ja logistiikkayritys Revisolin avainasiakaspäällikkö Tero Peltomäen mukaan rakennuttaja määrittelee pitkälti sen, miten hyvin remonttijätteet kierrätetään. Hänen mielestään on ollut hienoa huomata, että taloyhtiöiden asukkaiden ja osakkaiden mielenkiinto ja osaaminen ympäristöasioista sekä kiertotaloudesta ovat lisääntyneet viime vuosina. Taloyhtiöiltä tuleva paine pistää urakoitsijat kehittämään toimintaansa.
Jätelaki velvoittaa saneeraus- ja purkutöiden tekijää, mutta riman korkeuden määrää tilaaja.
– Urakan tilaajan asettamat ehdot ratkaisevat paljon. Jätelaki velvoittaa saneeraus- ja purkutöiden tekijää, mutta riman korkeuden määrää tilaaja. Ongelmana on, että viranomaisten toteuttama jätelainsäädännön valvonta on puutteellista ja remonttien kilpailutuksissa jätehuoltoa ei juuri huomioida. Taloyhtiöiden kannattaa kiinnittää huomioita kierrätyksen tehostamiseen. Isoissa remonteissa jätekulut voivat olla kymmeniä tuhansia euroja. Jos kierrätys hoidetaan huonosti, jätekustannukset voivat moninkertaistua, Peltomäki muistuttaa.
Remonttikohteissa suurimmat käytännön kierrätyshaasteet aiheutuvat logistiikasta. Erilliskerättäviä jätejakeita on toistakymmentä, joten remontoitavan taloyhtiön piha täyttyy helposti jätelavoista.
– Purkukartoitus ja remonttisuunnitelma auttavat arvioimaan, kuinka paljon ja missä aikataulussa eri jätejakeita syntyy. Pyrimme rytmittämään kierrätyksen purkuvaiheittain, jotta voimme vähentää pihalle sijoitettujen keräysastioiden määrää. Pienemmän volyymin jätejakeiden keräämiseen voimme käyttää jaettuja vaihtolavoja. Olemme kehittäneet myös kuution kokoisia kierrätyslaatikoita pienempiä jätejakeita varten, Peltomäki kertoo.
Uudet menetelmät tehostavat kierrätystä
Peltomäen mukaan käytöstä poistuvia materiaaleja pyritään ensisijaisesti uusiokäyttämään sellaisenaan. Esimerkiksi käytetyille ikkunoille, kerrostalojen metallisille ulko-oville, kiintokalusteille ja hyväkuntoisille vesikalusteille voi löytyä jatkokäyttöä. Jos uusiokäyttö ei ole mahdollista, materiaalilajit erotellaan toisistaan ja hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineina.
Peltomäen mukaan helposti kierrätettäviä materiaaleja ovat kipsi, metallit, betoni, tiilet, lasi, bitumi sekä pakkausmuovit ja pahvit. Esimerkiksi kipsiä voidaan hyödyntää käytännössä ikuisesti uusien kipsilevyjen raaka-aineena. Betoni- ja tiilimursketta voidaan käyttää maanrakennusaineena tai betonin raaka-aineena. Bitumi on hyödynnettävissä asvaltin valmistuksessa. Puujäte haketetaan ja se päätyy voimalaitosten raaka-aineeksi.
Lainsäädännön muuttuessa ja kierrätysmenetelmien sekä -prosessien kehittyessä löytyy uusia keinoja hyödyntää purkumateriaaleja liiketoiminnallisesti järkevällä tavalla. Hyvä esimerkki pitkälle viedystä kierrätyksestä on Pihlan ja Revisolin yhteistyössä kehittämä ikkunankierrätysmalli. Ikkunasaneerauksissa poistettavat ikkunat toimitetaan Revisolin toimipisteeseen purettaviksi.
– Erottelemme lasin, metallin ja puuosat toisistaan. Lasin toimitamme lasivillavalmistajille ja metallit toimitamme lajiteltuina metalliteollisuuden raaka-aineeksi. Puupokat lähtevät murskattuina energiantuotantoon. Kierrätysmallin ansiosta lasimateriaalin kierrätysastetta on pystytty kasvattamaan merkittävästi.
