Katso kerrostalosi tyyppiviat − ne määräytyvät rakennusvuosikymmenen mukaan

Kirjoittanut Anna Karismo, Maria Rautio 7.5.2020
Näkymää Helsingin kattojen yltä

Rakennustavat ja arkkitehtuuri ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä, ja vuodet ovat paljastaneet aikakausien tyypilliset ongelmat kerrostaloissa. Mihin eri vuosikymmeninä rakennetuissa kiinteistöissä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Mitä on jo remontoitu tähän mennessä? Tilaajille

1920–1930-lukujen talot

Alkuperäinen energiamuoto

  • Asuntoja lämmitettiin puulla. Takkoja ja kakluuneja korvattiin vesikiertoisella keskuslämmityksellä 1910-luvulta lähtien.

Rakenne

  • Aikakauden talot ovat massiivisia, paksuseinäisiä ja muurattuja. Varsinaista eristettä ei ole ollut yleensä lainkaan. Alun perin märkätilat ja ilmanvaihto tehtiin paljon nykystandardeja vaatimattomammiksi.

Muutoksia vuosien varrella

  • Lämmitys on muutettu vesikiertoiseksi patterilämmitykseksi, jota on aluksi lämmitetty keskuskattilalla, ja myöhemmin on liitytty kaukolämpöön.

Korjattavia asioita

  • Lisäeristäminen: Pitkän pakkasjakson aikana seinät hohkaavat kylmää. Kylmä pinta saa ilman liikkeelle, mikä tuntuu iholla vetona. Patterit eivät riitä lämmitykseen, tarvitaan lisäeristystä. Usein talot lämpörapataan eli talon ulkopuolelle pannaan 5–10 sentin lisäeriste.
  • Ilmanvaihto: Alkuperäinen painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten talvella suurissa lämpötilaeroissa, kesällä ei välttämättä lainkaan. Hormi tiivistetään ennen koneellisen ilmanvaihdon asennusta.
  • Myös välipohjiin, ikkunoihin ja sähkönousuihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Yleisin energialuokka perusremonttien jälkeen

  • F–C, remonteista riippuen

1940-luvun talot

Alkuperäinen energiamuoto

  • Kokonaisia kiinteistöjä alettiin lämmittää öljykattiloilla. Osa asunnoista lämpeni yhä puulla, osassa oli jo vesikiertoinen keskuslämmitys.
Rakennusten tyyppiviat riippuvat rakentamisvuodesta

Rakenne

  • Huoneistokohtaisia parvekkeita aiempaa enemmän erityisesti suuremmissa asunnoissa.
  • Ruokapöydät siirtyvät keittiöihin: keittiöt suurempia, olohuoneet pienempiä kuin 1930-luvulla.
  • Talosaunat yleistyvät.
  • Käsin tehdystä rakentamisesta siirryttiin elementteihin. Lamellitalot yleistyivät (lamelli = samanlaisena toistuva rakennusyksikkö)
  • Rakennustarvikkeista pulaa sodan jälkeen. Ikkunat pieniä energia- ja lasipulan takia. Paksuja rakenteita ohennetaan ns. puolentoista kiven umpimuureiksi (45 cm:n paksuisiksi).
  • Ulkoseinät useimmiten rapatut tai joskus puhtaaksimuuratut. Taloissa koristeellisia yksityiskohtia, tyylisuuntana romantiikka.
  • Ulkoseinissä käytetyt umpitiilet vaihtuvat hieman paremmin eristäviksi reikätiiliksi.

Muutoksia vuosien varrella

Tämä sisältö näkyy vain tilaajille

Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.

Tee digitilaus

Tutustu 2 viikkoa maksutta


Kirjoittaja: Anna Karismo

Anna Karismo työskenteli Kotitalo-lehden päätoimittajana vuoden 2016 alkuun asti.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Anna Karismo →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Energia Korjaushanke Rakentaminen