Kuka päättää taloyhtiön pihapuiden harvennuksesta?

Kirjoittanut Kotitalon toimitus 24.7.2015 ja päivitetty 27.2.2019
Taloyhtiön yhteisellä pihalla seisovat puut voivat herättää eriäviä mielipiteitä osakkaissa. Kuva: Kaisa Leiwo

Korkeat puut varjostavat kahden asunnon parvekkeet täysin, ja asukkaat haluavat puista eroon. Kaksi muuta asukasta vastustaa puiden kaatamista. Heidän mielestään pihan viihtyvyys kärsii puiden kaatamisesta. Mikä ratkaisuksi?

Monessa taloyhtiössä tehdään puiden hoitoleikkauksia, karsitaan häiritseviä oksia ja kaadetaan vanhoja puita. Hallituksen vastuulla on seurata puiden kuntoa kiinteistön tontilla ja päättää harvennuksesta.

Osakkaat voivat olla erimielisiä puiden kohtalosta. Yhden rakastama lehmus voi varjostaa tai pudottaa lehtiä ja mahlaa toisen autolle; toisia häiritsevät männyn oksilla kiikkuvat oravat. Puiden kaataminen on ennen kaikkea mielipidekysymys. Siksi hallituksen ei koskaan kannata toimia omin päin vaan kuunnella asukkaita ja pyytää heiltä ratkaisuvaihtoehtoja.

Osakkaita kohdeltava tasapuolisesti

Piha-alueet ovat yleensä taloyhtiön hallinnassa, siksi tarvitaan yhtiön hallitus päättämään, kaadetaanko puita vai ei. Hallituksen täytyy turvata pihan turvallisuus ja osakkaiden tasapuolinen kohtelu. Vasta kun osakkeenomistajien mielipidettä on kysytty, hallituksen kannattaa päättää puiden kohtalosta.

Jos kysymyksessä ovat taloyhtiölle tärkeät puut – esimerkiksi sellaiset, jotka kuuluvat olennaisesti pihapiirin yleisilmeeseen tai sellaiset, joista aiheutuu isoja riitoja – hallitus voi selustansa turvatakseen kysyä myös yhtiökokouksen kantaa. Näin ehkäistään jälkipyykkiä pihaparlamentissa.

Yhtiökokouksessa päätös tehdään enemmistöpäätöksenä eli kannatus tarvitaan yli puolelta osakkaista. Hallituksen ei kuitenkaan ole pakko kysyä yhtiökokoukselta, se voi toimia myös itse.

Puunkaatoon tarvitaan usein lupa

Jos puunkaato muuttaa maisemaa kaava-alueella, tarvitaan viranomaisten hyväksyntä. Sen hakee hallitus, isännöitsijä tai yksittäinen osakas hallituksen valtakirjalla.

Yhtiössä kannattaa seurata puiden kuntoa säännöllisesti.

Kaupunkien keskustoissa voi olla vaikea saada lupaa kaikkien puiden kaatamiseen. Jo yhdenkin puun kaatamiseen saatetaan tarvita lupa, jos kyseessä on kaupunkikuvallisesti merkittävä puu tai jalopuu, esimerkiksi vanha tammi.

Vastuu puun aiheuttamasta vahingosta on hallituksella

Ennen kuin puiden kaataminen tuodaan yhtiökokoukseen tai siitä kysytään osakkaiden mielipidettä, hallituksen kannattaa varmistella lupaa rakennusvalvontaviranomaisilta. Heiltä ja puiden kaatamiseen erikoistuneilta ammattilaisilta, arboristeilta, saa myös ohjeita järkevään puuston karsimiseen.

Yhtiössä kannattaa seurata puiden kuntoa säännöllisesti. Seurantavastuu on viime kädessä yhtiön hallituksella, mutta yleensä myös isännöitsijä tarkkailee puiden tilannetta. Yhtiö voi joutua vastuuseen, jos kiinteistön alueella oleva lahopuu kaatuu esimerkiksi pihalle pysäköidyn auton päälle. Liian lähellä seinää kasvava puu taas on kosteusriski talon rakenteille.

Esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten rakennusvalvonnat antavat luvan puiden kaatamiseen, kun nämä ehdot täyttyvät:

  • Asemakaavassa ei ole kyseisiä puita koskevia suojelu-, lukumäärä- tai muita määräyksiä eikä määräyksiä ympäristön säilyttämisestä.
  • Asemakaavan mahdollisesti vaatimaa puiden minimilukumäärää ei aliteta.
  • Kaadettavat puut eivät ole maisemakuvallisesti merkittäviä, esimerkiksi komeita vanhoja yksittäispuita, puuryhmiä, puukujanteita tai vastaavia, joiden häviämisellä olisi ympäristöä olennaisesti köyhdyttävä vaikutus. Maisemakuvallisen merkittävyyden määrittelee rakennusvalvontaviranomainen.
  • Puita kaadetaan enintään viisi ja tontille jää puita vielä kaatotoimenpiteen jälkeenkin.
  • Vaarallisen puun voi kaataa ilman lupaa, mutta vaarallisuus pitää pystyä todistamaan jälkeenpäin.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Julkisivu Piha Tontti