Poikkeuksellinen lumikuorma katolla aiheutti vaurion Jyväskylän Tikkakoskella rivitaloyhtiö As Oy Jyväskylän maalaiskunnan Hietajärventie 1:ssä viime talvena. Kun asiaa selvitettiin vuonna 2006 rakennetun viiden suuren asunnon yhtiössä, havaittiin katon tarvitsevan korjausta. Hinnaksi täsmentyi noin 10 000 euroa.
Taloyhtiöllä oli säästettynä noin 15 000 euroa äkillisiä korjaustarpeita varten, mutta suurin osa siitä oli ajateltu käytettäväksi sähköautojen latausasemien rakentamiseen. Taloyhtiön hallitus päätteli, että hoidetaan katonkorjaus taloyhtiölainalla, josta tulisi noin pari tonnia maksettavaa taloutta kohden. Pian isännöitsijä kuitenkin kertoi, ettei lainan saanti olekaan läpihuutojuttu. Pankit haluaisivat, että osakkaat kustantavat katonkorjauksen henkilökohtaisilla lainoilla.
– Kyllä me olimme ihmeissämme. Kymppitonnia ei saa, vaikka se jakautuu viidelle huoneistolle. Eihän siinä pankilla ole mitään riskiä, hämmästelee yhtiön hallituksen puheenjohtaja Anssi Hatakka.
Emme me hallituksessa voi tietää kaikkien taloudellista tilannetta.
Lopulta taloyhtiö sai kuitenkin kaksi kallista tarjousta, joista se valitsi toisen. Hatakka sanoo, ettei hallitus halunnut määrätä, että osakkaiden olisi otettava henkilökohtaiset lainat.
– Emme me hallituksessa voi tietää kaikkien taloudellista tilannetta. Voivatko he ottaa parin tonnin kulutusluoton? Remonttia emme voineet viivyttää talven yli. Olimme selkä seinää vasten, hän kertoo.
Taloyhtiön pieni koko on pankeille ongelma
Pankkien näkökulmasta pienet taloyhtiöt ovat suuriin verrattuna riskialttiimpia rahoituskohteita, kun ajatellaan taloyhtiölainoja.
– Taloyhtiölaina on kaikkien osakkaiden yhteinen laina, ja kaikki osakkaat ovat siitä vastuussa. Pienessä taloyhtiössä vastuu voi tulla liian raskaaksi yhdelle osakkaalle, jos sattuisi, että jotkut muut jättäisivät maksamatta, sanoo taloyhtiöyksikön johtaja Maiju Hinno Nordealta.
Hänen mukaansa Nordea suosittelee pienille taloyhtiöille, että rahoitus järjestettäisiin osakkaiden henkilökohtaisilla lainoilla, tai että remontti rahoitetaan keräämällä varoja ennakkoon tai säästämällä.
Vastikerästit ovat edelleen harvinaisia
Pankkien nihkeydessä rahoittaa pieniä yhtiöitä taloyhtiölainalla on kyse enemmän varautumisesta kuin toteutuneista riskeistä. OP:n pk-yritysten ja yhteisöjen liiketoiminnasta vastaava johtaja Heikki Peltola kertoo, että vastikerästit ovat edelleen marginaalinen ongelma.
– Suomalaisten halu huolehtia taloyhtiökuluistaan on erittäin korkealla, ja rästit ovat tavattoman yksittäinen ilmiö. Siellä missä on eniten asuntoja, sieltä löytyy myös eniten rästitapauksia, hän sanoo.
Rahaa riittää suunnitelmallisesti hoidetuille taloyhtiöille edelleen erittäin hyvin.
Nordean Hinno korostaa, etteivät pankit ole erityisesti edes kiristäneet lainahanoja. Hänen mukaansa Nordean remonttilainamäärät ovat tänäkin vuonna kasvaneet.
– Jos joudumme hylkäämään rahoituspäätöksen, se näyttää rahoitusehtojen kiristymiseltä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Rahaa riittää suunnitelmallisesti hoidetuille taloyhtiöille edelleen erittäin hyvin, hän sanoo.
Pankit haluavat mukaan suunnitteluun
Pankit toivovat, että taloyhtiöt ottavat pankit mukaan remonttien suunnitteluun heti alusta lähtien.
Siten taloyhtiöille syntyy realistinen käsitys siitä, mitä remontin rahoitus tulee vaatimaan: Tarvitaanko ja paljonko tarvitaan omarahoitusta, ja millaiseen laina-aikaan pankissa ollaan valmiita. Samalla selviää, miten pankissa hahmotetaan taloyhtiön arvonkehitys ja sitä selittävä sijainti.
– Hitaasti kehittyvien alueiden laina-ajat lyhenevät, lainaosuudet madaltuvat ja yhtiön omarahoitustarve kasvaa. Silti jokainen tapaus on aina erikseen harkittu. Pääkaupunkiseudullakin on alueita, joiden vetovoima ei ole yhtä hyvä kuin viereisellä postinumeroalueella, OP:n Peltola sanoo.
Tikkakoskella hallituksen puheenjohtaja Hatakka sanoo, että kattoremontin rahoitus on ollut opettavainen kokemus. Yhtiössä on tehty selvitys autojen sähkölatauspaikkojen rakentamisesta, ja keväällä on tarkoitus tehdä päätöksiä.
– Tämä on opettanut ennakointia. Kun keväällä pidämme yhtiökokouksen, tullaan puhumaan sähkölatausasia niin, että selvitetään rahoitus ensin. Kun se on selvillä, edetään tarkempaan suunnitteluun vasta sitten, hän sanoo.
