Mitä tarkoittaa taloyhtiön omavalvonta?

10.9.2015
Taloyhtiön omavalvonta tarkoittaa paloturvallisuudesta huolehtimista.

Taloyhtiöiden omavalvonta korvaa vähitellen tavanomaiset palotarkastukset useimmissa kiinteistöissä kaikkialla Suomessa. Kokemusten myötä alkavat hahmottua myös tyypillisimmät turvallisuuspuutteet. Tavaran säilyttäminen rapussa on yleinen ongelma.

Porrashuoneissa säilytettävät tavarat ovat yleisin turvallisuusriski asunto-osakeyhtiöissä.
– Vaikka esimerkiksi lastenvaunut eivät sinänsä ole vaarallisia, ne muodostavat palaessaan myrkyllisiä savukaasuja. On yllättävän yleistä, että joku sytyttää ne tuleen, palotarkastaja Sebastian De Caro Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo.

Toinen taajaan unohtuva seikka on väestösuojan kunnossapito. Suoja on huollettava valmistajan ohjeen mukaisesti – yleensä kerran vuodessa – ja tiiveyskoe tehtävä vähintään kymmenen vuoden välein.

Jäteastioiden tulisi sijaita vähintään kahdeksan metrin päässä aukollisesta seinästä ja mieluusti lukitussa tilassa.

Merkitkää kaasun ja sähkön pääsulut

De Caron mukaan kolmas riskipaikka lymyää jätekatoksessa. Jäteastioiden tulisi sijaita vähintään kahdeksan metrin päässä aukollisesta seinästä ja mieluusti lukitussa tilassa.

Viisautta on varustaa ne omiin palo-osastoihin, jotka rajaavat palon leviämistä, jos joku vaikkapa tyhjentää tuhkakuppinsa jäteastiaan sytyttäen palon.

Yhtä lailla tärkeää on merkitä veden, kaasun ja sähkön pääsulkujen sijainti ulko-ovelta aina suluille asti. Kun sulut löytyvät nopeasti, vahingot jäävät onnettomuustapauksessa pienemmiksi.

Omavalvontalomakkeessa kysytään taloyhtiön turvallisuusviestinnästäkin. Aktiivinen tiedottaminen on ehdottoman tärkeää, De Caro painottaa.

Näin omavalvontajärjestelmä toimii

Kerros- ja rivitalojen omavalvonta yleistyy hyvää vauhtia. Omavalvontahanke alkaa kattavasta materiaalipaketista, jonka pelastuslaitos lähettää taloyhtiölle.

Tarkoitus on, että taloyhtiön hallitus tutustuu aineistoon, selvittää kiinteistönsä turvallisuustilanteen ja kirjaa sen lomakkeelle. Vastaukset materiaalipaketin kysymyksiin löytyvät taloyhtiön pelastussuunnitelmasta, jos se vain on pidetty ajan tasalla.

Omavalvonnan malli on erilainen eri pelastuslaitoksilla. Helsingin kaupungin pelastuslaitos käyttää sähköistä vastauslomaketta ja järjestää taloyhtiöille asukasiltoja yhteistyössä Helsingin pelastusliitto Helpe ry:n kanssa. Taloyhtiö voi pyytää sopimuspalokunnan ammattilaisen ilmaiseksi mukaan katsastamaan kiinteistöä.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen mallissa turvallisuusasioita kysellään paperilomakkeilla sekä hallitukselta että asukkailta. Isännöinti laatii
vastauksista yhteenvedon. Lisäksi pelastuslaitos tekee operatiivisen tarkastuksen kiinteistössä ja laatii palotarkastusraportin.

Omavalvontahanke alkaa kattavasta materiaalipaketista, jonka pelastuslaitos lähettää taloyhtiölle.

Muita havaittuja puutteita

Helsingissä pelastuslaitos käynnisti asuinturvallisuuden omavalvonnan 2014 keväällä.

Puutteita on havaittu etenkin näissä:

– Toiminnanharjoittajien toiminnan riskejä ei ole huomioitu
– Väestönsuojat
– Porrashuoneessa tavaroita
– Pelastussuunnitelmaa ei ole päivitetty
– Sähköisen paloilmaisun huolto tekemättä
– Asukkaille ei ole jaettu pelastussuunnitelman ohjeita
– Luonnononnettomuuksiin ei ole varauduttu
– Jäteastioiden paloturvariskiä ei ole huomioitu

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Paloturvallisuus Turvallisuus