Asunto-oy Helsingin Hämeentie 68:n hallituksen puheenjohtaja Matti Rahikka lyö pöytään madonluvut: säästö sähkönkulutuksessa yli 25 prosenttia ja lämmityksessä 14 prosenttia.
– Ilman tätä järjestelmää energiakustannukset olisivat nousseet vuodessa 15 000–20 000 euroa enemmän, Rahikka sanoo.
Luvuissa on verrattu tammi-lokakuun 2025 kulutusta vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon. Myös taloyhtiön hiilijalanjälki on pienentynyt roimasti, hiilipäästöt ovat vähentyneet noin 41 tonnilla.
Voisi sanoa, että taloyhtiön talouteen on tullut vakautta ja turvallisuutta.
Miten tähän on päästy? Suurin muutos on tekoälyohjattu lämmitysjärjestelmä, joka asennettiin keväällä 2024. Lisäksi kaukolämmitteinen taloyhtiö on muun muassa asennuttanut pattereihin uudet termostaatit ja vaihdattanut huoneistojen suihkuihin vähemmän vettä kuluttavat suihkupäät. Katolle on asennettu aurinkopaneelit.
Säästöjen ansiosta taloyhtiö on voinut jättää perimättä yhden kuukauden vastikkeet, kun ”kassa rupesi kolisemaan”. Haastatteluhetkellä harkinnassa on toinen vastikevapaa kuukausi.
– Kassatilanne on nyt hyvä, ei tarvitse pelätä kaukolämmön hinnan nousua. Voisi sanoa, että taloyhtiön talouteen on tullut vakautta ja turvallisuutta, Rahikka sanoo.
Tekoälyn avulla voidaan optimoida taloyhtiön lämmitystä ja saada säästöjä. Miten tekoälyratkaisut vaikuttavat asumismukavuuteen, ja mitä sellaisen hankinta ja käyttö edellyttävät taloyhtiöltä?
Tekoäly syynää kulutuksen
Rahikan taloyhtiössä tekoälyohjaus toimii niin, että kaikkiin huoneistoihin ja porraskäytäviin on asennettu anturit, jotka mittaavat ilmankosteutta ja sisälämpötilaa. Lämmönjakokeskukseen on asennettu älykäs lämmönsäädin. Taloyhtiössä on 55 asuntoa ja kahdeksan liike- ja toimistotilaa.
Lämmönohjauksesta huolehtii tekoäly: se säätää lämmitystä rakennuksesta mitatun todellisen tiedon sekä Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden pohjalta.
Älykkäistä ohjausjärjestelmistä puhutaan usein laveasti. Monia järjestelmiä markkinoidaan “älykkäinä”, vaikka ne perustuvat yksinkertaisiin, ennalta ohjelmoituihin sääntöihin.
Varsinaisesta tekoälystä on kyse, jos järjestelmä on koneoppiva eli se oppii itsenäisesti parantamaan toimintaansa.
Rahikan taloyhtiöön hankittu järjestelmä on tekoälyä käyttävä. Se esimerkiksi oppii, miten rakennus käyttäytyy eri säätiloissa ja mihin aikaan päivästä kulutetaan eniten lämmintä käyttövettä – ja säätää ohjaustaan oppimansa mukaan. Esimerkiksi aamuisin järjestelmä ohjaa energiaa käyttöveden lämmitykseen ja säätää vastaavasti lämmitystä pienemmälle.
Tämä sisältö näkyy vain tilaajille
Tilaamalla Kotitalo-lehden saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön kotitalolehti.fi:ssä.
Tutustu 2 viikkoa maksutta
Oletko jo tilaaja?
Tuleeko taloyhtiöllesi Kotitalo-lehti?
