Tiukka aikataulu vaikeuttaa päätöksentekoa, koska silloin asioihin ei ehdi välttämättä perehtyä riittävästi. Vähäinen tietomäärä lisää epävarmuutta, jolloin tunteet tulevat mukaan peliin. Isoissa ja monimutkaisissa asioissa aikalisän ottaminen yleensä kannattaa.
Toisaalta, kun aika on vähissä, päätöksiä tehdään intuition varassa. Lopputuloksena voi olla tosi hyvä päätös. Intuitiossa voi olla enemmän viisautta kuin laskelmissa ja analyyseissa.
Työpsykologi Hanna Poskiparran mukaan päätöksenteko on erityisen vaikeaa silloin, kun se koskettaa muitakin kuin itseä. Esimerkiksi hallitus on vastuussa muista osakkaista ja asukkaista. Vastuu muiden taloudesta ja turvallisuudesta lisää päätösten haastavuutta.
Taloyhtiön päätökset tehdään yleensä ryhmässä. Hallitus tai yhtiökokous pyrkii löytämään parhaan mahdollisen ratkaisun sillä tiedolla, mikä heillä on juuri sillä hetkellä käytettävissään. Tosin monet päätökset ja valinnat tehdään samoilla kriteereillä kuin ennenkin, vaikka ne koskevat tulevaisuutta, eivät menneisyyttä.
– Rutinoidumme tekemään tiettyjä ratkaisuja. Tämä on yksi päätöksenteon keskeisistä vinoumista.
Samat ratkaisut toistuvat
Toisaalta, jos ajattelumme ei olisi ennakoivaa ja rutinoitunutta, se olisi äärettömän kuormittavaa. Meidän pitäisi aloittaa jokaisen päätöksen kanssa alusta.
Rutiinit saattavat estää etsimästä uusia vaihtoehtoja. Taloyhtiö voi esimerkiksi jatkaa vuodesta toiseen automaattisesti yhteistyötä saman huoltoyhtiön kanssa perehtymättä markkinoille tulleiden uusien huoltoyhtiöiden palveluntarjontaan. Kehitystä ei tapahdu, jos asiat tehdään aina samalla tavalla kuin ennenkin.
Miellymme omiin rutiineihimme ja arvioimme harvoin niitä uudelleen. Olemme tottuneet tekemään ratkaisuja tietyllä tavalla. Sokeudumme omille mieltymyksillemme, emmekä osaa välttämättä edes perustella niitä. Kyse on hiljaisesta kokemusperäisestä intuitiivisesta tiedosta. Omien mieltymysten puolustaminen voi johtaa konflikteihin muiden päätöksentekoon osallistuvien kanssa.
Intuitio näyttäytyy esimerkiksi asuntoa ostaessa. Ostajalla on tietyt kriteerit sille, millaisen asunnon hän haluaa. Kriteerit voivat kuitenkin unohtua asuntonäytöllä, kun asunto tuntuu ensi silmäyksellä kodilta. Tai toisinpäin. Asunto voi täyttää kaikki kriteerit, mutta se ei tunnukaan omalta. Päätöksentekoon kietoutuu kokemuksellista tietoa, jota ei välttämättä osaa järjen tasolla sanoittaa.
Yksimielisyyden harha
Poskiparta on perehtynyt ajattelun ja päätöksenteon vinoumiin. Tutkijat ovat löytäneet jopa satoja päätöksentekoa vääristäviä tekijöitä.
– Päätöksentekokyvyn vinoutuneisuudesta on hyvä olla tietoinen, vaikka emme pysty eliminoimaan sitä. Vinoumat vaikuttavat aina ajatteluumme vääristäen sitä.
Ihmisten väliset suhteet vaikuttavat päätöksentekoon ryhmässä. Haluamme vaalia hyvää yhteisöllisyyttä ja tulla toimeen muiden kanssa.
Vinoumat vaikuttavat aina ajatteluumme vääristäen sitä.
Pyrimme siihen, että asiat sujuvat ja niistä voidaan keskustella hyvässä hengessä. Moni pyrkii välttelemään riitaa, eikä halua aiheuttaa isoja vääntöjä asioihin. Tämä voi johtaa siihen, ettei tärkeitä kysymyksiä tehdä, eikä päätöksiä kyseenalaisteta.
Ryhmässä voi olla ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet tiettyä sosiaalista auktoriteettia. Heidän sanansa voi painaa enemmän kuin muiden. Tässäkin on kyse tietynlaisesta vinoumasta. Ihminen, joka osaa ilmaista asioita vakuuttavasti, koetaan uskottavampana kuin sellainen, joka tuo omat mielipiteensä esiin empien. Yksimielisyyden harha ja tarve kuulua joukkoon voivat häiritä päätöksentekoa.
Myös sädekehävaikutus näkyy ryhmissä. Kun joku on viimeksi tehnyt hyvän ehdotuksen, hänen oletetaan jo lähtökohtaisesti ehdottavan jotain kannatettavaa myös tällä kerralla.
Joku puolestaan saattaa kutistaa itseään liikaa. Ajatella esimerkiksi, ettei ymmärrä riittävästi teknisiä tai taloutta koskevia asioita, ja pysytellä siksi hiljaa. Tärkeitä, asioita eteenpäin vieviä kysymyksiä voi jäädä tällöin tekemättä.
Lähde: Tuomas Leisti ja Hanna Poskiparta. Päätöksenteon illuusiot. Ymmärrä paremmin, miten teet päätöksiä. Tuuma. 2022.