Kynttilä on jouluaikaan suosittu tunnelman luoja. Tilastojen valossa suomalaisilla on kuitenkin paljon opittavaa sen turvallisesta käytöstä. Palopäällikkö, palotutkija Pasi Paloluoma Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sanoo, että joulukuu on yksi pelastuslaitoksia eniten työllistävistä kuukausista, kun rakennuspalojen lisäksi mukaan otetaan kodeissa tapahtuneet pienemmät roihahtamiset ja tulipalojen alut. Usein ne ovat saaneet alkunsa kynttilästä.
Paloluoma kertaa raporteista, kuinka kynttilä on jätetty palamaan hyllyn päälle, kun on itse poistuttu naapuriin. Kylpyhuoneessa palanut kynttilä on sytyttänyt pyykin, hirsirakenteen päällä palanut kynttilä on sytyttänyt kattorakenteet.
– Toisin sanoen me emme tosiaankaan osaa polttaa kynttilöitä. Olemme olleet tottuneempia tulenkäyttäjiä aikanaan, mutta ymmärrys hallitsemattoman tulen vaarasta näyttää vähentyneen, hän sanoo.
Olemme olleet tottuneempia tulenkäyttäjiä aikanaan, mutta ymmärrys hallitsemattoman tulen vaarasta näyttää vähentyneen.
Esimerkiksi eri kokoisten kynttilöiden kokoaminen tiiviiksi asetelmaksi on ollut muotia sisustuksessa, mutta asetelman kynttilöiden polttaminen voi aiheuttaa lämpökuormaa, joka riittää sytyttämään rakenteita. Sama vaara on yhteen kootuilla tuikkukynttilöillä.
Paloluoma huomauttaa, että asunnot ovat nykyisin pullollaan petrokemian tuotteita: sohvat ja sängyt ovat muhkeita, koska pehmusteena on polyuretaania, ja sisustuksessa käytetään tekokuitutekstiilejä. Niissä tuli etenee nopeasti ja tuottaa paljon savua. Pelastautumiseen jää entistä vähemmän aikaa.
Palovaroitin ei varoita ulkona syttyneestä tulipalosta
Palovaroittimet siirtyvät vuodenvaihteessa taloyhtiöiden vastuulle, ja monessa yhtiössä ne ovat jo paikoillaan. Palovaroittimista ei kuitenkaan ole apua tilanteessa, jossa kynttilää poltetaan esimerkiksi parvekkeella tai terassilla, ja tuli pääsee karkaamaan. Palovaroitin tunnistaa tulipalon vasta silloin, kun savua kantautuu sisätiloihin.
– Alkusammutukselle ei silloin välttämättä ole enää edellytyksiä, eikä se ole turvallista, Paloluoma sanoo.
Hän kertoo, että kynttilän polttaminen ulkona luo ihmisille usein valheellisen turvallisuuden tunteen, ikään kuin tulipalon vaaraa ei ulkona olisi. Kynttilä on kuitenkin sytyttänyt ulkotiloissa tulipalon, vaikka sitä on poltettu lasisella alustalla tai kynttilälyhdyn sisällä, jossa on ollut puurakenteita.
– Jos kynttilä poltetaan loppuun asti valvomatta, sen sydän saattaa kääntyä vaaka-asentoon. On ikään kuin palava steariinilätäkkö, jossa liekki sytyttää koko sulaneen massan ja lyhdyn puiset osat. Lasi rikkoutuu, ja tuli pääsee karkaamaan, hän kuvailee.
Talojen ontelorakenteet ovat tulelle hormi
Lasitetulla parvekkeella palanut kynttilä sytytti kerrostalon Jyväskylässä vuonna 2020. Onnettomuustutkinnan mukaan tulipalo levisi nopeasti parvekkeen paneeliverhoilun ja julkisivumateriaalin väliseen onteloon, ja sitä pitkin kattorakenteisiin. Asukas ja naapuri yrittivät sammuttaa paloa vedellä, mutta tuli oli jo levinnyt paneelin taakse alkusammutuksen ulottumattomiin.
Myös rivitaloissa kynttilän sytyttämiä terassipaloja raportoidaan lähes vuosittain. Rakenteiden tuulettumista varten rakennetut pysty- ja vaakaontelot vauhdittavat palamista kuin hormi. Paloluoma kirjoittaa parhaillaan pelastuslaitosten kumppanuusverkoston palontutkinnan asiantuntijaverkoston teemaraporttia, jossa tarkastellaan rivitalojen palokatkoja.
– Sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa ongelmia on räystäsrakenteissa ja yläpohjan ontelotilojen palo-osastoinnissa. On huonoa suunnittelua, huonoa rakentamista ja huonoa valvontaa, hän sanoo.
On huonoa suunnittelua,
huonoa rakentamista
ja huonoa valvontaa.
Vuodesta 1990 lähtien rakennetuissa taloissa palo-osastoinnin tarkoituksena on ollut pidättää tulipaloa puoli tuntia yhden asunnon tiloissa. Asunnon tilaksi lasketaan ala vesikatosta lattiaan.
– Savu ja tuli leviävät, jos rakenne ei ole tiivis. Voi olla räystäisiin liittyviä onteloita läpi talon, joiden pitäisi olla rakenteellisesti katkaistuja palon leviämisen estämiseksi. Ennen vuotta 1990 rakennetuissa rivitaloissa voi laajassa yläpohjassa olla vain yksi väliseinärakenne, joka jakaa yläpohjan kahteen palotekniseen osaan. Voi olla, että siihenkin on rakennettu kulkuaukko, joka on auki. Meillä on valitettavasti näitä esimerkkejä, Paloluoma kertoo.
Hänen mukaansa rivitaloyhtiössä maksaa vaivan ryömiä katsomaan, miten yläpohjan osastointi on käytännössä toteutettu. Viimeistään kattoremontin aikaan kannattaa kysellä sen perään, miten palo-osastointivaatimuksista tullaan huolehtimaan.
Toivo joulupukilta turvallista elektroniikkaa
Joulun muistilistalle kannattaa siis merkitä, että kynttilää poltetaan vain valvotusti, palamattomalla alustalla ja kaukana rakenteista – ellei sitten vaihda kokonaan led-kynttilöihin. Joulupukilta kannattaa toivoa vain CE-merkittyä, Euroopan turvallisuusvaatimukset täyttävää elektroniikkaa, varsinkin vikaantuneen ja ikääntyneen tilalle.
Akkuja kannattaa ladata vain valvotusti ja reilusti plussan puolella olevassa lämpötilassa, kaukana palavista materiaaleista ja pelastautumisväylästä, kuten esimerkiksi ulko-ovesta. Paloluoma muistuttaa myös, ettei sähköjohtoja kannata asentaa puristuksiin, koska ne saattavat lämmetä ja aiheuttaa palovaaran. Hyvää renkiä kun ei kannata ottaa isännäksi.
