Kummajainen nimeltä taloyhtiö – ulkomailta Suomeen muuttaneelle säännöt ja tavat vaativat totuttelua

Kirjoittanut Pi Mäkilä 4.3.2020 ja päivitetty 11.3.2020
Suomalainen taloyhtiö on maailmanlaajuisesti katsottuna kummajainen. Taloyhtiö naapureineen voi olla maahanmuuttajalle tärkeä keino integroitua yhteiskuntaan. Ja vaikka lukuisat säännöt voivat aluksi hämmentää, moni oppii arvostamaan niitä, hallitustyötä ja isännöintiä. Kuvat: Marjaana Malkamäki

Suomalaisissa taloyhtiöissä arvostetaan rauhaa ja yksityisyyttä. Se on monelle ulkomailta muuttaneelle uutta. Myös lukuisia sääntöjä ihmetteli aluksi Sahba Frooghi (kuvassa tyttärensä Nadalin, 2, kanssa), mutta sittemmin Yhdysvaltojen kautta Suomeen muuttaneet Frooghit ovat oppineet arvostamaan niitä.

Miten ulkomailta Suomeen muuttanut näkee taloyhtiön? Maahanmuuttajat näkevät taloyhtiössä sääntöjä, sääntöjä, ja vielä vähän lisää sääntöjä. Siltä suomalaisessa taloyhtiössä asuminen tuntui heti alusta saakka Kamerunissa syntyneestä Sahba Frooghista.

– Alussa ihan kaikki oli omituista. Kaikkein kummallisinta oli se, miten ihan kaikkeen on olemassa säännöt, siitä lähtien, milloin omassa kodissaan saa pitää ääntä, Frooghi nauraa.

Frooghi muutti Jyväskylään vuonna 2006. Nyt mies asuu vaimonsa Nachidahin ja lastensa Niman, 6, ja Nadalin, 2, kanssa Tampereen Kaukajärvellä. Omistusasuminen on tuonut taloyhtiössä asumisesta esiin uusia puolia.

Frooghin perhe ihmetteli suomalaisen taloyhtiön sääntöjä ja hiljaisuutta, mutta nyt tavat tuntuvat jo tutuilta. aluksi
– Voin luottaa siihen, että suomalaisessa taloyhtiössä asiat hoituvat, sanoo Sahba Frooghi vaimonsa Nachidahin ja lastensa Niman, 6, ja Nadalin, 2, kanssa.

– Muutimme kolme vuotta sitten ensimmäiseen ikiomaan kotiimme, ja huomasin, että yksi ikkuna oli hieman rikki. Yritin korjata sitä varmaan parin kuukauden ajan, kunnes tuttavamme huomautti, että en edes saa yrittää itse nikkaroida talon ulkoseinää, vaan asia täytyy hoitaa isännöitsijän ja huoltoyhtiön kautta, Frooghi kertoo.

Ikkuna saatiin sittemmin korjattua, ja Frooghin perhe on ollut omaan taloyhtiöönsä ja ylipäätään taloyhtiöasumiseen tyytyväinen.

– Sääntöjen lisäksi ehkä yllättävintä on ollut se, miten paljon vaikutusvaltaa ja vastuuta isännöitsijällä on. Aiemmin saatoin panikoida, jos jokin asunnossa meni rikki. Nyt tiedän, että voin olla yhteydessä isännöitsijään matalallakin kynnyksellä.

Frooghi ehti asua Yhdysvalloissa ennen muuttoaan Suomeen. Kalifornialaisten taloyhtiöiden sääntöihin verrattuna Frooghi kuvailee suomalaisia rennoiksi.

– Yhdysvalloissa, ja etenkin Etelä-Kaliforniassa, ollaan tosi tarkkoja ulkoisiin seikkoihin liittyvissä asioissa. Tuuletin yhtenä päivänä mattoa muutaman minuutin parvekkeella, ja kuulin vasta jälkikäteen, että se on ehdottomasti kiellettyä – talon julkisivun ilmettä ei saa pilata mattojen tuulettamisella. Sain lopulta tuuletuksesta monen sadan dollarin sakot.

Naapureilla voi olla iso rooli integroitumisessa

Maahanmuuttajien asumista muun muassa Y-Säätiölle tutkineen Marja Katiskon mukaan Frooghit eivät ole ainoita, jotka ovat yllättyneet suomalaisesta taloyhtiöasumisesta ja siihen liittyvistä säännöistä.

Katisko huomauttaa, että maahanmuuttajat ovat kuitenkin hyvin monimuotoinen ryhmä. Yhtä moninaisia ovat asumiseen mahdollisesti liittyvät yllätykset ja haasteet.

– Omalla kodilla on iso merkitys siihen, miten yhteiskuntaan voi kiinnittyä, hän kertoo.

Toisaalta naapurit voivat olla taloyhtiössä asuvalle maahanmuuttajalle korvaamattoman tärkeitä.

– Yksikin ystävällinen naapuri voi muodostua tärkeämmäksi yhteiskuntaan integroivaksi voimaksi kuin mikään palvelujärjestelmän tukitoimi.

Frooghien perheessä on kummasteltu muun muassa suomalaisten taloyhtiöiden talkooperinnettä jo vuosien ajan. Sahba Frooghin mielestä on hassua, miten talkoot ovat tärkeä perinne, mutta osa asukkaista välttelee niitä kuitenkin viimeiseen saakka.

Marja Katiskon mukaan pihatalkoot voivat olla juuri maahanmuuttajataustaisille hyvinkin tärkeitä tilaisuuksia.

– Talkoiden lisäksi taloyhtiöiden kannattaisi muutenkin panostaa yhteisöllisyyden rakentamiseen, tai ainakin antaa asukkaille mahdollisuuksia siihen.

Taloyhtiöissä ollaan hiljaa rapussa ja kotona

Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä monessa taloyhtiössä on herätty pohtimaan, tarvitaanko pyykkituvan käyttöön tai jätteiden käsittelyyn tarkempia ohjeita.

Katiskon mukaan maahanmuuttajat tottuvat kyllä hyvin nopeasti asumaan varsin tavallisesti.

– Eniten haasteita ja konfliktitilanteita aiheuttaa ääni. Suomalaisessa kerrostalokulttuurissa arvostetaan hiljaisuutta ja vaalitaan yksityisyyttä. Siihen voi olla vaikea tottua, Katisko kertoo.

Täysin ilman ääneen liittyviä haasteita ei Frooghienkaan asuminen ole sujunut. Perhe on viihtynyt naapurustossa hyvin, mutta Sahba Frooghi kertoo yllättyneensä aidosti siitä, miten hiljaa kotona täytyy toisinaan olla.

– Tämä talo on rakennettu 60-luvulla, ja sen seinät ovat todella ohuet. Äänet kantautuvat hyvin helposti joka puolelle. Kahden pienen lapsen kanssa ääntä syntyy joka tapauksessa, halusimme tai emme, hän kertoo.

Asumisen äänekkyys on tuottanut myös ilmoituksen taloyhtiön hallitukselle. Frooghi kuuli asiasta hallituksen jäseneltä sattumalta.

– Hän otti asian puheeksi pihalla, hieman nolostellen. Hyvä, että otti, sillä en ollut tiennyt, että asuntomme äänet kantautuvat niin selvästi muihin asuntoihin. Toisaalta hän kertoi ymmärtävänsä hyvin, että kahden pienen lapsen leikeistä voi syntyä ääntä.

Valitus ei johtanut toimenpiteisiin, koska lasten äänet olivat kuuluneet päiväsaikaan.

– Olemme tarkkoja siitä, että meillä on illalla ja yöllä hiljaista, Frooghi kertoo.

Hallituksella ja isännöinnillä on valtavasti vastuuta ja tekemistä.

Frooghit muuttivat nykyiseen kotiinsa, kun perhe haki omistusasuntoa samalta alueelta, jossa he olivat asuneet jo aiemmin.

– Asuimme tien toisella puolella. Välittäjä kertoi, että taloyhtiötä on hoidettu hyvin ja sen taloustiedot ovat kunnossa. Emme olisi osanneet edes kysyä asiasta, mutta jälkikäteen olemme huomanneet, että välittäjä oli oikeassa. Tässä talossa asiat toimivat hyvin, Frooghi kertoo.

Hän kiittelee muutenkin taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimintaa.

– Heillä on valtavasti vastuuta ja tekemistä. Olen oppinut luottamaan, että he tekevät työnsä oikein. Esimerkiksi viime vuonna yhtiövastiketta korotettiin kymmenellä eurolla. Uskon, että sille on syynsä, ja olen korotukseen tyytyväinen.

Kielimuuri vaikeuttaa yhtiökokouksiin osallistumista

Monessa taloyhtiössä pohditaan parhaillaan, miten tiedotus kannattaa hoitaa asukkaille, kun yhteistä kieltä tai kulttuuria ei välttämättä ole. Frooghien talon isännöitsijä, Tampereen Ammatti-Isännöitsijöiden Tero Jarmas kertoo, että niihin asuntoihin, joiden asukkaat eivät tiettävästi puhu suomea, tiedotetaan myös englanniksi.

Lue myös: Kahden kielen taloyhtiöissä viestitään myös kyrillisin aakkosin

– Pyrimme palvelemaan kaikenkielisiä osakkaita, ja käytämme kääntäjää aina, kun se on selvästi tarpeen. Enemmän haasteita aiheutuu siitä, miten yhtiökokouksen kutsusta ja kokouksessa tehdyistä päätöksistä tiedotetaan, jos asukkaat eivät puhu suomea. Yhtiökokouksiin ei yleensä osallistuta, jos yhteistä kieltä ei ole, Jarmas kertoo.

En oleta, että kenenkään tarvitsisi tulkata meille kokouksen sisältöä.

Frooghit puhuvat hieman suomea, mutta eivät vielä tarpeeksi, jotta yhtiökokouksiin osallistuminen olisi ollut mahdollista. Sekä Nachidah että Sahba ovat opiskelleet ja työskennelleet Suomessa englannin kielellä. Kynnys suomen kielen käyttämiseen on korkea varsinkin, kun taloyhtiöasumiseen liittyvä sanasto ei ole vielä hallussa.

– Olemme suosiolla jättäneet yhtiökokoukset väliin. En oleta, että kenenkään tarvitsisi tulkata meille kokouksen sisältöä. Katsotaan tilannetta sitten, kun puhumme kieltä vähän paremmin, Sahba Frooghi toteaa.

Frooghien taloudessa seurataan taloyhtiön tiedottamista muutenkin harvakseltaan.

– Viime kesänä tosin harmitti vähän, etten ollut lukenut tiedotteita ollenkaan. Taloyhtiön lämpöpattereita korjattiin, ja urakoitsija oli koko ajan myöhässä. Uskon, että taloyhtiö oli kyllä tehnyt parhaansa, mutta vika oli alihankkijassa. Luulin, että remontti oli jo ohi, kun he vasta aloittelivat sitä. Toisaalta jos olisin lukenut tiedotteet huolellisemmin, ehkä asiasta olisi kerrottu.

Tieto vastuunjaosta on tarpeen

Osakkaiden yhdenvertaisuus on yksi taloyhtiöasumisen elementti. Sahba Frooghin mukaan on vaikea sanoa, toteutuuko yhdenvertaisuus, jos kielimuuri estää osallistumasta yhtiön toimintaan.

– Koen kuitenkin niin, että maksan asumisesta tietyn summan, ja voin samalla luopua kontrollista. Se tuo tietynlaista rauhaa asumiseen. Voin luottaa siihen, että suomalaisessa taloyhtiössä asiat hoituvat kyllä.

Viimeisimpänä Frooghi joutui pohtimaan asiaa vieraillessaan Saksassa tuttavansa luona.

– Sielläkin on paljon sääntöjä, ja taloyhtiöillä on tietynlaiset, hyvin säännöstellyt toimintatavat. Yllätyin siitä, että jokaisen asukkaan täytyi siivota rappukäytävä määrättyinä viikkoina. Suomessa on selvää, että taloyhtiö järjestää asiat toisella tavalla, eikä meidän asukkaina tarvitse murehtia yleisten tilojen siivoamisesta.

Frooghin mukaan varsinkin alussa olisi auttanut, jos jossain olisi kerrottu tarkemmin ja selkeämmin, miten asiat hoidetaan taloyhtiössä ja kerrostalossa. Erityisesti sen oppiminen, mitkä asiat kuuluvat isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle ja mitkä asukkaille, on vienyt aikaa.

Viimeksi hän oppi, ettei astianpesukoneen hajoaminen ole isännöitsijälle ilmoitettava asia.

– Alussa tietoa olisi voinut olla paljon enemmänkin. Sitä oli kyllä varmasti saatavilla, mutta koska se oli suomeksi, en voinut ottaa asioista selvää. Muuten en ehkä olisi yrittänyt korjata tämän asunnon ikkunaakaan turhaan, hän nauraa.

Pi Mäkilä

Kirjoittaja: Pi Mäkilä

Asuminen on yksi elämämme tärkeimmistä osa-alueista. Siksi on tärkeää, että omassa kodissa ja taloyhtiössä on viihtyisää. Minua kiehtovat erityisesti asumismukavuuden parantamiseen, piha-alueisiin, remontointiin ja sisustamiseen liittyvät aihealueet.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Pi Mäkilä →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Naapurit Viestintä