Yhteisöllisyyttä saadaan aktiivisuudella

Kirjoittanut Kirsi Salo 26.9.2014 ja päivitetty 13.2.2019

Yhteisökoordinaattori tuntee asukkaat ja vetää viihtymistä parantavia projekteja taloyhtiössä. Yhteishengen ylläpito vaatii aktiivisuutta.

Mikä saisi vanhan kunnon yhteisöllisyyden hereille taloyhtiössä? Tarvitaanko yhteisöllisyyttä?

Toista tuhatta asuntoa omistavan Setlementtiasuntojen mielestä tarvitaan. Yrityksen omistamissa 19 vuokra- ja asumisoikeustaloissa työskentelee yhteensä 14 yhteisöllisyyskoordinaattoria pääkaupunkiseudulla, Hyvinkäällä, Kuopiossa ja Tampereella.

– Uskomme, että seinien lisäksi tuotamme hyvää asumista. Yhteisöllisyys tekee hyvää asukkaille, lähiympäristölle, ja toki talokin pysyy hyvässä kunnossa, sanoo Setlementtiasuntojen asumispalvelupäällikkö Anna Vuorio.

Ajatus yhteisökoordinaattorin tehtävistä ei ole uusi. Aiemmin tehtävänimike oli asukasisännöitsijä, mutta kesäkuun alussa se päätettiin vaihtaa kuvaamaan tavoitetta paremmin, Vuorio kertoo. Kyseessä ei ole asukas eikä isännöitsijä, vaan talon asukastilassa toimiva ammattilainen, asukkaiden yhdyshenkilö.

Yhteisöllisyys tekee hyvää asukkaille, lähiympäristölle, ja toki talokin pysyy hyvässä kunnossa.

Yhteisökoordinaattori keskustelee asukkaiden kanssa ja poimii ideoita, millä viihtyvyyttä voisi parantaa. Kun hyvä idea tulee, hän on se Joku joka järjestää asukkaille viljelylaarin, retken tai porinaillan. Yhteisökoordinaattorille kuuluvat myös ikävämmät yhteydenotot. Hän puuttuu esimerkiksi maksamatta jääneeseen vuokraan tai asukkaan aiheuttamaan häiriöön heti.

– Asunnoissamme luottotappiot ovat todella pienet, Vuorio sanoo.

Häätöjä ei ole hänen mukaansa juuri lainkaan, ja asukkaatkin vaihtuvat harvemmin kuin vuokrapuolella keskimäärin. Yhteiseen toimintaan ei ole kenenkään pakko osallistua, mutta kiireisetkin asukkaat ovat kokeneet yhteisökoordinaattorin pelkän olemassaolon hyväksi. Elämää helpottaa, kun paikalla on joku joka seuraa tapahtumia ja puuttuu ongelmiin.

Vuorion mielestä yhteisökoordinaattoritoiminta sopisi yhtä hyvin asunto-osakeyhtiöihinkin, vaikka useampi taloyhtiö keskenään toimien. Kustannuksia vastaan taloyhtiön asukkaat saisivat vähemmän häiriöitä, mukavat naapurit ja yhteisöllisesti toimivan talon.

Talkoissa ennätysmäärä osallistujia

Oululainen As Oy Oulun Talvilehto on elävä esimerkki siitä, että yhteisöllisyys voi kukoistaa tavallisessa taloyhtiössä. Parhaimmillaan 24-asuntoisen paritaloyhtiön talkoisiin on osallistunut perheitä 20 asunnosta. Vähimmilläänkin mukana ovat olleet kuudentoista asunnon asukkaat.

– Henki on hyvä. Talkoista on muodostunut meillä sellaiset, että niitä oikein odotetaan, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sami Heikkilä.

Naiset leipovat pullaa, lapsille ostetaan limua ja sipsejä ja aikuisille talkoojuomaa. Joskus talkoiden jälkipelit jatkuvat vielä yhtiön pommisuojassa iltaan.

Puheenjohtajalta yhteishengen ylläpito vaatii aktiivisuutta.

Heikkilä on ollut hallituksessa mukana talojen valmistumisesta, vuodesta 2007. Yhteishengen syntymiseen oli otollinen pohja, kun kaikki muuttivat taloyhtiöön yhtä aikaa. Useimmat olivat samassa elämäntilanteessa.

Uusissa taloissa oli keskeneräisyyksiä, ja moni osakas väänsi niistä yksin rakennuttajan kanssa. Heikkilä kokosi asukkaat yhteen keskustelemaan. Alun ongelmien ratkaisemisesta tuli asukkaiden ensimmäinen yhteinen projekti, jonka jälkeen oli luontevaa jatkaa kehittämistä.

– Yhdessä lähdettiin miettimään, mitä taloyhtiöstä vielä puuttuu, Heikkilä kertoo.

Asukkaat ovat talkoilla rakentaneet aitoja, leikkimökin ja pystyttäneet jopa nykymääräysten mukaisen liukumäen leikkipaikalle turvahiekkoineen. Vaikka näin on vältetty ostamasta palveluja, ensisijainen tavoite ei Heikkilän mukaan ole rahan säästäminen.

– Tekemällä yhdessä pyrimme säilyttämään yhteishengen ja sen että tykkäämme asua täällä, hän sanoo.

Tarvitaan aloitteellinen keskustelija

Vaikka pihapiirissä alkaa jo olla kaikkea eikä nikkarointia tarvita alkuvuosien malliin, talkoot vetävät väkeä. Naapurit istuvat iltaa kesäisin ulkona porukalla, käyvät yhdessä lenkillä tai golfaamassa. Taloyhtiön kahvakuulatreeneissä käy myös lähialueiden ihmisiä.

Heikkilän mukaan kaiken a ja o on keskusteleva ilmapiiri – tunne siitä että voi sanoa ääneen, jos joku vaivaa.

– Ei vain yhtiökokouksessa ja hallituksen kokouksissa. Kokoonnumme myös epävirallisesti pommisuojassa asukkaiden kanssa.

Puheenjohtajalta yhteishengen ylläpito vaatii aktiivisuutta. On pidettävä huoli, että talkoot joka kerta järjestetään, ja äkillisiin ongelmiin on tartuttava heti.

– Niin se on. Hallituksen jäsenen tehtävät eivät ole vain paperilla, eikä isännöitsijälle voi kaikkea jättää, Heikkilä sanoo.

Kirsi Salo

Kirjoittaja: Kirsi Salo

Taloyhtiön hallitustyö on tärkein varallisuudenhoitokeinoni. Isännöintiliiton viestintäpäällikkönä autan isännöintialaa ymmärtämään muutoksia, kehittymään ja siten hoitamaan kotejamme ja omaisuuttamme paremmin.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Kirsi Salo →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Naapurit