Kotikatu uudistettiin turvalliseksi tilaa rajaamalla

Kirjoittanut Mari Schildt 31.7.2019 ja päivitetty 5.8.2019
Kuva: Konsta Leppänen

Tamperelaisessa Tesoman lähiössä kohennettiin asuinalueen ilmettä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta CPTED-suunnittelun eli ympäristösuunnittelun avulla. Asuntojen arvo nousi ja alueella asuva Jouni Santamäki kertoo myös ilkivallan vähentyneen. Ambulanssikin löytää helpommin perille.

Tamperelaisella Virontörmänkadulla näyttää nyt kovin erilaiselta kuin vielä viime vuosikymmenellä. Vaikka ollaan tyypillisessä suomalaisessa, 1960–70-rakennetussa Tesoman lähiössä, tällä kadulla tunnelma on uudenlainen.

Kun risteyksestä kääntyy Virontörmänkadulle, tulijaa tervehtivät kummallakin puolella tietä kivimuurit, joissa kadun nimi on tyylikkäästi valaistuna. Kerrostalot kummallakin puolella tietä ovat tulleet esiin, kun pöheikköjä tien ja kiinteistöjen välissä on karsittu. Katse kiinnittyy aitarakennelmiin.

– Ne ovat kivikoreja. Kiviä on kerätty galvanoidusta teräksestä valmistettuihin verkkokoreihin, kertoo toimitusjohtaja Harri Järvenpää Lännen Palveluyhtiöistä.

Lännen Palveluyhtiöt isännöi Asunto-oy Virontörmänkatua. Aidat eivät ole täysin yhtenäiset, vaan kivikoriaitaa on paikallaan vain pätkiä kerrallaan. Tonteille vievillä sisääntuloaukoilla on kivikoreista tehdyt korkeammat porttirakennelmat, joissa on selkeästi merkitty katunumero sekä opaste alueen kiinteistöihin. Samanaikaisesti Tampereen kaupunki uusi kadun bussipysäkit.

Oman alueen merkintä on viesti

Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen sanoo, että Virontörmänkadun suunnittelussa on käytetty keinoja, jotka vastaavat 1970-luvulla syntynyttä suuntausta, joka tunnetaan lyhenteellä CPTED (Crime Prevention Through Environmental Design, eli rikosten ehkäisy ympäristösuunnittelulla). Se kuulostaa dramaattiselta, mutta kyse on hyvin maalaisjärkisistä keinoista.

– Sen johtoajatus on, että unohtakaa tekijät ja keskittykää tilaisuuksiin, koska tilaisuus tekee varkaan. Se tiivistyy suppeaksi joukoksi perusjärkeviä ja yksinkertaisia suunnitteluohjeita siitä, miten julkiset ja puolijulkiset tilat pitää suunnitella ja rakentaa niin, että ne ovat turvallisia, hän sanoo.

CPTED:n ajatus on Kortteisen mukaan yksinkertaisesti se, että oma tila rajataan omaksi tilaksi.

Unohtakaa tekijät ja keskittykää tilaisuuksiin, koska tilaisuus tekee varkaan.

– Rajan ei tarvitse olla panssariverkko, mutta selkeä raja. Sen yli voi päästä, siinä voi olla aukkoja, mutta on olemassa iso, selkeä, symbolinen raja. Että tuossa meidän rajamme alkaa, hän kertoo.

Ajattelu ei kuitenkaan ole juurikaan rantautunut Suomeen. Kortteinen sanoo, että on hyvä kysymys, miksi niin on käynyt. Hän arvelee, että syynä saattaa olla suomalainen sosiaalisen integraation perinne. Sen mukaan erilaisten ihmisryhmien sekoittaminen ja laittaminen yhteen ilman selviä rajoja synnyttää automaattisesti integraatiota ja vähentää häiriökäyttäytymistä. Suuntausta voisi hyödyntää Suomessa enemmänkin.

Kortteinen havainnollistaa suuntauksen ajattelutapaa parilla esimerkillä. Kun Britteinsaarilla siirryttiin myrkyttömään kotitalouskaasuun, itsemurhien määrä putosi. Ne eivät muuttaneet muotoaan, vaan todella vähenivät. Samoin tapahtui, kun moottoripyöräilijöille säädettiin kypäräpakko: moottoripyörävarkauksien määrä suorastaan romahti, koska harvempi varas lähti liikkeelle kypärä kainalossa.

– Uhalta pitää viedä tilaisuus pois. Tätä kautta luodaan turvallinen ympäristö. Siihen kuuluu sosiaalinen aspekti siten, että on olennaista, että kadulla ja pihalla on koko ajan tarpeeksi silmiä. Se pitää ajatella jo suunnitteluvaiheessa, Kortteinen sanoo.

Virontörmäkadulla oma tila on otettu haltuun aidalla. Tyylikäs kiviaita syntyi, kun galvanoidusta teräksestä valmistetut verkkokorit täytettiin kivillä.

Ilkivalta on vähentynyt ja maine parantunut

Asukkailla on ollut aikaa totutella kotikatunsa uuteen ilmeeseen nyt viiden vuoden ajan.
Asunto-oy Virontörmänkatu 8:ssa asuva Jouni Santamäki kertoo, että asukkaat ovat olleet tyytyväisiä alueen siistiytymiseen.

– Vaikka kivikiukaista ovat jotkut puhuneet, hän hymyilee.

Santamäen mukaan muutos on selkiyttänyt taloyhtiöiden tontteja. Nyt ambulanssit, taksit ja pelastuslaitoksen autot löytävät helpommin perille. Aikaisemmin oikean sisääntulon hakemiseen kului aikaa, koska tonteille oli useita väyliä. Tien ja talojen välissä olevilla ei-kenenkään-mailla kasvoi näkemistä haittaavaa pöheikköä.

– Ennen Virontörmänkadun maine ei ollut parhaasta päästä, ja autoihin ja kiinteistöihin kohdistunut ilkivalta piinasi aluetta. Mielestäni ilkivalta on vähentynyt. Kukin näkee nyt missä oman taloyhtiön rajat ovat. Tulee katsottua ihmisten perään, Santamäki sanoo.

Kyse on turvallisuudesta, monella eri tavalla. Santamäki sanoo, että jopa muistiongelmasta kärsivien vanhusten on helpompi nyt löytää omaan kotiinsa, koska on selkeitä kiintopisteitä, jotka ohjaavat perille.

Edullinen hanke taloyhtiölle

Virontörmänkadulla projektin hermokeskus oli paikallinen huoltoyhtiö Virontörmän Lämpö Oy, joka edusti kaikkia kadun 12 taloyhtiötä ja 15 kiinteistöä. Koko projektin hinnaksi tuli lopulta 256 657 euroa, josta Euroopan Unioni myönsi ESR-rahoitusta ELY-keskuksen kautta 110 000 euroa. Tampereen kaupungin osuus oli 35 200 euroa, Virontörmän Lämmön 58 957 euroa. Kaikille taloyhtiöille jäi maksettavaa yhteensä 58 957 euroa.

– Pari-kolme tonnia maksettiin. Taloyhtiössä se meni lähes ilmoitusluontoisena asiana läpi. Todettiin, että saatiin selkeytettyä taloyhtiön alue, kun aikaisemmin oli ollut kiistaa pysäköinneistä. Nyt jokainen tietää, missä ovat omat parkkipaikat, ettei mennä toisten vieraspaikoille, Jouni Santamäki muistelee.

Alueen hintakehitys on ollut parempi verrattuna muihin lähiöihin.

Parhaillaan Virontörmänkadulla tehdään alustavia suunnitelmia kadun kiinteistöjen pihavalaistuksen kunnostamiseksi. Kadun kunnostushankkeita johtanut Harri Järvenpää kertoo, että tavoitteena on esimerkiksi uusia piha-alueiden valaistusta siten, että talot nousevat entistä paremmin esiin, ja että kulkuväylien turvallisuus edelleen paranisi. Tampereen kaupunki on näyttänyt alustavasti vihreää valoa sille, että kun valaistushanke lähtee liikkeelle, kaupunki voi uusia samalla alueen vanhentunutta katuvalaistusta.

– Alueella on katuvalaistuksia ja kevyen liikenteen valaistuksia, joista jotkut pitää joka tapauksessa uusia. Me voimme tutkia mahdollisuutta sovittaa aikatauluja yhteen tämän kanssa, eli se aikaistaisi joitain hankkeita, sanoo rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä Tampereen kaupungilta.

Nyt jo voidaan sanoa, että turvallisuuden lisäksi Virontörmänkadun hanke on tuonut muassaan myös muuta hyvää.

– Minusta alueen hintakehitys on ollut parempi verrattuna muihin lähiöihin. Siihen on vaikuttanut myös se, että yhtiöt ovat tehneet samalla isoja korjaushankkeita. Esimerkiksi julkisivut on korjattu käytännössä kaikissa kiinteistöissä. Kohta on putkityötkin tehty, Järvenpää sanoo.

CPTED–suunnittelun pääperiaatteet:

  • Näe ja tule nähdyksi: Ympäristö suunnitellaan sellaiseksi, että se on luontaisesti ”valvovien katseiden alla”. Tilaisuus ilkivaltaan ja rikollisuuteen vähenee, jos joku todennäköisesti näkee sen. Näkemistä autetaan muun muassa esteettömillä näkymillä ja sopivalla, häikäisemättömällä valaistuksella.
  • Selkeä liikenteenohjaus: Tärkeämpää kuin pitää kutsumattomat pois omalta alueelta on ohjata liikenne sinne hallitusti. Monen kulkuväylän sijaan liikenne ohjataan alueelle yhtä reittiä keskitetysti ja selkeästi. Keinoja ovat muun muassa viitoitus, kiinteistöjen selkeä numerointi, valaistus ja aidoitus. Turvallisuus lisääntyy, kun hälytysajoneuvot osaavat helposti perille, ja vilkas kulkuliikenne lisää luontaista valvontaa.
  • Oman reviirin vahvistaminen: Rakennetun ympäristön keinoilla luodaan vaikutelma yksityisalueesta. Se ei tarkoita korkeita aitoja tai muureja, vaan oman alueen rajaamista esimerkiksi viitteellisellä katukivetyksellä, istutuksilla, aitamaisilla elementeillä tai porttirakenteilla. Se sekä auttaa asukkaita hahmottamaan omaa tilaa että viestittää tehokkaasti myös muille, että yksityisen tilan raja kulkee tässä.
  • Siisteys ja kunnossapito: Jos alueella on kuluneen näköistä rakennuskantaa ja rikkoutunutta esineistöä, se viestittää, että tilanne on vähintään hiljaisesti hyväksytty ja ettei alueesta ja sen kiinteistöistä välitetä. Kunnostetut julkisivut ja siisti yleisilme vähentävät ilkivaltaa, koska se kertoo, että täällä sellaiseen käytökseen puututaan herkästi.

Artikkeli on julkaistu Kotitalo-lehdessä 7/2016.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Piha Turvallisuus