Kadulla porvoolaisen kerrostalon edessä kiemurtaa pitkä jono. Olemme menossa väestönsuojaan. Ilmassa on jännitystä, jota ei lievennä portilla seisovan miehen toteamus, että sisällä on kosteaa, lämmintä ja happiköyhää.
Ovet avataan. Suuri, normaalioloissa varastotilaksi tarkoitettu kellari on lähes tyhjä. Ovensuusta löytyy kannellisia ämpäreitä, jotka toimivat vessana. Suojasta löytyy myös työkaluja rakennuksen romahtamisen varalta sekä vettä.
Jokaiselle on varattu vajaa neliö seisomatilaa. Pakkaudumme tiiviisti lähelle toisiamme. Sähköt katkeilevat. Kännykät eivät toimi. Ympäriltä kuuluu ilmaiskun ääniä: räjähdyksiä ja pamauksia.
Hiilidioksidipitoisuus nousee merkittävästi. Pian se on 3 400 ppm. Sisätiloissa ihanteellinen taso olisi alle tuhat. Työpaikoilla noin 1 500 ppm on toimenpideraja ilmanvaihdon parantamiseksi. Korkea hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa pyörtymistä ja muita terveysongelmia.
Ihmiset yrittävät laskea hiilidioksidipitoisuutta pyörittämällä vuorotellen ilmanvaihtokoneen kampea. Se on yllättävän raskasta, kertovat siviilipalvelustaan suorittavat Kuutti Apajalahti ja Väinö Laakso. Hiilidioksidipitoisuus laskee vain vähän käsikäyttöisellä menetelmällä.
Seisominen käy jalkojen päälle. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Juha Alander kertoo, että väestönsuojassa voi levätä vuorotellen. Ainakin osan porukasta on seisottava silloin, kun suoja on täynnä.
Harvinainen väestönsuojakoe
Kyseessä on Porvoon kaupungin omistaman vuokratalokonserni A-yhtiöiden ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen järjestämä väestönsuojakoe. Tositilanteessa meillä voisi olla vielä tukalammat paikat. Vessa-astioista alkaisi levitä hajua.
– Joskin tositilanteessa väestönsuojassa todennäköisesti oltaisiin vain se muutama tunti, jonka ilmaisku kestää, Alander kertoo.
– Väestönsuoja tarjoaa ennen kaikkea sirpalesuojaa. Ukrainassa sotaan turtuneita ihmisiä on kuollut sirpaleisiin, koska he eivät ole enää hakeutuneet suojaan. Väestönsuojaan ei voi pakottaa ketään. Sinne meneminen on vapaaehtoista, hän jatkaa.
Väestönsuojan ilmanvaihtosuodattimet suojaavat säteilyltä ja taistelukaasuilta.
Yleensä suojatilat ovat taloyhtiöiden varastoina. Väestönsuojien testaaminen on harvinaista.
A-yhtiöiden kiinteistöjohtaja Teppo Riski tarjosi mahdollisuutta testata väestönsuojaolosuhteita vielä keskeneräisessä rakennuskohteessa Vaskenvalajankadulla. Paikalla on siviilipalvelusmiehiä, kaupunkilaisia sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) tutkimusyksikkö mittaamassa hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa.
Väestönsuojissa tulee olemaan tukalaa, kun ilmasto lämpenee ja helteet pahenevat. VTT pyrkii selvittämään, voiko väestönsuojien olosuhteita helpottaa.
Tukalat paikat
Rakennuksen ilmastointi ei ole päällä, koska ulkoa voisi tulla esimerkiksi vaarallisia kaasuja. Muutama vanhempi naishenkilö lähtee ulos. Olo tuntuu liian tukalalta ja on kuuma. He pohtivat, miten toimisivat tositilanteessa, koska väestönsuojaan ei saa viedä lemmikkieläimiä. Raaskiiko koiran jättää yksin kotiin?
Naapurustossa asuva Ilkka Savola sinnittelee väestönsuojassa toista tuntia ja arvelee, että tositilanteessa ihmiset reagoisivat eri tavalla.
– Tämä on vain kokeilu. Jos tämä olisi totta, ihmiset olisivat peloissaan ja huolissaan.
Täällä on aika
tukalat paikat ja ilmaa kammetessa tuli hiki.
Siviilipalvelusta suorittaville nuorille miehille on kerrottu koulutuksessa, miten väestönsuojassa toimitaan. Heille on opetettu ensiapua, hätätilanteessa toimimista ja viestintää.
– Luulin, että täällä olisi tavaroita, joita olisimme kantaneet ulos, kertoo Väinö Laakso.
Häntä harmittaa, ettei tullut ottaneeksi mukaan välipalaa.
Kuutti Apajalahti ei osannut etukäteen kuvitella, miten suljettu paikka väestönsuoja on ja miten pieneltä 0,75 neliömetrin tila tuntuu.
– Täällä on aika tukalat paikat ja ilmaa kammetessa tuli hiki. Todellisessa tilanteessa minua kyllä jännittäisi istua täällä kuin sillit purkissa.
Vastuu väestönsuojista asukkaille
Sisäministeriöltä on tulossa taloyhtiöille ohjeet väestönsuojien käyttöönotosta. Uusien, nyt lausuntokierroksella olevien ohjeiden mukaan, asukkaat tulevat olemaan aiempaa enemmän vastuussa väestönsuojastaan.
– Ei voi olettaa, että huoltoyhtiöt tyhjentäisivät tarvittaessa väestönsuojat. Niiden resurssit eivät siihen riitä. Lain mukaan väestönsuojat on tyhjennettävä tarvittaessa kolmessa päivässä. Tämä on asukkaiden tehtävä, Alander kertoo.
– Taloyhtiöiden on luotava etukäteen väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma. Heidän kannattaa tehdä yhteistyötä mutta sopia, kuka asukkaista johtaa projektia.
väestönsuojassa vessan virkaa.
Alander neuvoo suunnittelemaan etukäteen, mihin tavarat viedään, jos väestönsuojaksi tarkoitettu tila on tyhjennettävä. Vievätkö asukkaat tavarat asuntoihin vai hankitaanko pihalle kontteja?
Palotarkastaja Matias Nurmi neuvoo selvittämään etukäteen, onko taloyhtiössä oma väestönsuoja tai mistä löytyy lähin suoja. Se pitää merkitä taloyhtiön pelastussuunnitelmaan.
– Jos tila riittää, väestönsuojaan on päästettävä tositilanteessa myös muita kuin taloyhtiön asukkaita. Ihmisillä on oikeus päästä suojaan.
– Suomessa väestönsuojia on muistaakseni toiseksi eniten Euroopassa asukaslukuun nähden. Taloyhtiöllä on kuitenkin korjausvelkaa väestönsuojien suhteen. Se on huollettava tila, joka pitäisi tarkistaa säännöllisesti.
