Katse ylös! Hyppää mukaan arkkitehtuurikierrokselle ja näe tutut rakennukset uudessa valossa

Kirjoittanut Katarina Boijer 12.6.2023

Kävely Helsingin keskustassa näyttäytyy aivan uudessa valossa, kun tutkiskelee rakennusten ja talojen julkisivuja ja niihin piilotettuja pieniä aarteita.

Jos asut vanhemmassa taloyhtiössä, saatat saada nauttia kotitalosi koristeellisista yksityiskohdista ja näyttävästä arkkitehtuurista.

1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen arkkitehtuurissa olivat vallalla kertaustyylit. Muoti-ilmiöön kuuluivat uus-alkuiset tyylit, kuten uusklassismi, uusrenessanssi sekä uusbarokki. 1900-luvun alussa vahva kansallistunne nosti päätään, ja eläimet tekivät varsinaisen rynnäkön suomalaisten rakennusten julkisivuihin. Talot saivat seinilleen kotimaisia metsän eläimiä. Sitä edeltävä empiren aika koristeli talojaan lähinnä leijonilla, sekä antiikin kuvaston ihmishahmoin.

Oranssinkellertävän kerrostalon kaareva kulma, jugend-tyyliset kaari-ikkunat ja rivissä olevat koristeelliset kivenpyörylät talon julkisivussa sinistä taivasta vasten — Kasarmitorilla sijaitsee korskea Torilinna, jonka seinustalta katselevat vakavat mieskasvot. Läheinen Kaartin kasarmirakennus tuhoutui pahoin Neuvostoliiton pommituksissa vuonna 1944, mutta Torilinna säilyi vahingoittumattomana.

Talja päähän

Art Nouveau, joka Suomessa tunnettiin jugendina, yhdisteli huolettomasti niin härmäläistä, kansallisromanttista Kalevalaa kuin antiikin jumaltarustoakin. Jugend ei ollut ryppyotsaista, vaan siihen kuului myös vapaus ja hassuttelu. Julkisivut saivat koristeikseen esimerkiksi sammakoita ja mörkömäisiä olioita. Hyvänä esimerkkinä toimii Kasarmitorilla sijaitseva Agronomitalo, jonka seinustoilla näkyy monenmoista hahmoa.

Karhulla oli monia merkityksiä. Sitä pidettiin myyttisenä metsän kuninkaana, mutta samalla myös pilkattuna Venäjän symbolina. Kaadettu ärjyvä karhu komeilikin usein taljana ihmishahmojen päällä. Ruotsinmieliset käyttivät omassa kuvastossaan usein lohikäärmeitä.

Ylöspäin kuvattu lähikuva vaaleankeltaisen jugendhenkisen talon kulmatornista, jossa pieni pyöreä torni ja vinokatto, koristeellinen kasvopääreliefi, vihreillä kehystetyillä ikkunoilla ja suuri kaareva ikkuna kirkkaan sinisen taivaan alla. — Kasarmitorin, ja yksi Helsingin vinkeimmistä rakennuksista, on jugend-vaikutteinen kansallisromanttinen Agronimitalo, joka valmistui alkujaan asuintaloksi.

Vaalea koristehahmo tai maskaronni kyykistyy rakennuksen sisäkaton kulmassa kädet korvilla, teksturoitu vaalea pinta ja alareunassa lämminsävyinen ripustettu valoketju — *Hiukan tuskastuneen ja väsyneen näköiset sammakkoeläimet ja muut olennot tuntuvat kannattelevan koko rakennuksen painoa.*

Salattuja merkityksiä?

Uhkeita hirviä näkyy julkisivuissa yllättävän vähän, mutta viisauden symboleja pöllöjä sitäkin enemmän. Pöllö on eläimenä on monitulkintainen. Se on viisauden symboli, mutta voi edustaa myös intuitiota, muutosta, sekä yliluonnollisia voimia.

Lähikuva kivenveistoksesta: pöllöornamentti rakennuksen kulmassa, siivet osittain levällään ja kynnet puristamassa koristeellista kivielementtiä, kuvattu alaviistosta. — Pöllö on viisauden symboli.

Pöllöön yhdistetään myös esoteria, jolla tarkoitetaan salattua tietoa, joka on tarkoitettu vain harvoille ja valituille. Niin Pekka Halonen, Jean Sibelius, Hugo Simberg, Eliel Saarinen kuin Akseli Gallen-Kallelakin olivat kiinnostuneita esoteriasta, ja heitä kiehtoivat magia, henget ja rituaalit.

Katsoja voi itse päättää tulkitseeko esimerkiksi julkisivussa olevan harpin ja suorakulman tarkoittavan vapaamuurareita, vai yksinkertaisesti rakennusmestareita.

Rakennuksen vaalea kivijulkisivu, jossa koristeellinen kiveen veistetty leijonan pää reliefinä ja hedelmä- ja kasviaiheisia ornamentteja ikkunan tai pilasterin yläosassa. — Leijona symboloi rohkeutta, voimaa ja omaa tahtoa. Leijonat olivat tuttuja julkisivujen koristuksia ennen kotimaisia metsänasukkeja.

Kävelyretkelle mukaan mahtuva opaskirja:

Liisa Väisänen: Symbolien Helsinki, SKS 2022

Ennakkoon tutkittavaksi tietokirja:

Juha Ilonen: Julkisivustakatsojat, AtlasArt 2021