Ilmoitustaulu on taloyhtiössä suotava muttei pakollinen varuste

Kirjoittanut Mia Rouvinen 8.4.2020
Laki ei velvoita pitämään ilmoitustaulua mutta monen taloyhtiön aulassa sellainen on. Kuva: Aleksi Poutanen

Laki ei velvoita taloyhtiöitä ilmoitustaulun ylläpitoon, mutta sellainen on hyvä olla esimerkiksi onnettomuuksien tai koronaepidemian kaltaisten poikkeustilanteiden varalta.

Kerrostalon sisääntuloaulassa on yleensä ilmoitustaulu, mutta laki ei suoraan velvoita taloyhtiöitä sellaisen ylläpitoon. Nimi- tai ilmoitustauluun on kuitenkin suositeltavaa merkitä rapussa olevien asuntojen numerot ja kerrokset, toteaa Isännöintiliiton lakiasiantuntija, varatuomari Jenni Lauhia.

– Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Sitä auttaa helposti saatavilla oleva tieto siitä, missä kerroksessa mikin asunto on, Lauhia toteaa.

Lisäksi järjestyslain mukaan rakennuksen omistajan on huolehdittava, että yhteystiedot, joiden avulla poliisi-, pelastus-, sosiaali- ja terveydenhoitoviranomainen tai haastemies voi viipymättä ja korvauksetta päästä rakennukseen, ovat näkyvässä paikassa.

Tämä edellyttää, että huoltoyhtiön yhteystiedot ovat luettavissa rapusta ulkoapäin. Sen voi hoitaa vaikkapa ulko-ovessa olevalla infotarralla.

On taloyhtiön edun mukaista, että ilmoitustaulun viestit tavoittavat asukkaat

Aika ajoin keskusteluun nousevat taloyhtiössä viestimiseen käytetyt kielet etenkin sellaisilla alueilla, joilla asuu myös muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia. Laki ei kuitenkaan ota kantaa siihen, millä kielillä taloyhtiöissä pitää viestiä.

– Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta taloyhtiö on yksityinen
toimija, eivätkä kielilain määräykset koske sitä. On kuitenkin taloyhtiön edun mukaista, että ilmoitustaululla olevat tiedotteet tavoittavat kaikki asukkaat, Lauhia sanoo.

Useammalla kielellä viestiminen vähentää kielimuurin aiheuttamia tilanteita ja väärinkäsityksiä, mistä on hyötyä etenkin nopeaa reagointia vaativassa tilanteissa.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi se, että jokainen autopaikan omistaja ymmärtää siirtää autonsa pois parkkialueelle tulevan nosturin tieltä tai käsittää, miksi saunavuorot ovat koronaepidemian aikaan yhtäkkiä peruttu. Monikielisessä taloyhtiössä hyvä vaihtoehto tekstitiedotteille ovat kuvatiedotteet.

Heippa-lappuun ei sovi kirjoittaa asiattomia kommentteja

Koronaepidemia on tuonut taloyhtiöiden ilmoitustauluille ehkä tavallista enemmän niin sanottuja heippa-lappuja. Jotkut asukkaat tarjoavat apua naapureilleen tai muistuttavat taloyhtiön säännöistä.

– Heippalappujen sisällöstä ei säännellä laissa. Kannattaa kuitenkin noudattaa hyvää tapaa, eikä esimerkiksi kirjoittaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja. Ketään henkilöä ei myöskään tule yksilöidä heippa-lapussa, Jenni Lauhia muistuttaa.

On hyvä muistaa, että ilmoitustaululle jätetyn, yksilöidyn ja loukkaavan lapun kirjoittaja saattaa pahimmillaan syyllistyä kunnianloukkaukseen.

Lue lisää: Kahden kielen taloyhtiössä viestitään myös kyrillisin aakkosin

Lue myös: Kriisiviestintä taloyhtiössä: Oleellista on tavoittaa jokainen asukas, mutta koronavirus tuo viestinnälle omat haasteensa

Lue myös: Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika vaatii poikkeuksellisen hyvää naapuruutta

Mia Rouvinen

Kirjoittaja: Mia Rouvinen

Parempi asuminen ja palvelujournalismi ovat tärkeitä teemoja työssäni Isännöintiliiton tuottajana. Haluan tarjota Kotitalon lukijoille arkea helpottavia vinkkejä, ratkaisuja ja vaihtoehtoja, olipa kyse taloyhtiössä asumisesta, ilmastonmuutoksesta tai kaupungistumisen haasteista.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Mia Rouvinen →

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Turvallisuus Viestintä