Eläkeläispari teetti joulusiivouksen ammattilaisilla: “Ihanalta tuntuu, kun joku muu siivoaa”

Kirjoittanut Janne Laitinen 19.12.2022
Matias Honkamaa

Saunan ja uunin pesu kuuluvat joulun suursiivoukseen. Seurasimme, kun kahden nuoren naisen siivousfirma laittoi paikat kuntoon Raili ja Martti Huumosen kotona. Kuvassa siivousyrittäjät Emmi ja Vuokko Heimonen kelmuttavat uunin pinnat pesuaineen laiton jälkeen. Raili seuraa siivousta.

Se onkin hauska tarina, Raili Huumonen aloittaa kertoessaan, kuinka hän ja miehensä Martti löysivät siivousfirman juuri silloin, kun sellaista eniten kaivattiin.

Raili oli kotonaan toipumassa polvileikkauksesta, ja kotitöiden tekeminen oli vaivalloista. Eläkeläispariskunta asuu kerrostalokolmiossa uudehkossa taloyhtiössä Siilinjärven Vuorelassa.

Martti Huumonen oli alkusyksystä lähdössä terveyskeskukseen hakemaan vaimolleen rollaattoria, kun alaovella tuli vastaan kaksi nuorta naista siivousvälineiden kanssa. Martti piti heille ovea auki.

Kun hän palasi rollaattorin kanssa terveyskeskuksesta takaisin, samat naiset tulivat taas ovella vastaan. Martti pysähtyi juttelemaan heidän kanssaan.

– Kohta Make huusi kotiovelta, että toin kaksi tyttöä tullessani. Minä kysyin, että toitko fysioterapeutteja, Raili nauraa.

Ei tuonut, vaan kaksi tuoretta siivousalan yrittäjää, Vuokko Heimosen ja Emmi Heimosen. He olivat talon alakerrassa tekemässä kotisiivousta asiakkaalleen. Sattumankauppa alaovella toi heille yhden asiakkaan lisää.

– Tehtiin diili melkein saman tien. Kotisiivous tuli tarpeeseen, kun mummo on tällaisessa kunnossa, Raili kertoo.

– Luottamus on tärkeää tällaisessa palvelussa. Minusta he tekevät työtään iloisella ilmeellä ja arvostavat työtään. Hyvä meininki, Martti kuvailee.

Vuokko ja Emmi ovat käyneet aikaisemmin Huumosilla tekemässä ylläpitosiivouksen ja pesemässä ikkunat.

Tänään on vuorossa tavallista laajempi siivous. Siihen kuuluu muun muassa uunin puhdistus ja saunan pesu.

– Varsinkin kylppärin ja saunan pesu on aika perinteinen juttu joulun aikaan. Halutaan, että paikat ovat puhtaana, kun mennään joulusaunaan, Vuokko sanoo.

Luottamus on tärkeää tällaisessa palvelussa.

Yliopistosta siivousalalle

Kuopiolaiset Vuokko Heimonen ja Emmi Heimonen perustivat Siivoova Oy -siivouspalveluyrityksen vuoden 2022 alussa. Yritys siivoaa muun muassa koteja, liiketiloja ja kuntosaleja. Kotisiivousasiakkaat ovat pääasiassa vanhuksia ja ruuhkavuosia eläviä lapsiperheitä.

Yritystarina ei ole siivousalan firmalle kaikkein tavallisin. Emmi on kauppatieteiden maisteri, Vuokko Heimonen on puolestaan opiskellut farmasiaa. Heidän puolisonsa ovat sukua toisilleen – siitä sama sukunimi.

Kaksikko päätti työllistää itsensä pistämällä pystyyn siivousfirman. Kumpikin oli tehnyt siivousalan töitä opintojensa ohessa, joten he tiesivät, mitä odottaa. Molempia myös kiinnosti yrittäjyys.

Siivous voi kestää monta tuntia, ja asiakas saattaa olla kotona.

– Yksin yrittäminen tuntui liian jännittävältä, mutta sitten alettiin puhua, että tehdään yhdessä. Siitä se lähti, Vuokko kertoo.

He kertovat halunneensa perustaa yrityksen, jossa tehdään töitä ”hyvällä siivousilmeellä”.

– Meille on tärkeää, että siivoojat ovat reippaan näköisiä ja iloisia, Emmi sanoo.

Kaksikon lisäksi yritys työllistää tällä hetkellä neljä siivoojaa, osa heistä opiskelijoita. Työtä tehdään yleensä pareittain.

– Se on asiakkaan kannalta mukavampi. Siivous voi kestää monta tuntia, ja asiakas saattaa olla kotona. Kahdestaan tulee nopeammin valmista, Vuokko jatkaa.

Uuni on pestävä ajan kanssa

Urakka alkaa uunin pesusta. Kun uunin edusta on suojattu roiskeilta, ritilät irrotettu ja uunin sisäpinnat käsitelty puhdistusaineella, kaksikko tapetoi uunin sisustan muovikelmulla. Se estää pesuainetta haihtumasta ja tehostaa sen vaikutusta. Kaksi käsiparia helpottaa kelmun levittämistä.

– Tuohon asentoon ei kyllä mummo enää taipuisi. Puhumattakaan siitä, että pääsisi takaisin ylös, Raili tuumii.

– Uunin pesussa tärkein asia on pesuaineen vaikutusaika. Helpommalla pääsee, kun antaa aineen vaikuttaa puolisen tuntia ja tekee sillä aikaa jotakin muuta, Emmi sanoo.

Sillä välin voi pestä vaikka ritilät ja uunipellit. Emmi vinkkaa Railille, että uuniritilät kannattaa pestä kylpyhuoneen lattialla ennen lattiakaivon pesua.

– Keittiön pesualtaassa ei aina mahdu, ja kylppärissä on enemmän tilaa tolskata.

Uunin pesussa tärkein asia on pesuaineen vaikutusaika.

Kun ritilät on pesty ja uuni käsitelty, Emmi käy mikroaaltouunin kimppuun. Hän pyytää Raililta lasikulhon ja laittaa siihen ruokasoodaa ja vettä.

Kulho sisään ja mikro täydelle teholle pariksi kolmeksi minuutiksi. Soodavesi alkaa höyrystyä ja sulattaa likaa mikron sisäpinnoilta.

Emmi antaa höyryn vaikuttaa vielä viitisen minuuttia. Sitten Vuokko tiskaa lasikulhon ja mikron lasilautasen, ja Emmi pyyhkii mikron. Lika irtoaa rätillä vaivattomasti.

Käsittelyn jälkeen mikro kiiltää niin, että sen sisäpinnoilta näkee oman kuvansa.

Vuokko ja Emmi ovat huomanneet kotisiivouksia tehdessään, että uuni ja mikro jäävät monelta siivoamatta.

– Uunin pesu on monien inhokki, kun se on niin työlästä. Mikron osalta on kahta tyyppiä. Toiset puhdistavat viikoittain, toiset eivät ollenkaan, Vuokko pohtii.

Toinen kotisiivouksen sokea piste on keittiökaappien päälle jäävä pöly.

– Sinne kertyy usein rasvainen ja paksu likakerros, joka on hankala irrottaa, Vuokko kertoo.

Mikron osalta on kahta tyyppiä. Toiset puhdistavat viikoittain, toiset eivät ollenkaan.

Uuni on valmis puhdistettavaksi. Vuokko irrottaa muovikelmun ja alkaa pyyhkiä pintoja.

Uunin luukun lasin puhdistamisessa hänellä on apuna lasipinnoille sopiva raaputin. Uunin sisäpinnat hän hankaa rätillä ja saippuavillalla.

– Sama menetelmä toimii, vaikka uuni olisi tosi likainen. Enemmän vain joutuu hankaamaan.

Vuokko ja Emmi kertovat, että siivoustyö on välillä fyysisesti raskasta.

– Kyllä tässä on huomannut, että hiki tulee ja työpäivän jälkeen illalla väsyttää, Vuokko sanoo.

Kuormittavuuden takia he pyrkivät tekemään kuuden tunnin työpäiviä ja suosittelevat samaa työntekijöilleenkin.

– Työpäivässä ehtii käydä läpi 2–4 kohdetta. Ehkä kaksi, jos tehdään joulusiivousta pareittain, Emmi laskeskelee.

Raili kurkkaa uuniin ja ihastelee työn jälkeä.

– Ihan kuin meillä olisi uusi uuni!

Lattiakaivo pestään liian harvoin

Seuraavaksi työmaa siirtyy kylppäriin. Saunan lauteet kastellaan lämpimällä vedellä ja pestään laudepesurilla.

– Mäntysuopa on asiakkaiden kestosuosikki, siinä on tuttu tuoksu, Emmi sanoo.

Pesun jälkeen lauteet huuhdellaan kylmällä vedellä, mikä sulkee puun syyt ja suojaa lauteita lian tarttumiselta. Saunan lasiovi pestään kalkkia poistavalla pesuaineella. Sitten pestään saunan lattia. Lopuksi saunan voi lämmittää, jotta pinnat kuivuvat.

Sitten on pesuhuoneen lattiakaivon vuoro. Martti huomauttaa, että tällä seudulla vesijohtovesi on suhteellisen kalkkipitoista. Se näkyy kalkkitahroina lattiakaivon kannessa.

Mäntysuopa on asiakkaiden kestosuosikki, siinä on tuttu tuoksu.

Vuokko käyttää puhdistamisessa tavallista ruokasoodaa ja etikkaa: soodaa kaivon näkyville pinnoille ja etikkaa perään. Seos kuohahtaa lattiakaivossa. Sama seos tepsii myös lattiakaivon kanteen.

Aineiden annetaan jälleen vaikuttaa hetken ennen hankaamista.

– Lattiakaivo pestään yleensä liian harvoin. Se olisi hyvä pestä ainakin kerran kuukaudessa. Lattiakaivon voi pestä viikoittainkin, jos kylppärin pesee niin usein. Siinä tulee paljon rasvalikaa ja hiuksia, Vuokko kertoo.

Huumoset lepuuttavat jalkojaan olohuoneessa. He kertovat tottuneensa siihen, että huusholli siivotaan itse, mutta nyt siivousapu on tervetullut.

­– Ihanalta tuntuu, kun joku muu siivoaa. Varsinkin tällä hetkellä, kun olen tällainen invalidi, Raili kertoo.

Hänen mukaansa pariskunnalla ei ole varsinaisesti joulu- tai juhannussiivouksen perinnettä.

– Meillä on ollut enemmän jatkuvan siivoamisen tapa, ei mitään isoa show’ta jouluna tai ennen juhannusta, Raili kertoo.

Kaupunkiasunnon lisäksi heillä on hoidettavanaan ympärivuotisesti asuttava vapaa-ajan asunto, jonka siivoamisesta he huolehtivat itse.

– Siitä on selvitty omin voimin ainakin vielä. Se on kuin omakotitalo, tekemistä riittää, Raili kertoo.

Kun sooda-etikkaseos on vaikuttanut tarpeeksi, Vuokko huuhtelee lattiakaivon vedellä ja hankaa kaivon ja kannen puhtaaksi.

Lopuksi hän asettaa kannen alle lattiakaivon suodattimen. Lattiakaivon voi puhdistaa harvemmin, kun lika jää suodattimeen. Kun suodatin tukkeutuu, sen voi vaihtaa uuteen tai pestä ja käyttää uudelleen.

Hyvä siivous on taloyhtiön etu

Osakehuoneistoja siivotessaan Vuokko ja Emmi ovat tarkkoina siitä, etteivät he koske taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin paikkoihin. Näitä ovat esimerkiksi ilmanvaihdon suodattimet ja hajulukot.

Pääosin asunnon siivous on osakkaan tai asukkaan vastuulla. Usein on myös taloyhtiön etu, että huoneistot siivotaan huolellisesti. Esimerkiksi vesi- ja viemärijärjestelmä on talon yhteinen.

– Jos esimerkiksi lattiakaivoa ei pestä ollenkaan, siellä voi alkaa pesiä sokeritoukkia, Emmi sanoo.

Sokeritoukat hakeutuvat mielellään lämpimiin ja kosteisiin tiloihin, ja lattiakaivossa olevat hiukset ja karvat saattavat houkutella niitä.  

Jos esimerkiksi lattiakaivoa ei pestä ollenkaan, siellä voi alkaa pesiä sokeritoukkia.

Toisena he mainitsevat tulo- ja poistoilmaventtiilien puhdistamisen säännöllisesti. Se edistää rakennuksen ilmanvaihtoa ja parantaa sisäilman laatua.

­­– Kun venttiilit on puhdistettu, pölyä liikkuu vähemmän sisäilmassa. Pitää vain muistaa, ettei pyörittele venttiileitä vääriin asentoihin, Emmi sanoo.

Ääritapauksessa pitkään siivoamaton asunto voi aiheuttaa naapureille hajuhaittaa. Tällöin taloyhtiö voi antaa osakkaalle tai asukkaalle varoituksen. Viime kädessä yhtiössä voidaan päättää asunnon hallintaanotosta.

Huumosten kotona paikat kiiltävät. Homma alkaa olla imurointia vaille valmis. Raili huikkaa, keitetäänkö lopuksi kahvit.

– Vai onko teillä papin maha? Meneekö monet kahvit päivässä? Martti kysyy Vuokolta ja Emmiltä.

Heillä on kuulemma tapana, että asiakkaan kanssa voidaan hörpätä kahvit, jos aikaa jää. Tänään ei ole niin kiire.

Kahvipannun poristessa Vuokko laittaa vielä imurin laulamaan. Martti katselee ympärilleen tyytyväisenä.

– Näyttää siltä, että työstä on nautittu, vaikka se kovaa työtä onkin.

Janne Laitinen

Kirjoittaja: Janne Laitinen

Asunto-osakeyhtiöt ovat journalistille hedelmällinen aihe. Niissä yhdistyvät human interest, talous, rakentamisen trendit ja ympäristökysymykset. Taloyhtiöt ovat koteja, yhteisöjä ja sijoitus- ja investointikohteita. Niiden verotus ja sääntely vaikuttaa monen elämään – myös allekirjoittaneen.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Janne Laitinen →