Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, mutta epävirallisemmin kieliä puhutaan moninkertaisesti enemmän. Vieraskielisiä on noin kahdeksan prosenttia väestöstä (Tilastokeskus). Niin sanotuista vieraista kielistä eniten puhutaan venäjää. Taannoin teimmekin jutun lappeenrantalaisesta taloyhtiöstä, jossa tiedotteet käännetään suomesta venäjäksi kulttuurierot huomioiden, ja käytäntö on osoittautunut toimivaksi.
Helsinkiläisessä perusarjessa ruotsin kieli tulee vastaan kadunnimikylteissä, mutta käytännössä sitä taitaa kuulla harvemmin kuin vaikkapa somalin kieltä. Paljon kuulee myös suomea eri tavalla ulkomaisittain murtaen puhuvien yhteistä jutustelua.
Kansallisuus, saati nimi, ei aina kerro, mitä kieliä esimerkiksi taloyhtiön asukas osaa ja ymmärtää tai käyttää arjessaan sujuvasti. Jotain osviittaa se voi kuitenkin antaa.
Se, että kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan, mitä suunnitellaan ja kuinka toimitaan, koituu kaikkien eduksi.
Taloyhtiöllä ei ole velvoitetta tiedottaa asumiseen liittyvistä asioista kuin yhdellä yhteisesti sovitulla kielellä, tavallisesti suomeksi. Vaikka pakkoa ei ole, kääntäminen saattaa kannattaa kaikkien osakkaiden ja asukkaiden tavoittamiseksi ja yhteisen ymmärryksen luomiseksi.
Kääntämisapua voi yksinkertaisimmissa tapauksissa löytää verkosta. Esimerkiksi Suomen Pakolaisavun sivuilla on yleiset taloyhtiön järjestyssäännöt käännettynä seitsemälle eri kielelle, muun muassa englanniksi, ranskaksi, arabiaksi ja dariksi.
Se, että kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan, mitä suunnitellaan ja kuinka toimitaan, koituu kaikkien eduksi. Jos teillä on taloyhtiö, jossa kokoustetaan tai tehdään hallitustyötä useammalla eri kielellä, vinkatkaa, niin jaamme hyvät käytännöt eteenpäin.
Lue lisää Kotitalosta: Kahden kielen taloyhtiössä viestitään myös kyrillisin aakkosin
Katso webinaaritallenne asukasviestinnästä: Tiedätkö, mitä taloyhtiössänne tapahtuu?
Aiheesta muualla:
Suomen Pakolaisapu: Asumisen oppaat
