Rasismista vapaa Suomi rakentuu myös taloyhtiön arjessa 

Kirjoittanut Liina Länsiluoto 16.8.2023

Jokainen taloyhtiössä asuva ihminen voi omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kotitalon yhteisö toimii.

Tänä kesänä Suomessa on keskusteltu rasismista enemmän kuin naismuistiin – ehkä koko 2000-luvun aikana. Perussuomalaisten ministerien aiemmat rasistiset kirjoitukset ja viestit ovat nousseet esiin.  

Keskustelussa ruoditut rasistiset ilmaisut ovat herättäneet vilunväristyksiä myös minussa. Ihmisarvoa alentavat ilmaisut erilaisista etnisistä ja kulttuurisista taustoista tulevia suomalaisia ja Suomessa asuvia ihmisiä kohtaan tuovat minulle mieleen kammottavia esimerkkejä siitä, mihin rasistinen puhe voi johtaa.

Mitä tekemistä tällä asialla on taloyhtiöiden kannalta? Suomalaisissa taloyhtiöissä asuu sadoista eri kansallisuuksista, etnisistä ja kulttuurisista taustoista tulevia ihmisiä. Jos kesän keskustelu on aiheuttanut minussa kauhua, voin vain kuvitella, minkälaista pelkoa ja vihaa keskustelu on herättänyt vaikkapa tummaihoisissa suomalaisissa.

Rasistinen puhe valtiovallan tasolla madaltaa kynnystä rasistiselle puheelle ja teoille myös kaikenlaisissa arkisissa tilanteissa. Niinpä on tärkeä muistuttaa meitä kaikkia siitä, että kaikenlainen syrjintä on edelleen laitonta – vaikka ministerien kirjoituksissa se näyttääkin menneinä vuosina unohtuneen. 

Taloyhtiön ja kodin tulisi olla turvallinen paikka kaikille asukkailleen. Jokainen taloyhtiössä asuva ihminen voi omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kotitalon yhteisö toimii. Kulttuurien yhteentörmäyksiä asumisessa varmasti tapahtuu, mutta ne eivät ratkea rasismilla. Viha synnyttää vihaa, vihainen puhe vihaisia vastareaktioita.

Rakentavampi tapa ratkoa yhteentörmäyksiä vaikkapa taloyhtiön roskakatoksella tai yhteisissä tiloissa tapahtuvasta käytöksestä on käydä avointa keskustelua ongelmista. Naapuruussovittelun mallit voivat auttaa kinkkisemmissä tilanteissa.

Myös taloyhtiön viestinnällä voidaan helpottaa monia ongelmia. Jos kerrostalossa asuu paljon erikielisiä ihmisiä, kannattaa miettiä, miten keskeiset yhteiset pelisäännöt saadaan välitettyä eri kieltä puhuville ihmisille. Auttaisiko kuvallinen viestintä tai vaikkapa erikieliset oppaat, joita saa vaikkapa Pakolaisavun sivuilta? Jätehuoneen lajitteluongelmiin on tarjolla ainakin HSY:n alueella julistemateriaalia useilla eri kielillä. 

Syrjimätön, rasismista vapaa Suomi, rakentuu arjessa meidän jokaisen arkisissa teoissa ja puheessa. 

Liina Länsiluoto

Kirjoittaja: Liina Länsiluoto

Liina Länsiluoto työskentelee Isännöintiliiton viestintä- ja vastuullisuuspäällikkönä.

Katso kaikki sisällöt kirjoittajalta Liina Länsiluoto →