Nuorena matkustin yksin junalla Lissabonista Sevillaan. Oli pimeä talvi-ilta. Juna kiisi kylien ja kaupunkien läpi. Katselin talojen valaistuja ikkunoita ja tunsin haikeaa koti-ikävää.
Kuvittelin, miten perheet kokoontuvat työ- ja koulupäivän jälkeen yhteen. Kattilat porisevat, astiat kilisevät ja puheensorina täyttää huoneet. Kodeissa on lämmintä ja mukavaa. Junassa veti ja kolisi.
Asuin tuohon aikaan Alankomaissa ja nautin erityisen paljon hollantilaisten tavasta jättää olohuoneiden ikkunaverhot auki. Iltakävelyillä kurkistelin sumeilematta ensimmäisen kerroksen ikkunoista sisään. Oli kiinnostavaa nähdä erilaisia koteja vähän kuin televisioruudun takaa.
Valaistut ikkunat kiehtovat minua edelleen. Kaikkein ihaninta on kävellä oikein huonossa säässä ja nähdä, että joku on kotona ja sisällä palavat valot. Saatan pysähtyä hetkeksi. Annan vilun tai räntäsateen tunkeutua tajuntaan ja nautin siitä tiedosta, että kohta pääsen suloiseen lämpöön, saan riisua ulkovaatteeni, sujauttaa villasukat jalkaan ja antautua kotoilemaan.
Aina eteiseen astuminen ei ole tuntunut yhtä harmoniselta. Muistan, kuinka eteinen täyttyi kouluikäisten lasten repuista ja kengistä. Kahdella lapsella kavereineen tuntui olevan loputtomasti kenkiä, hanskoja, urheiluvälineitä ja muuta tavaraa, joka levittäytyi kuin kaatunut maito eteisestä keittiöön. Harpoin kauppakasseilla hampaisiin asti lastattuna tavarameren ylitse ja mietin, mitä tapahtuisi, jos lattia olisi jonain päivänä tyhjä. Kompastuisinko?
Tanskalaisilla on hyggensä, meillä Suomessa kotoillaan. Pimeä vuodenaika saa meidät käpertymään kotiin ja viettämään hämäränhyssyä lukulampun ja kynttilöiden valossa. Talvella on lupa vetäytyä olemaan itsekseen tai oman perheen kesken.
Hyggen idea on tehdä pienten asioiden kautta arjesta mukavampaa. Terveysviestinnän ammattilainen Satu Rasa kirjoittaa kirjassaan Kaamosväsymys – Pimeän kauden selviytymisopas, että talvi on hyggeilyn kulta-aikaa. Hyggeä ovat esimerkiksi tunnelmavalaistus, pienet herkut, kiitollisuus ja harmonia. Hyggeilyn tavoitteena on nostaa hyvänolonhormonia: oksitosiinia, jolloin elämä tuntuu kevyemmältä.
Kotoilu ajaa saman asian. Siihen sisältyy hyvien kirjojen lukemista, televisio-sarjojen katselua, musiikin kuuntelua, päiväunia, saunomista ja leppoisaa oleilua viltin alla.
Rasan mukaan 85 prosenttia suomalaisista kärsii erilaisista kaamosoireista. Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan neandertalinihmiset nukkuivat suuren osan talvea. Jos tämä on totta, se ei hämmästytä minua. Pimeys väsyttää ja kylmyys heikentää suorituskykyä.
Tunnelmamuotoilija Marjo Rantanen kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Tunnelman voima tunnelman pitävän sisällään tunteen, emootion, ilmapiirin, mielentilan ja mielialan. Ihmisen persoona vaikuttaa siihen, miten kukin tunnelmaan suhtautuu. On hyvä miettiä, mitä tunnelmalle tapahtuu, kun minä tulen paikalle.
Rantasen mukaan jo pelkkä hyvän odottaminen nostaa tunnelmaa. Dopamiini nousee, kun odottaa jotain kivaa tapahtuvaksi. Kun kävelen kohti kodin valaistuja ikkunoita, tunnelmani kohoaa. Ihan kohta olen kotona.
