Luodinreikä ovessa ja muita taloyhtiöasumisen kokemuksia

Kirjoittanut Marjut Joensuu 19.11.2014

Olen asunut puolet elämästäni omakotitalossa ja puolet taloyhtiössä. Jokainen elämäni seitsemästä taloyhtiöstä on tarjonnut erilaisen, ikimuistoisen asukaskokemuksen.

Ensimmäinen kotini oli kerrostalossa, jossa asuin vauvana. Itse en muista siitä mitään, mutta naapurit taatusti muistavat minut, sillä karjuin kuulemma kurkku suorana joka yö kaksivuotiaaksi asti.

Yläkouluikäisenä asuin hetken vuokrakerrostalossa, jonka pihassa oli vain parkkipaikkoja. Kerran uskaltauduimme kaverin kanssa naapurin osaketalon pihaan keinumaan ja heittämään koiralle palloa. Osaketalon kiukkuinen ukko kävi häätämässä meidät vuokratalon kakarat pois. Tunsimme itsemme roskasakiksi.

Ensimmäinen oma kotini oli soluasunnossa, josta sain elinikäisiä ystäviä. Asunnosta tulee ensimmäisenä mieleen biojätteen löyhkä. Olimme innokkaita lajittelijoita, mutta vähemmän innokkaita bioastian tyhjentäjiä. Kerran biojätepurkki oli niin kuvottavassa kunnossa, että jouduimme heittämään sen roskiin astioineen päivineen.

Toisesta opiskelijatalosta piirtyy verkkokalvolle alakerran metallinen palo-ovi, jossa oli luodinreikä. Talossa kauemmin asuneet tiesivät kertoa, että siellä oli ollut ampumavälikohtaus. Sukulaiset kauhistelivat luodinreikää kylässä käydessään, meitä asukkaita se lähinnä huvitti.

Opiskeluajan jälkeen asuin pienkerrostalossa, jossa naapurilla oli kultainen noutaja. Koira pelkäsi kuollakseen rappusia. Yhtenä päivänä hissi oli rikki ja omistaja joutui kantamaan koiran alas. Matkalla kolmannesta kerroksesta alas koira sai kauhusta sydänkohtauksen ja kuoli naapurin syliin.

Seuraavaksi asuin isossa kerrostalossa, jossa tutustuin ensimmäistä kertaa taloyhtiön talkoisiin. Talossa oli aktiivinen puheenjohtaja, jonka johdolla järjestettiin kevät- ja syystalkoot, raivattiin pyöräkellarit, leikattiin pensasaidat, lämmitettiin talkoosaunat, paistettiin makkarat, juotiin talkoosiiderit ja kerran lähdettiin jopa talkoiden jatkoille läheiseen yökerhoon.

Nykyisen kotini rivitalossa tulen muistamaan vaatehuoneesta, omasta saunasta ja aurinkoisesta terassista, jossa olen istunut pitkiä kesäiltoja lukemassa kirjoja.

Marjut Joensuu

Kirjoittaja: Marjut Joensuu

Nautin taloyhtiöasumisen helppoudesta ja viihdyn ihmisten parissa. Työssäni johdan muutosta. Siinä tärkeintä on näyttää suuntaa, selkiyttää asioita sekä kuunnella ja valmentaa ihmisiä, jotta he onnistuvat.

Katso kaikki artikkelit kirjoittajalta Marjut Joensuu →

Kirjoita kommentti

Hienoa että haluat jakaa omia kokemuksiasi. Pysy kuitenkin asiallisesti asiassa. Karsimme etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.

Katso kaikki jutut samasta aiheesta

Arki Naapurit Vuokra-asuminen