Kaverisi kuuntelee sinun kodissasi lujalla musiikkia, kun et itse ole paikalla, ja naapurisi valittaa metelistä. Kummalle kuuluu vastuu? Valtaosa nuorista vastaa tähän, että kaverille. Vastaus on väärin. Mistä sen voisikaan tietää, jos kukaan ei ole kertonut?
Oma itsenäistymiseni tapahtui nuorena äkillisesti. Perheessäni tapahtui väkivaltatilanne, enkä voinut palata enää kotiin. Vaikka lapsuudenperheelläni oli omistusasunto, minulle ei koskaan kerrottu asumiseen liittyvistä vastuista saati talousasioista. Asumistaidot tuli opittua asunnottomuuden ja monien virheiden kautta. Nykyään työssäni paasaan siitä, että asumisen taidot kuuluvat kaikille taustasta riippumatta.
Asumistaidot tuli opittua asunnottomuuden ja monien virheiden kautta.
Muistan elävästi vankilassa pidetyn asumistaitovalmennuksen, jossa nuori kertoi tietävänsä, että on vastuussa vieraistaan, ja siksi pedanneensa taloyhtiön häkkikellariin asunnottomalle kaverilleen makuusijan. Ajatus on kaunis, eikä ketään tulisi jättää yksin, mutta hyvää tarkoittavasta järjestelystä voi tulla jatkoseuraamuksia. Oman kodin voi menettää huonon taloustilanteen, oman huolimattomuuden tai kavereiden törttöilyjen vuoksi. Asunnottomaksi päätyy ihan tavallisia ihmisiä, vaikka stereotypiana on pitkään ollut vanha päihtynyt mieshenkilö.
Median otsikoissa revitellään kauhuvuokralaisilla. Uskon, että heidän taustallaan on yleensä kaksi tekijää: elämänhallinta on pettänyt psyykkisen sairauden tai päihdesairauden vuoksi tai asumistaidot ovat jääneet saamatta.
Jotta asuminen sujuu,
vastuiden lisäksi on hyvä
tuntea asukkaan oikeudet.
Jotta asuminen sujuu, vastuiden lisäksi on hyvä tuntea asukkaan oikeudet. Ne sisältävät tärkeää tietoa siitä, mihin on oikeutettu esimerkiksi remonttien aikana. Järjestyssääntöihin ja asumisturvallisuuteen liittyviin ohjeisiin kannattaa myös tutustua, sillä niitä noudattamalla pääsee pitkälle. Naapureiden kohtaaminen ja molemminpuolinen kunnioitus on tärkeää sekin. Arjen ja raha-asioiden hallintaa voi opetella jo ennen muuttoa harjoittelemalla budjetointia ja suunnittelemalla mielekkään arjen sisältöjä.
Tuen pyytäminen on tärkeää, jos oma hyvinvointi heikkenee ja asuminen tuntuukin haasteelliselta. Apua on saatavilla, jos itsenäistyminen, asunnon hakeminen, yhteiskunnassa asioiminen digitaalisesti tai Kelan tukien byrokratia tuntuu mahdottomalta.
Lohdullista on, että jokainen voi opetella asumisen taitoja missä tahansa vaiheessa elämää. Se ei ole koskaan liian myöhäistä.
